Hyppää pääsisältöön

Suomalaisuuden ilmentymiä eri vuosikymmenten ohjelmissa

Lähde kanssamme katsomaan ja kuulemaan, mitä Suomesta on taltioitu ja millaisena suomalaisuus on näyttäytynyt eri vuosikymmenten ohjelmissa. Vanhimmat filmit ovat yli sadan vuoden takaa, jolloin suomalaisuus sykki, mutta itsenäinen Suomi oli vielä syntymässä. Tuoreimmat ohjelmat ovat juuri valmistumassa.

190019101920193019401950196019701980199020002010

100-vuotiaan itsenäisen Suomen juhlavuoden ohjelmiston koti on Yle Areenassa Suomi Finland 100 -kanavalla.

Tämä artikkeli kokoaa kanavan tarjonnan lisäksi myös muuta Suomen tarinaa kertovaa ohjelmistoa. Suomen onnittelupäiväksi julkaistu kokonaisuus elää ja täydentyy koko juhlavuoden.

1900-luku

Suomen suuriruhtinaskunnassa kasvoi suomalainen kansallistunne ja kyti kahtiajako. Suomalaista kulttuuri-identiteettiä oli rakennettu jo edellisellä vuosisadalla mm. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoiden ja Elias Lönnrotin kokoaman Kalevalan lehdillä, vahvaa naiskuvaa toi esiin Minna Canth. Musiikissa ja kuvataiteessa. Eino Leino, Jean Sibelius ja Akseli Gallen-Kallela olivat uuden vuosisadan ensimmäisen vuosikymmenen suuria taitelijoita.

Musiikin Suomi oli suurten laulajien maa. Koloratuurisopraano Alma Fohström ja sopraano Aino Ackté olivat 1900-luvun alkuvuosien menestyksekkäitä kansainvälisiä oopperadiivojamme. Myös sopraano Ida Ekman oli yksi 1900-luvun vaihteen suomalaisen musiikkielämän nousukauden edustajista. Sopraano Maikki Järnefelt-Palmgren ja basso Abraham Ojanperä olivat merkittäviä suomalaisia laulutaiteilijoita ja pedagogeja.

Suomalaisiksi laskettavia levyjä oli tehty jonkin verran jo Pietarissa vuodesta 1901 alkaen. Oopperadiiva Aino Ackté levytti 1902 aina Pariisissa asti. Helsingin ensilevytyksissä 1904 laulettiin myös viinasta. Pasi Jääskeläisen esittämiä kansanomaisia kupletteja ja ralleja voi pitää Suomen ensimmäisinä populaarimusiikin tallenteina.

Rakennustaiteessa suosittiin kansallisromantiikkaa. Rakennettiin Helsingin rautatieasema, Tampereen tuomiokirkko, Kansallismuseo ja Kansallisteatteri.

Helsingin kivitaloissa näkyivät jo uuden ajan merkit: vesijohdot, viemärit ja sähkö. Myös ensimmäiset sähköllä toimivat raitiovaunut ilmestyivät katukuvaan. Tuloerot olivat suuret.

Hevosvetoinen Suomi oli muuttumassa. Koneiden, laitteiden ja moottorien aikakausi teki tuloaan, mutta 1900-luvun alkuvuosina auto oli maanteillä harvinainen näky. Maan ensimmäinen autokauppias oli Sergei Nikolajeff, joka vuonna 1905 avasi myyntiliikkeen ja korjaamon Helsinkiin. Jo muutamaa vuotta aiemmin Suomeen oli ostettu ensimmäiset autot. Bensiini oli pitkään ostettava apteekista. Huoltoasemien verkko teki vasta tuloaan.

Politiikassa elettiin ensimmäisen sortokauden ja suurlakon vuosia. Eugen Schauman ampui Bobrikovin. Suomi sai yksikamarisen eduskunnan ja naiset äänioikeuden. Puoluelaitos syntyi. Päivälehti, Helsingin Sanomien edeltäjä, perustettiin. Ilmari Kianto kirjoitti Punaisen viivan.

