Hyppää pääsisältöön

Turkistarhauksen peräkylä: käsikirjoitus

Wim Verhagen, puheenjohtaja, Alankomaiden turkistarhaajien liitto:
"Minks, they are a little bit lazy animals."
(Minkit ovat vähän laiskoja eläimiä.)

MOT:
"Lazy?
(Laiskoja? )

Wim Verhagen, puheenjohtaja, Alankomaiden turkistarhaajien liitto:
"Yes, they don’t like to run. They don’t like to run around, they want their food and at the moment when you give them food, they want to have a nice comfort and that’s what you can see here, they want to sleep."
(Niin. Ne eivät pidä juoksentelusta. Ne haluavat ruokaa, ja kun ne ovat saaneet sitä, ne asettuvat mukavasti.Kuten näkyy, ne haluavat nukkua. Ne nukkuvat suuren osan päivästä.)

Ineze Staarink, neuvonantaja (sosialistit), Alankomaiden parlamentti:
"There're a lot of animal welfare problems in fur farming. Minks are kept in very small cages. They're wild animals, they're predators, they live in the water, in the wilds, so there's a lot of neurotic behavior and even animals that are damaging themselves, eating their own legs or damaging themselves or others."
(Tarhaeläinten hyvinvoinnissa on paljon ongelmia.Minkkejä pidetään hyvin pienissä häkeissä. Ne ovat villieläimiä, petoeläimiä.Ne elävät luonnossa veden äärellä joten (häkeissä) niillä on paljon neiroottista käyttäytymistä; eläimet vahngoittavat itseään, syövät omia jalkojaan ja vähingoittavat niin itseään kuin toisiaankin.)

MOT: TURKISTARHAUKSEN PERÄKYLÄ

Turkistarhoja seisoo tiuhaan Pohjanmaan lakeuksilla. Suomi on kansainvälisesti mitattuna turkistuotannon suurvalta. Suomessa kasvatetaan vuosittain noin neljä miljoonaa turkiseläintä.

Marja Tiura, toiminnanjohtaja, Suomen turkiseläinten kasvattajain liitto (STKL):
"Kettujen tuottamisessa Suomi on Euroopan suurin tuottajamaa. Minkkipuolella Suomi tuottaa noin 2 miljoonaa minkkiä vuositasolla. Minkkipuolella emme ole suurimpien joukossa."

Suomi ei ole turkiseläinten kohtelussa suurvalta! Turkiseläinten suojelu Suomessa on Pohjoismaiden heikoimpia. Suomessa jo vuonna 2013 alulle pantu turkiseläinasetus on laitettu jäihin.

Kati Pulli, toiminnanjohtaja, Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto:
"Kun Suomessa keskustellaan turkistarhauksesta niin täällä jostain syystä turkistarhaus on niin sanottu semmonen tabuaihe tai pyhä lehmä. Elikkä kaikissa muissa eläintuotannon aloissa myös tuottajapuoli hyväksyy ja ymmärtää sen, että siell on paljon kehitettävää ja tehdään uudistuksia."

Palataan hieman ajassa taaksepäin: keskustelu turkistarhauksen kieltämisestä tai lainsäädännön tiukentamisesta kiihtyi vuonna 2013, kun eläinsuojelujärjestöt keräsivät kansalaisaloitteeseen lähes 70 000 allekirjoitusta. Siinä vaadittiin lainsäädännön tiukentamista tai koko turkistarhauksen lopettamista.

Aloite meni eduskuntaan, missä päätettiin, että turkisasetusta pitää tiukentaa kiireisesti. Eduskunta asetti työryhmän selvittämään asiaa.

Sari Salminen, eläinsuojeluasiamies 2013-2015:
"Sitä lähettiin valmistelemaan ryhmässä ja niinkun yhteistyössä, missä oli sitten elinkeino ja tutkijoita ja viranomaisia ja eläinsuojelujärjestöjen edustajia mukana, että päästäis yhteisymmärrykseen ja yhdessä tekemiseen."

