Hyppää pääsisältöön

Kesäaamun laulajia: Viitakerttunen

Viitakerttunen
Busksångare

13–14 cm, 10–15 g

Talitiaisen kokoisella, solakalla viitakerttusella on melko pitkä nokka (vaikutelmaa vahvistaa luisu otsa). Yläpuoli on harmahtavanruskea, alapuoli likaisenvalkoinen. Silmäkulmanjuova on leveimmillään silmän edessä ja hyvin heikko silmän takana. Jalat ovat tummat. Laulu koostuu muilta lintulajeilta matkituista viheltävistä, särisevistä, säksättävistä ja rätisevistä äänistä, joita koiras toistaa rauhalliseen tahtiin muutaman kerran ennen kuin vaihtaa seuraavaan ääneen.

Viitakerttunen pesii pensoittuvilla niityillä, pellonreunoissa, ojan- ja joenvarsilla, rannoilla ja joutomailla sekä villiintyneissä puutarhoissa, kunhan paikalla kasvaa reheviä vadelma-, nokkos-, maitohorsma ja muita korkeita aluskasvustoja. Viitakerttunen paljastuu koiraan laulusta, joka on aktiivisinta öisin ja aamuisin. Koiras lopettaa laulamisen pariuduttuaan. Laji on hyönteissyöjä.

Viitakerttunen on melko yleinen Etelä- ja Keski-Suomen viljelyseuduilla. Se muuttaa Aasian lounaisosiin heinä-elokuussa ja palaa touko-kesäkuussa.


Kuvamateriaali ja ääni: Martti ja Heino Hanhela
Teksti: Pertti Koskimies

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto

  • Siperian metsäpalot jatkuvat – miten luonto selviää liekeistä?

    13 miljoonaa hehtaaria metsää on jo palanut tänä vuonna.

    Siperian metsäpaloja ei ole saatu vieläkään hallintaan, vaan ne jatkavat leviämistään. Venäjällä on palanut metsää tämän vuoden aikana jopa 13 miljoonaa hehtaaria. Eläimille ja kasveille metsäpalot merkitsevät dramaattisia muutoksia, joista toipumiseen menee vuosikausia. Pohjoisella pallonpuoliskolla roihuaa tällä hetkellä niin Pohjois-Amerikassa kuin Venäjällä.

  • Majava – metsänomistajan riesa vai ahkera luonnonsuojelija?

    Majavien läsnäolo hyödyttää muita eläimiä.

    Metsiemme uuttera eläininsinööri majava työskentelee ahkerasti luonnon monimuotoisuuden puolesta. Tuore tutkimus paljastaa, että majavalammilla elää lähes kaksi kertaa enemmän nisäkäslajeja kuin tavallisilla metsälammilla. Myös nisäkkäiden yksilömäärä on isompi. Eikä tässä vielä kaikki: majavien läsnäolo hyödyttää kaloja, sammakoita, hyönteisiä ja vesilintuja.