190019101920193019401950196019701980199020002010

1910-luku

1910-luvulla vanha Eurooppa natisi liitoksissaan. Ensimmäisen maailmansodan juoksuhaudoissa oli pettymystä, valtioiden ja etupiirien rajoja piirrettiin uusiksi, asemiin jäi aineksia vuosikymmenten mittaisiin konflikteihin.

Tukholman olympiakisojen avajaisissa 1912 Suomen joukkueen olisi kuulunut marssia Venäjän lipun perässä. Suomalaiset pitivät kuitenkin 50 metrin raon venäläisiin ja kantoivat pahvipalalle tekstattua FINLAND-kylttiä seipään nenässä. Tukholmassa pidetyt viidennet olympialaiset olivat Suomen läpimurtokisat. Hannes Kolehmainen juoksi Suomen maailmankartalle.

Suomi pyristäytyi itsenäiseksi. Eduskunta hyväksyi julistuksen Suomen itsenäisyydestä 6. joulukuuta 1917. Kaksi vuosikymmentä myöhemmin P. E. Svinhufvud luki itsenäisyysjulistuksen radiossa.

Dokumentaarinen draama Seitsemäntoista nivoo yhteen kaksi tarinaa itsenäisyydestä vuonna 1917. Samalla kun seitsemäntoistavuotiaat Olivia ja Iita kipuilevat kohti itsenäisyyttä, yrittää Suomi sosialistipääministeri Oskari Tokoin johdolla irtautua Venäjän vallasta. Kumpikin tarina johtaa luottamuksen särkymiseen ja tarpeettomaan verenvuodatukseen.

Nuoren kansakunnan yhteiskunnalliset ristiriidat ja jo ennen itsenäisyysjulistusta patoutunut kahtiajako purkautuivat sisällissodaksi vuoden 1918 alussa. Suomalaisten hirmuteot toisiaan vastaan järkyttivät.

Valkoisten voitonparaati marssitti halki Helsingin yhtenäiset rivit, sisällissodan haavoja paikattiin kuitenkin pitkään. Ensimmäiseksi presidentiksi nousi laillisuusmies ja sovituksen puolustaja K.J. Ståhlberg.

Maiju Lassila, Juhani Aho, Joel Lehtonen, F. E. Sillanpää, Ilmari Kianto ja Eino Leino purkivat sisällissodan ahdistusta, kirjallisessa tuotannossa oli myös kauneutta.

Ensimmäisessä Suomea maailmalle esittelevässä matkailufilmissä ajellaan autolla ihailemassa Suomen nähtävyyksiä. 1910-luvun puolivälissä oli Suomessa toistatuhatta autoa.

Suuri joukko suomalaisia lähti etsimään elantoaan valtameren taakse. Titanicin tuho vei mukanaan unelmaa, mutta maailmalle kohosi myös lukusia suomalaissiirtokuntia. Amerikansuomalaiset käynnistivät kuplettiperinteen, tunnetuimpana edustajana Hiski Salomaa.

1920-luku

Iloinen ja helmeilevä 1920-luku keinahteli jazzin tahtiin. Uudet rytmit vapauttivat tapoja ja ajattelua. Vuosikymmenen tanssi oli charleston – muotitanssi Amerikasta. Kohta sitä sätkyttelivät polkkatukkaiset tytöt myös Suomen Helsingissä.

Nyt oli aika katsoa eteenpäin. Ja katse oli läntisessä Euroopassa. Muodin tahdin määräsi silloinkin Pariisi – meillä tosin suomalaisilla sävyillä väritettynä.

Millainen maa Suomi sitten oli 1920-luvulla? Asukasluku oli vajaat 3.4 miljoonaa. Avioliitto oli kunniassa. Esimerkiksi vuonna 1920 Suomessa solmittiin 23 600 avioliittoa. Avioeroja oli vain 517.

Mutta Suomikin siirtyi sananmukaisesti vanhasta uuteen. Oma lentoyhtiö Aero Oy aloitti toimintansa vuonna 1923 ja Yleisradio omat radiolähetyksensä vuonna 1926. Lahteen rakennettiin 150 metrin korkuinen radion suurmasto. Vuosikymmenen lopulla Suomessa oli jo 239 elokuvateatteria, joiden verkosto ulottui Helsingistä Kemijärvelle.

