Hyppää pääsisältöön

Kesäaamun laulajia: Sinirinta

Sinirinta
Blåhake

13–14 cm, 15–25 g

Talitiaisen kokoisella, solakalla sinirinnalla on pitkät ohuet koivet, leveä valkoinen silmäkulmanjuova ja oranssi pyrstöntyvi. Selkäpuoli on ruskea, vatsapuoli vaalea. Koiraan sinisen kurkun keskellä on oranssinpunainen laikku. Naaraan kurkku on vaalea ja rinnan yläosa suttuinen. Laulu on hyvin monimuotoista ja vaihtelevaa visertelyä, joka koostuu särisevistä ja sirisevistä, näppäilevistä ja helisevistä äänistä; laulussa on paljon matkintoja muilta lajilta. Varoitusääni on maiskahtava ”sthrak”.

Sinirinta pesii hyväkasvuisissa jokilaaksojen, rantojen, suonlaiteiden ja tunturintyvien koivikoissa ja pajukoissa. Muuttoaikaan se levähtää kosteikoilla, pensaikoissa ja rikkaruohokasvustoissa. Sinirinta lymyilee yleensä pensaikoissa ja vilistää nopeasti maanrajassa etsiessään hyönteisiä, kotiloita ja muita ötököitä. Koiras laulaa kuitenkin näkyvästi latvustossa ja heittäytyy välillä lepattelevaan laululentoon.

Sinirinta pesii yleisenä Keski- ja Pohjois-Lapissa. Syysmuutto Aasian eteläosiin ajoittuu elo-syyskuulle ja kevätmuutto toukokuulle.


Kuvamateriaali ja ääni: Martti ja Heino Hanhela
Teksti: Pertti Koskimies
Videon aloituskuva: Risto Salovaara