Hyppää pääsisältöön

Siviilien tappamista jatkosodassa ei osattu ennakoida

Kansallisarkiston pääjohta Jussi Nuorteva työhuoneessaan toukokuussa 2017.
Kansallisarkiston pääjohta Jussi Nuorteva työhuoneessaan toukokuussa 2017. Kuva: Yle,Taisto Lapila Jussi Nuorteva

Kansallisarkiston pääjohtajan Jussi Nuortevan mukaan neuvostopartisaanien jatkosodassa tekemät hyökkäykset Suomen rajakyliin löivät Suomen valtiojohdon ällikällä. Nykypäivän näkökulmasta on selvää, että rajanpinnan siviiliväestö olisi pitänyt evakuoida, Nuorteva sanoo.

Suomen kansallisarkiston pääjohtaja ja valtionarkistonhoitaja Jussi Nuorteva on perehtynyt jatkosodan aikaisiin partisaani-iskuihin ja niiden taustoihin. Hänen mukaansa Suomessa ei osattu ennakoida, että neuvostopartisaanit ulottaisivat hyökkäyksensä myös siviileihin.

”Siinä ei varmasti oltu osattu ajatella, että mikä se tilanne tulee olemaan. Kannattaa myös muistaa, että itärajan merkitys oli 1800-luvulta lähtien ollut niin Pohjois-Suomessa kuin Itä-Suomessakin hyvin pieni: vielä Neuvostoliitonkin aikana rajan yli tapahtuva kanssakäyminen oli ollut vilkasta eikä rajan ylittäminen ollut alkuunkaan vaikeaa. Oma merkityksensä oli tietysti silläkin, että suomenkielistä väestöä asui rajan molemmin puolin”, Nuorteva sanoo MOT:n haastattelussa.

Nuortevan mukaan yhteyttä pidettiin tiiviisti molemmin puolin rajaa. Mitään merkittävää ”ryssän” pelkoa ei ollut. ”Luotettiin siihen, ettei sieltä Neuvostoliiton puolelta nyt mitään niin hirveän pahaa pääse meille tulemaan.”

Toisin kuitenkin kävi. Neuvostopartisaanien 1941-44 Suomen rajakyliin tekemissä hyökkäyksissä surmattiin lähes 200 naista, lasta ja vanhusta. Iskut tehtiin Lapin, Kainuun ja Pohjois-Karjalan alueilla.

MOT: Itärajan ihmiskilvet -ohjelmassa haastatellaan partisaanisodasta hengissä selvinneitä suomalaisia.

Natsi-Saksa halusi
tyhjentää itärajan

Aseveli natsi-Saksa oli ilmaissut Suomen valtiojohdolle syvän huolestumisensa kasvaneesta partisaaniuhasta ja rajaseudun siviiliväestön kohtalosta. Koko Pohjois-Suomi oli tuolloin saksalaisten sotilashallintoalueena.

Nuortevan mukaan natsi-Saksa olisi halunnut vapauttaa maaston laajempiin sotatoimiin, jotka koteihinsa jätetty siviiliväestö esti. Hän muistuttaa, että aivan sodan alussa saksalaiset olivat pohjoisessa tehneet voimakkaita hyökkäyksiä kohti Neuvostoliittoa. Iskut onnistuivat kehnonlaisesti ja saksalaisten tappiot olivat suuret.

”Tietenkin Saksalla oli tausta-ajatuksena se, että iso sotakoneisto tarvitsee laajan vapaan tilan, jossa se pystyy paremmin liikkumaan ja operoimaan. Saksalaisesta näkövinkkelistä oli varmasti hyvin outoa, että väkeä pidettiin pienissä, syrjäisissä kylissä. Kysymys oli ennen muuta natsi-Saksan sotilaallisesta toimintakyvystä. Oli yleisesti tiedossa, että saksalaisten kyky operoida partisaaneja vastaan oli yllättävän heikko.”