Vuosikymmenen urheilijanimiä olivat mm. Hannes Kolehmainen, Paavo Nurmi ja Ville Ritola. Kirjallisuudessakin tapahtui. Ilmari Kianto kirjoitti Ryysyrannan Joosepin ja Mika Waltari esikoisteoksensa Suuri illusioni. Tulenkantajat-ryhmän Olavi Paavolainen oli Nykyaikaa etsimässä. Tunnettuja viihdetaitelijoita olivat Hiski Salomaa, Matti Jurva, J. Alfred Tanner ja Georg Malmsten.

Lue lisää:

Markus-setä joensuulaisten lasten ympäröimänä.

Jos synnyit 1920-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

1920-luvulla synnyit maalaiskylien Suomeen. Neljä viidestä maanmiehestäsi sai tuolloin toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Ensimmäisen kosketuksesi Yleisradioon sait radion välityksellä, kun viralliset radiolähetykset aloitettiin vuonna 1926. Kun radio tuolloin löytyi vain harvoista taloista, kuuntelit todennäköisesti ihmeellistä äänirasiaa ensi kerran koulussa tai naapurissa. Ja hyvin todennäköistä on, että ensimmäisellä kerralla korvasi tavoittivat Markus-sedän äänen. Nuoruuden kynnyksellä kuuntelit jännityksen vallassa raportteja talvisodasta, ja sota oli läsnä jokapäiväisessä elämässäsi.

Lue lisää:

Kuvia Ylen vuosikymmeniltä.

Yhteinen taival – Ylen vuosikymmenet

Yle on kulkenut suomalaisten mukana arjessa ja juhlassa yli 90 vuotta. Lähde kanssamme matkalle halki vuosikymmenten.

190019101920193019401950196019701980199020002010

1930-luku

Kauneuskjsoja ja pirtun salakauppaa, siinä Suomen 1930-luvun kepeämpi puoli. Tumma kaunotar, kauppa-apulainen Ester Toivanen kruunattiin Miss Euroopaksi ja Algot Niska oli pirtun salakuljetuksen kruunamaton kuningas, kunnes kansa äänesti kieltolain kumoon vuonna 1932. Ester Toivonen kieltäytyi Hollywoodin tarjoamasta elokuvasopimuksesta, mutta esiintyi kotimaassa kuudessatoista elokuvassa.

Valentin Vaalan elokuvassa Kaikki rakastavat esiintyi ensi kertaa yhdessä sankaripari Tauno Palo ja Ansa Ikonen. Olavi Paavolainen matkusti maailmalla Kolmannen valtakunnan vieraana. Vielä suurempi tapaus oli se, kun Frans Emil Sillanpää sai kirjallisuuden Nobelin palkinnon. Myös arkkitehti Alvar Aalto nousi kansainväliseen maineeseen.

Vuosikymmenen kuuluisin hevonen oli Sigfrid Ruuttusen Hilppa-tamma, joka aiheutti Nivalan konikapinan. Taustalla oli yleismaailmallinen lama ja pakkohuutokauppojen vyöry, kun taloja joutui vasaran alle.

1930-luku oli Suomessa ja muualla maailmassa kärkevien aatteiden vuosikymmen. ”Heil Hitler, meil Kosola. Me teemme mitä tahdomme”, pauhasivat Lapuan liikkeen kannattajat hyökätessään kommunisteja vastaan. Lapuan liike päättyi lähes kolme vuoden uhon jälkeen Mäntsälän kapinaan. Se on maailmanhistorian ainoa kapina, joka on kukistettu radion avulla, presidentti Svinhufvudin radiopuheella.

Vuosikymmenen loppupuolta hallitsi jo suursodan varjo, johon Suomikin tuli kytkeytymään ja jonka hinta tulisi olemaan kova.

Lue lisää:

Pikkutyttö (Kirsti Nikulainen) kuuntelee radiota (1930-luku).