Turkiseläinten asetusta koskeva työ alkoi keväällä 2013. Kataisen hallitus perusti myös eläinsuojeluasiamiehen viran, jossa aloitti Sari Salminen elokuussa 2013.

Salminen oli aluksi mukana turkistyöryhmässä, jonka toimintaan liittyi monenlaisIa koukeroita muun muassa pöytäkirjamerkintojen osalta.

Sari Salminen, eläinsuojeluasiamies 2013-2015:
"Kommentteja, jotka oli vaikkapa tutkijoiden tai muiden osallistujien, viranomaisten tai eläinsuojeluasiamiehenkin sanomia, niin voitiin laittaa vaikkapa eläinsuojelujärjestön sanomiks pelkästään."

Mukana turkistyöryhmässä oli myös Suomen eläinsuojeluyhdistyksen toiminnanjohtaja.

Kati Pulli, toiminnanjohtaja, Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto:
"Alusta asti oli selvää, että turkisalaa kuunnellaan tässä asetusuudistuksessa hyvin vahvasti. Ja sillä, että mitä tieteelliset tutkimukset esimerkiks kertoo siitä, että mitkä asiat turkistarhauksessa pitäs parantaa, niin sillä ei ollu varsinaisesti niin paljon painoarvoa. Kun sitten tietysti sillä, että mitä kaikki maksaa ja että selvitään mahdollisimman pienin taloudellisin panostuksin."

Esimerkiksi Euroopan Neuvoston lainsäädäntö suosittelee, että ketuilla pitäisi olla piilopaikka. Sitä ei kuitenkaan ole lisätty Suomen lakiin. Tobias Anderssonilla on Oravaisissa noin 5000 kettua ja 8000 minkkiä tarhoillaan.

Tobias Andersson, turkistarhaaja, Oravainen:
"Det har jag inte sätt på om forskning visar at skulle må better av det så måste vi diskutera den saken. Men jag har inte satt at dom behov den."
(En ole nähnyt sille tarvetta.Jos tutkimus osoittaa piilopaikan parantavan kettujen vointia, siitä pitää keskustella, mutten ole huomannut sen tarvetta.)

Kati Pulli, toiminnanjohtaja, Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto:
"Ketut on ihan valtavan painoisia nykyisin elikkä ne voi kasvaa sinne 20 kiloon asti, ku vertailuna sinikettu on naalista jalostettu turkiseläin 3:38:48. Naali painaa kolme neljä kiloa keskimäärin."

Tobias Andersson, turkistarhaaja, Oravainen:
"Att djuren blir större är ingen primär målsättning. Kvaliten är kanske det mest avgörande. Pälsens kvalitet, renhet och täthet är det viktigaste. Att vi har fruktsamma djur som får valpar."
(Ei ole ensisijainen tavoite, että ketuista tulisi isompia.Tärkein on turkin laatu, puhtaus ja tuuheus, ja että eläimet ovat hedelmällisiä ja saavat poikasia.)

Turkistalouslehden mukaan tarhaajilla ei ole pyrkimystä pienempiin tai kevyempiin eläimiin.

MOT entisen eläinsuojeluasiamies Sari Salminen kanssa kanssa Evirassa:
"Katotaan Turkistalous-lehteä, mikä teilläkin on tos hyllyllä, niin siellä on nimenomaan tavoitteena, että nyt on saatu komeen kokoisia kettuja, pitää lisää vielä saada ja minkkeihin lisää kokoa."

MOT:
"Täällä nyt sanotaan, että, nimenomaan, että "Suuntamme on varmasti aivan oikea. Kolmen viime vuoden aikana minkit ovat kasvaneet merkittävästi." "Hän kehui tuottajien tehneen oikeita toimenpiteitä." Ja että "Vielä on työtä tehtävänä." Minkkejä pitää vielä kasvattaa lisää."

Sari Salminen, eläinsuojeluasiamies 2013-2015:
"Ylipaino rasittaa, niin kun me tiedetään, meitä ihmisiäkin niin myös niinku eläimiä."