Nuortevan mukaan ”sillä puolustuksen tasolla, mikä itärajan tuntumassa sijainneisiin syrjäkyliin oli järjestetty, ei paljon pystytty tekemään.

”Miksei sitten reagoitu vaaran merkkeihin voimakkaammin, niin sitä on vaikea sanoa. Asiasta ei käyty mitään laajaa yhteiskunnallista keskustelua jatkosodan aikana. Partisaanien kyky operoida laajoilla alueilla oli joka tapauksessa niin hyvä, että siinä olisi kyllä tarvittu melkoiset satsaukset, jotta iskut olisi sotilaallisesti kyetty torjumaan. Että kyllä siinä se toimivampi ratkaisu olisi ollut siviilien evakuointi.”

Partisaanisotaa
olisi syytä tutkia

Partisaanien liikkeistä rajaseudulla oli tehty lukuisia havaintoja jo ennen kuin hyökkäykset suomalaissiviilejä vastaan alkoivat.

”Lähtökohtaisesti ihmiset tietysti pyrittiin pitämään kotiseudullaan, koska se oli väestön oma tahto. Sen paremmin puolustusvoimissa kuin siviilienkään parissa ei kyetty ennakoimaan, mitä tuleman piti. Eli sinänsä tilanne oli uusi, vaikka talvisota olikin jo tuonut vähän tuntumaa. Jatkosodan tilanteet olivat silti hyvin erilaisia”, Nuorteva sanoo.

Kansallisarkiston pääjohtaja ei haluaisi evakuointiasiassa langeta jälkiviisauden perisyntiin. Tästä huolimatta vaaravyöhykkeessä olleet siviilit olisi hänen mukaansa pitänyt evakuoida.

”Varmasti olisi ollut parempi tehdä se, mutta otaksumani mukaan siitä pidättäydyttiin, jottei olisi siviiliväestössä lietsottu massahysteriaa ja partisaanien pelkoa. Päätös lienee ollut kaikkea muuta kuin helppo niin maan poliittiselle kuin sotilaallisellekin johdolle.”

Pääjohtaja Nuortevan mukaan päätöksentekoprosessista, jonka pohjalta osa itärajan siviiliväestöstä jätettiin jatkosodassa evakuoimatta, tiedetään yllättävän vähän. Hän sanookin, että partisaanisodan tapahtumissa riittäisi vielä paljon selvitettävää historiantutkimukselle ja 100-vuotiaalle Suomelle.

  • MOT:n toimittaja ei syyllistynyt kunnianloukkaukseen Patria-tapauksessa

    ”Vahvat perusteet pitää totena.”

    Helsingin syyttäjänvirasto on tehnyt päätöksen syyttämättä jättämisestä MOT:n toimittajaa Magnus Berglundia vastaan. Berglundia on poliisitutkinnassa kuultu epäiltynä törkeästä kunnianloukkauksesta liittyen MOT:n Totuus Patriasta (2008) ja Totuus Patriasta 2 -ohjelmiin (2012).

  • EU-parlamentin työryhmä selvittää meppien kulukorvaukset

    Mepeille 50 000 € vuodessa ilman valvontaa

    Euroopan parlamentin puhemies on koonnut työryhmän selvittämään euroedustajien vuosittaisen 50 000 euron suuruisen potin käyttöä. Työryhmän on määrä saada selvitys valmiiksi lokakuuhun mennessä.

  • Operaattorin ei tarvitse paljastaa liittymän omistajaa

    Tekijänoikeuskarhujen lähettäjille tappio.

    Markkinaoikeuden tuoreen päätöksen mukaan teleoperaattorin ei tarvinnut paljastaa elokuvaa netissä jakaneen henkilön yhteystietoja. Markkinaoikeuden linjauksen jälkeen elokuvan tekijänoikeuksien omistajien on jatkossa aiempaa vaikeampaa tavoittaa tekijänoikeuksien loukkaamisesta epäiltyjä henkilöitä.