Jos synnyit 1930-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

1930-luvun lapsena muistat ehkä, millainen oli ensikohtaamisesi radion kanssa. Kiersitkö sinäkin vastaanottimen taakse katsomaan, missä ne ihmiset oikein olivat? Jos asuit kaupungissa, saatoit jo lapsena päästä elokuviin ja tottua siten liikkuvaan kuvaan. Asuitpa missä päin maata tahansa, viimeistään sodan myötä opit tuntemaan nuo molemmat väylät, jotka tarjosivat sekä tietoa että tarinoita. Muistat hyvin, kun televisiolähetykset 1950-luvulla alkoivat. Olit jo aikuinen ja kiinni omassa elämässäsi – ajattelitko ehkä, että tuota villitystä minä sentään en tarvitse?

190019101920193019401950196019701980199020002010

1940-luku

1940-luvun alkupuolta leimasi sota ja jälkipuolta tuhkasta nousu. Sodalla oli monet kasvot. Se oli myös lasten, äitien ja kotien sotaa murhetta, puutetta ja kurjuutta vastaan. Koko kansakunta oli liikkeessä – itään hyökättiin ja länteen paettiin. Suomi siirtyi heti sodan ensimmäisinä vuosina säännöstelytalouteen. Kotona haisi lanttu ja kahvi oli korviketta.

Sota jätti jälkensä myös viihteeseen. Naapurista sepiteltiin pilkkalauluja ja omaa väkeä viihdytettiin asemiesilloissa ja rintamakiertueilla. Korpraali Möttönen ja ”viheltävä vänrikki” olivat aikansa taidetta. Asemiesiltojen suosikki oli Henry Theel, 40-luvun viihteen suuri nimi. Valtosen sisarusten eli Harmony Sistersin Kodin kynttilät ja Sulle salaisuuden kertoa mä voisin kuuluivat sotavuosien suosituimpiin iskelmiin.

”Valoa Aunukselle” toi Pekka Tiilikaisen johtama rintamaradio ja Jahvetti hoiti radiossa omalla asenteellaan kirjelaatikkoa. Moskovassa puhui eri säveltä ”Tiltu”.

Sodan päätyttyä kansa rakensi ja valta vaihtui. Sota jätti jällkeensä evakkojunat, leskiä, orpoja, muuttuneita miehiä. Kotikylänsä menettäneet asutettiin muualle Suomeen, Porkkalakin luovutettiin, sotasyyllisyydestä jaettiin tuomioita, sotakorvausjunia täytettiin. Paasikivellä oli ”hirmuista”, vaikka apuna oli Kekkonen.

Entisistä vihollisista tuli ystäviä, ja Yleisradion pääjohtajaksi nousi suoraan vankilasta Hella Wuolijoki, kiitettyjen Niskavuori-kirjojen tekijä. Olavi Paavolainen kirjoitti Synkän yksinpuhelun. Myös Mika Waltarin mestariteos Sinuhe egyptiläinen näki aamunkajon. Ajan tähtiä olivat Ansa Ikonen ja Tauno Palo.

Lue lisää:

Mellerin lapset kuuntelevat radiota

Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

190019101920193019401950196019701980199020002010

1950-luku

1950-luku oli Suomessa rakentamisen ja nousun vuosikymmen. Ajan henki oli avara ja kansainvälistyvä.

Kun Armi kruunattiin maailman kauneimmaksi ja kun Helsinki oli olympialaisten isäntä, tuntui kuin koko maailma olisi katsonut Suomeen.

Olympiakisojen aattona Helsinkiin saapui ulkomaisia edustusjoukkueita ja kisaturisteja kautta maailman – sekä 720 000 pulloa Coca-Colaa!

Keksittiin myös nuoriso ja nuorisokulttuuri. Kun teinisuosikki Paul Anka piipahti Linnanmäellä, pompittiin ponnarit heiloun nilkkasukat makkaralle, Toista ääripäätä edusti rillumarei-kulttuuri niin musiikissa kuin elokuvissa: Reino Helismaa, Esa Pakarinen, Jorma Ikävalko ja Toivo Kärki. Tanssilavoilla soi kaihoisa tango Olavi Virran ja Annikki Tähden tulkitsemana.

Tarva tarjoili aikuisille aamukahveja ja Markus-setä syötti lapsille kaurapuuroa. Vuosikymmen oli radion, mutta tv teki jo tuloaan. Lehdissä surtiin nuorta Kyllikki Saarta.