Tobias Andersson, turkistarhaaja, Oravainen:
"Gällande räven, så strävar vi inte efter att få större rävar, utan bättre kvalitet. Gällande minken, så har vi idag en mindre mink än i våra konkurrerande länder. För att vi ska vara konkurrenskraftiga i Finland med mink bör vi uppnå samma storlek som i Danmark, Holland och Polen."
(Tavoitteena ei ole isommat ketut vaan parempi laatu. Minkit taas ovat nykyään pienempiä kuin kilpailijamaissa. Jotta suomalaiset minkit olisivat kilpailukykyisiä, niiden tulisi olla yhtä isoja kuin Tanskassa, Hollannissa ja Puolassa.)

Ongelma on myös se, että kettujen tassut ovat vääntyneet. Terveitä jalkoja ei juuri tarhoilla näe. Sen arvellaan johtuvan jalostuksesta, ravinnosta ja ylipainosta.

Kati Pulli:
"Ja nykyinen lakihan määrää jo, että eläimiä ei saa jalostaa niin, että niiden hyvinvointi kärsii. Elikkä valvontaviranomaisella olisi keinot puuttua siihen."

Sari Salminen:
"Jalostuksen osalta ei oo, ainakaan en tiedä, että onko sen osalta ikinä tehty yhtään päätöstä, eläinsuojelupäätöstä."

Turkistarhojen olosuhteita valvotaan Eviran Aluehallintavirastoille määräämillä tarkastuskäynneillä. Niillä on havaittu rikkeitä. Salminen työskentelee nykyään Evirassa ylitarkastajana.

Sari Salminen:
"Näihin eläinten virikkeisiin, niin kuin purukapuloihin liittyvii puutteita, pohjaverkon turvallisuuteen liittyvii, et se muovitus on vaikka menny rikki tai muuta. Sitten asiakirjoihin, niinkun lääkityskirjanpitoon, liittyvii rikkeitä."

Marja Tiuralla on kuitenkin valvojan kanssa erilainen näkemys rikkeistä.

Marja Tiura, toiminnanjohtaja, Suomen turkiseläinten kasvattajain liitto (STKL):
"Itse asiassa rikkeiden määrä, jos viitataan näihin viranomaistarkistukseen ja Eviran tarkastuksiin, niin eläinten hyvinvointiin liittyvien rikkeiden määrä tiloilla ei ole lisääntynyt vaan päinvastoin."

Rikkeiden määrä turkistarhoilla ei suinkaan ole vähentynyt. Vuonna 2013 niitä oli 33 prosentilla ja vuonna 2015 peräti 48 prosentilla tiloista.

Esimerkiksi Suomen 931 tarhasta tarkastettiin vuonna 2014 vain neljä tarhaa.

Turkiseläinasetuksen piti parantaa eläinten oloja, tuoda lisää virikkeitä ja tilaa. Jäädytetyssä asetuksessa olisi tulossa heikennyksiä muun muassa minkeille.

Kati Pulli, toiminnanjohtaja, Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto:
"Tällä hetkellä minkkien tila on ihan todella pieni. Ei missään tapauksessa riittävä tämmöselle aktiiviselle näätäeläimelle. Sillä pitäis olla myös ylöspäin tilaa kiipeillä eli tuloksena oli se tosiaan se, että osalla minkeistä tila jopa pienentyisi."

Tiedustelen asiaa maa- ja metsätalousminisnteriöstä.

MOT:
"No miten siellä tällä hetkellä on tulossa se, että minkin ja minkin poikasen pinta-alaa pienennetään häkkialaa?"

Susanna Ahlström, eläinlääkintöylitarkastaja, maa- ja metsätalousministeriö:
"En itse asiassa osaa tohon siis suoraan vastata.. se oli siinä varmaan katottiin että tää kahden nuoren tai sitten sen emän ja yhden urospennun vaatima tila on käytännössä sama.. ne on saman kokoisia ja toisistaan saman kokoisia eläimiä."

MOT:
"Mutta eikö se ole heikennys jos jo olemassa olevaa pientä alaa pienennetään entisestään?"