Vuosikymmenen suuria tapahtumia oli myös Tuntematon sotilas Väinö Linnan kirjana ja Edvin Laineen elokuvana. Kirjallisuudessa vallitseva suuntaus oli modernismi.

Paasikiven ja Kekkosen johdolla maa rakensi ystävyyttä naapuriin. Kun sotakorvaukset oli maksettu ja Porkkalakin palautettiin, Suomi saattoi hengähtää vapaammin.

Lue lisää:

Pieni tyttö (Liisa Jussila 3 v.) kuuntelee radiota.

Jos synnyit 1950-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

Jos synnyit 1950-luvulla, synnyit Suomeen, jossa oli enemmän hevosia kuin autoja ja useimmat asuivat maaseudulla. Maa muuttui kuitenkin nopeasti, kaupungit ja elintaso kasvoivat, teollisuus ja palvelut ohittivat maanviljelyn Euroopan-ennätysvauhdilla. Lapsuusvuosiesi aikana radio alkoi vaihtua näköradioon.

190019101920193019401950196019701980199020002010

1960-luku

1960-luvulla Suomi harppasi ennätysvauhtia urbaaniin nykyaikaan. Entinen maatalouskansa muutti betonisiin lähiöihin ja napsautti televisiostaan auki ikkunan moderniin maailmaan.

Ihminen kävi avaruudessa ja lopulta Kuussa. Kodit varustettiin jääkaapein, pesukonein ja pölynimurein.

Edistysuskoa varjostivat kuitenkin monet kriisit ja tragediat: Kuuban ohjuskriisi, rotusyrjintä, presidentti Kennedyn ja Martin Luther Kingin salamurhat, Vietnamin ja Biafran sodat, Tšekkoslovakian miehitys. Suomikin sai muistutuksen kylmästä sodasta, kun Neuvostoliitto vaati nootissaan sotilaallisia konsultaatioita.

Ulkomaalaisia ihmeteltiin, eikä nainen päässyt ravintolaan ilman seuralaista. Uudet ajatukset ravistelivat kuitenkin perinnäisarvoja.

Pojat kasvattivat pitkää tukkaa Beatlesin innoittamina, tytöt pukeutuivat minihameisiin, abstrakti taide kummastutti, Hannu Salaman romaani loukkasi uskonnollisia tunteita, kulttuuriradikaalit mursivat seksitabuja, ylioppilaat kapinoivat, pasifistit kieltäytyivät asepalveluksesta, hipit olivat epäsiistejä, ja Eino S. Revon johtamassa Yleisradiosaa laulettiin yhteiskunnan epäkohdista. Köyhtyvän maaseudun protesti kanavoitui vennamolaisuuteen.

Median ja viihteen merkitys kasvoi huimasti. Ajan pop-idoleja olivat Danny, Kirka, Carola, Katri Helena ja monet muut. Hymy-lehti kohahdutti rohkeilla aiheillaan. Tv:ssä ja radiossa viihdyttivät Jatkoaika, Tarvajärven kilpailut, Spede ja G. Pula-aho, tietovisat ja Heikki ja Kaija. Lapsia ihastuttivat Arja-täti ja Onni-klovni. Rallikuskit nousivat hiihtäjien, mäkimiesten ja keihäänheittäjien rinnalle autoistuvan Suomen uusiksi urheilusankareiksi.

Lue lisää:

Pipopäinen pikkulapsi 1960

Jos synnyit 1960-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

Kun synnyit, Urho Kekkonen oli presidenttinä, ihminen kävi kuussa, televisiokuva oli mustavalkoinen ja radio televisiota yleisempi suomalaiskodeissa. Mutta maailma muuttui ja televisio- sekä radiotoiminta sen mukana. Tulevien vuosikymmenten aikana Yleisradio tarjosi enemmän katsottavaa ja kuunneltavaa kuin lapsuudessasi – ja vieläpä silloin, kun itse halusit.

190019101920193019401950196019701980199020002010

1970-luku

1970-luvulla keksittiin suomirock, kuljettiin leveälahkeisissa farkuissa ja kukkahuiveissa, kiivailtiin ideologioista, kuunneltiin c-kasetteja ja katsottiin kahta tv-kanavaa.

Valistava holhous oli päivän sana: rasvasota alkoi, tupakan mainonta kiellettiin, sarjakuvien vahingollisuutta puitiin. Kapakat sulkeutuivat varhain, mutta ruokapuodeista sai jo keskiolutta. Hampurilaisetkin saapuivat Suomeen.

Televisioon tulivat värit. Ruudusta seurattiin Karpoa, tietoiskuja, Iltatähteä, Ilkamia, Tankki täyteen -sarjaa, Rintamäkeläisiä, Kesäkeittiötä ja Heikkopeikkoa.

Vuosikymmenen äänimaisemaa loivat Hurriganes, Hector, Juice, Pelle Miljoona, Teddy ja Tigers, Irwin, Marion, Vicky, euroviisut ja Finnhitsit. Suurin urheilusankari oli Lasse Virén, misseinä hurmasivat Johanna Raunio, Armi Aavikko ja Anne Pohtamo.

Muodissa olivat mikrohousut, hapsuliivit ja paksupohjakengät. Miehet kasvattivat viiksiä ja pulisonkeja. Kansainvälisyyteen totuteltiin interraililla, etelänmatkailulla ja vodkaturismilla.

Vahvaa Neuvostoliittoa varottiin ärsyttämästä. Idänsuhteiden korvaamattomaksi takuumieheksi uskotun presidentti Kekkosen toimikautta jatkettiin poikkeuslailla ilman vaaleja.

1970-luvulla radikalismi ja politiikka tulivat myös kouluihin. Yleisdemokraatit ja porvarit kilpailivat äänestäsi kouluneuvoston vaaleissa.

Puolueeton Suomi isännöi Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokousta. Chilessä tapahtui sotilasvallankaappaus, USA:ssa presidentti kaatui Watergate-skandaaliin, Iranissa tehtiin islamilainen vallankumous. Lähi-idän konflikti synnytti öljykriisin, ja Suomessakin säästettiin sähköä. Loviisa sai atomivoimalan, Seutula koki kaksi konekaappausta, ja vuosikymmenen lopussa alkoi lama. Koijärvi-liike ja Lepakkoluolan valtaus kylvivät kansalaistottelemattomuuden siemenen.

190019101920193019401950196019701980199020002010

1980-luku

1980-luvulla päättyi Urho Kekkosen yli 25-vuotinen presidenttikausi.

Mauno Koiviston Suomi innostui kulutuksesta ja glamourista. Olkatoppauksilla oli kulta-aikansa.

Vuosikymmen toi mukanaan Teksti-TV:n, vhs-nauhurit, mikroaaltouunit, kotimikrot, tietokonepelit, Rubikin kuution, Trivial Pursuitin, solariumit, bodauksen ja metron Helsinkiin. Pankkien tarjoama halpa raha sai monet havittelemaan rikkauksia pörssipelillä. Aikakauden symbolihahmoiksi nousivat ”jupit”, nuoret menestyvät ja nautintoja janoavat kaupunkilaiset.

1980-luvun kotimaisia tähtiä olivat Hanoi Rocks, Dingo, Tuomari Nurmio, Eppu Normaali, Popeda, Paula Koivuniemi, Jamppa Tuominen, Arja Koriseva, Matti ja Teppo.

Tangomarkkinat aloittivat. Kaupalliset radiot syntyivät, ja musiikkia tarjosivat myös Rockradio, musavideot ja Heli Nevakaren Rockstop. Jotkut epäilivät koko rockin olevan peräisin Saatanasta.

Televisiossa viihdyttivät Hukkaputki, Velipuolikuu, Fakta homma, Reinikainen, Metsolat, Rölli ja Pelle Hermanni.

Suomi sai myös kaupallisen kanavan ja kaapeli-tv:n. Vuosikymmenen muita kulttuurinimiä olivat mm. Rosa Liksom, Anna-Leena Härkönen, Arto Melleri, Jouko Turkka, Jumalan teatteri ja Kaurismäen veljekset. Kilpakentillä kunniaa niittivät Marja-Liisa Kirvesniemi, Matti Nykänen, Kike Elomaa ja Keke Rosberg.

Ukrainalaisessa Tšernobylin ydinvoimalassa räjähti. Argentiina ja Englanti sotivat Falklandin saarista. Neuvostoliitossa alkoi uudistuspolitiikka. Vuosikymmenen lopussa Berliinin muuri murtui ja koko Itä-Euroopan sosialistisen järjestelmän romahdus alkoi.

190019101920193019401950196019701980199020002010

1990-luku

1990-l, leipäjonot mutkittelivat pitkin katuja ja yrityksiä ja pankkeja kaatui.

Heikko taloustilanne aiheutti suurtyöttömyyden. Pankit joutuivat suuriin vaikeuksiin muun muassa riskialttiiden operaatioiden vuoksi, ja seurauksena oli pankkikriisi. Kierrätys ja ympäristöystävällisyys nostivat päätään, jolloin kirpputorien suosio kasvoi.

Mallia pukeutumiseen otettiin poika- ja tyttöbändeiltä, joista Spice Girlsin suosiota verrattiin 1960-luvun Beatlemaniaan. Elektroninen tanssimusiikki marssi esiin Suomessakin, kun eurodance valtasi levylautaset, joissa pyöri yhä useammin cd-levy. 1990-luvun alun lama teki iskelmälle hyvää, kun popparitkin alkoivat levyttää murheisia mollimelodioita työttömien iloksi.

Vuosikymmenen loppuun ehdittäessä puhuttiin Suomesta uuden teknologian edelläkävijänä. Kännykät yleistyivät vauhdilla ja tietokoneista tulivat toimistoista myös koteihin.

EU-kampanjointia puolesta ja vastaan käytiin toreilla ja tiedotusvälineissä. Neuvoa antavan kansanäänestyksen jälkeen hallitus päätti noudattaa tulosta ja Suomi liittyi Euroopan unionin jäseneksi jarrutuksesta huolimatta.

EU-Suomeen sijoittui myös Ylen pitkäkestoisin jatkuvajuoninen draamasarja Kotikatu. Sarjan aloittaessa 1995 tehtiin ostokset Wanhalla Bensiksellä vielä markoilla, mutta 17 vuoden kuluessa kadut ja käteiset vaihtuivat.

Turkisliikkeiden ikkunat maalattiin iskulaisein. Estonian uhreista ja Walesin prinsessan kuolmeasta tuli yhteinen suru. Leijonien MM-kulta ja Mika Häkkisen menestys kohotti penkkiurheilijat juhlimaan .

190019101920193019401950196019701980199020002010

2000-luku

Suomi siirtyi euroon, suomalaiset saivat ensimmäisen kerran naisen preidentiksi ja hetkeksi myös pääministeriksi. Urheilussa paljastui laaja dopingin käyttö, suomalaisten ylpeys oli nyt Nokia, maailman suurin matkapuhelinvalmistaja. Martti Ahtisaarelle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinnon.

Tiedonvälitys nopeutui. New Yorkin terrori-iskua seurattiin tv:stä suorana lähetyksenä, tieto tsunamin aiheuttaman katastrofin laajuudesta levisi verkossa. Kotimaassa järkyttivät Myyrmannin pommi-isku sekä Jokelan ja Kauhajoen koulusurmat.

Verkkoyhteisöt vahvistuivat. Facebookin myötä entistä useamman yhteydenpito sähköistyi. Rajanveto yleisen ja yksityisen tiedon välillä yllätti monet: pääministeri Vanhanen puolusti yksityisyydensuojaansa oikeudessa asti. Suomalaiset oppivat uuden käsitteen: vihapuhe.

Klassisen musiikin rinnalla maailmaa valloitti myös suomalainen rockmusiikki HIMin, Nightwishin ja Rasmuksen matkassa. Maija Vilkkumaan,Jonna Tervomaan, PMMP:n, Tiktakin ja Ultra Bran keikoilla laulettiin suomenkieliset hittibiisit. Hiphop nousi kellareista suuren yleisön musiikiksi. Uusi ilmiö olivat kykyjenetsimiskilpailut: ne kohottivat pinnalle mm. Antti Tuiskun ja Hanna Pakarisen.

Ja torilla tavattiin, kun Lordi toi viisuvoiton Suomeen.

Lue lisää:

Mr. Lordi eli Tomi Putaansuu lavalla

Euroviisujen Suomen-karsinnoista tuli esiintyjien kisa 2000-luvulla

Alkukangertelun jälkeen 2000-luvusta tuli Suomelle kunnian vuosikymmen, kun Lordi toi voiton kotiin vuonna 2006.

Tv-ohjelmisto täyttyi erilaisista pudotuspeli- ja tosi-tv-sarjoista, ja lyhytaikaisestakin julkisuudesta tuli ennennäkemättömän tavoiteltua. Raja-aitoja koeteltiin: uusi Tuntematon sotilas -tulkinta kuohutti teatteriväkeä ja uudenlainen poliittinen satiiri tv-katselijoita.

190019101920193019401950196019701980199020002010

2010-luku

Luonto näytti voimansa: maa järisi Haitissa, Chilessä ja Japanissa. Islannin tuhkapilvi lamautti maailman lentoliikenteen. Suomessa koettiin kaikkien aikojen kuumin kesä ja ankarin talvi.

Norjan joukkomurhat sekä terroriteot Euroopassa, Afrikassa ja Aasiassa järkyttivät. Suomessa perussuomalaiset nousivat kolmen suurimman puolueen joukkoon. Sauli Niinistö valittiin Suomen 12. presidentiksi, Euroopan talouskriisi paheni.

Suomi voitti jääkiekon MM-kultaa, Victoria ja Daniel ihastuttivat, romanikerjäläisten avuntarve puhutti, piipaksi nimitettiin Suomessa ensimmäisen kerran nainen, Ajankohtaisen kakkosen Homoilta sai aikaan joukkopaon kirkosta.

Suomalaiset innostuivat zumbaamaan, downshiftaamaan ja karppaamaan Jenni Vartiaisen, Chisun ja Jipun tahdissa. Robin valloitti lapset ja vanhemmat. Sosiaalisesta mediasta tuli arkipäivää, Angry Birds nousi maailman suosituimmaksi kännykkäpeliksi, Nokian alamäki jyrkkeni.

Tunisialaisen hedelmäkauppiaan epätoivoisesta protestista käynnistyi kansannousujen Arabikevät, Ukrainassa kyti oranssin vallankumouksen henki ja kansa nousi vaatimaan venäläismielisen presidentin eroa, Krimi liitettiin Venäjään. Suomi ei voinut sulkeutua hiljaiseen puolueettomuuteen, vaan EU:n Venäjän-pakotteet pysäyttivät idänkaupan. Sotaa ja köyhyttää pakenevat pakolaisvirrat saapuivat myös Suomeen ja nostivat keskustelun kotimaasta ja kansallisesta identiteetistä.

Suomen itsenäisyyden satavuosijuhlinta alkoi jo 99. itsenäisyyspäivänä 2016. Juhlavuoteen 2017 tuotetussa ohjelmistossa katsotaan mm. Suomea ilmasta ja draamasarjassa presidenttinä Samuli Edelmannia.

Urheilu-Suomi-sarja kertoo miten kilpaurheilun todellisuus tuntuu arjessa ja miten sankaruus voi olla kaksiteräistä. Kymmenosaisen sarjan aloituksessa käsitellään uhrauksia. Seitsemäntoista-draamasarja kuvaa Olivian, Iitan ja Suomen itsenäistymisen tarinaa. Seitsentoistavuotiaiden tyttöjen ystävyyttä repii ihastus samaan poikaan – vuoteen 1917 sijoittuviin tapahtumiin voi eläytyä myös mobiilipelissä.

Lue lisää:

Suomi Finland 100 -kanava

Suomi Finland 100 -kanava vie matkalle Suomen sataan vuoteen

Lähde matkalle Suomen sataan vuoteen! Yle Areenaan on avattu nettikanava 100 vuotta täyttävän Suomen kunniaksi. Miten Suomea on rakennettu, miten sen maisemat, kulttuuri, tavat ja kansalaiset ovat näiden vuosikymmenten aikana muuttuneet? Ylen arkistomateriaalit vievät nostalgiamatkalle ja kanavalle kerätään myös juhlavuoden tärkeimmät ohjelmat.

yle.fi/suomi100

Lisää ohjelmasta