Suanna Ahlström:
"No mä en itse tiedä kaikkia perusteita siihen tällä hetkellä ihan varmaksi sanoa."

Heikennyksien lisäksi eläinsuojeluasiamiestä kiellettiin marraskuussa 2014 osallistumasta enää turkistyöryhmän tapaamisiin. Sen jälkeen hänen virkansa lakkautettiin vuoden 2015 lopussa.

Sari Salminen:
´"Ehkä siinä ongelma oli se, että, että koettiin, että oli kovin liikaa saman tyyppisiä mielipiteitä kuin eläinsuojelujärjestöillä. Mutta kun monet niistä asioista oli myöskin sellasia, että eläinten hyvinvointitutkija oli samaa mieltä."
"Eläinsuojeluasiamiehen tehtävä onolla riippumaton, puolueeton niitten eläinten puolestapuhuja. Mut että… Joo, ei varmaan olis saanu sanoo jotain mielipidettä."

MOT:
"Mitä mielipidettä ajattelet, että…?"

Sari Salminen:
"Se liitty tilavaatimuksiin, se liitty juomaveden tarpeisiin, siihen jatkuvaan juomaveteen, esimerkiks. Ja tilavaatimukset oli yks asia, mistä keskusteltiin aika voimakkaasti."
"Mut siinähän vaiheessa se tilanne oli jo menny siihen, että se ei voi jatkua se työryhmän työ, eikä sitä asetusta tulla sellasenaan viemään eteenpäin."

MOT:
"Miksi?"

Sari Salminen:
"Varmaan siksi, ettei siin päästy yksimielisyyteen. Ja ehkä ei haluttu sitten julkisuudessa riepotella sitä, niitä, jos sinne olis tehty semmosia heikennyksiä, mitä mietittiin, tai että alettais keskustelemaan sitten niistä tilavaatimuksista julkisuudessa."
"Mutta sitten itse asiassa se tuntuu todella omituiselta, että se jätettiin antamatta tai lähettämättä edes lausunnoille."

Turkistyöryhmän toiminta keskeytettiin maaliskuussa 2015.

Kati Pulli:
"Nyt meille on annettu ainoastaan se syy, että asetus on laitettu odottamaan sitä, että eläinsuojelulaki kokonaisuudessaan valmistuu. Mutta sillon aiemmin ministeriössä katsottiin, että asia on niin kiireellinen, että se tehdään ennen eläinsuojelulakia ja on minusta tosi valitettavaa ja vahingollista, että sitä ei oo tehty, elikkä eduskunta on määrännyt nää tietyt uudistukset ja ei oo minusta demokratian kannalta kovin kannustavaa, että että niitä muutoksia ei sitten laiteta toimeen."

Vuonna 2015 maa- ja metsätalousministerinä toimi Petteri Orpo ja hän päätti jättää viemättä lausuntoa eteenpäin ja pysäyttää turkiseläinasetuksen etenemisen.

Susanna Ahlström, eläinlääkintäylitarkastaja, maa- ja metsätalousministeriö:
"Silloin tuli.. eduskuntavaalit siinä samaan se veny liian lähelle niitä ja se selvästi siitä tuli niin kuuma peruna varmaan sen vaalien yhteydessä, että silloinen ministeri katto, että ei laiteta lausuntokierrokselle."

Juha Sipilän uuden hallituksen ohjelmassa sanotaan, ettei tuottajille saa lakiuudistusten myötä tulla lisäkustannuksia.

Grafiikka:
Turkistarhauksen kieltäneet tai sitä rajoittaneet maat:

  • Belgia/Waloniassa ja Brysselissä
  • Bosnia_herzegovina
  • Alankomaat
  • Iso-Britannia
  • Skotlanti
  • Irlanti
  • Itävalta
  • Japani
  • Kroatia
  • Makedonia
  • Saksa, neljä osavaltiota
  • Slovenia
  • Sveitsi
  • Tanska, ketut

Useissa Euroopan maissa määräyksiä on tiukennettu ja ne ovat nostaneet kustannuksia. Se on johtanut turkistarhauksen loppumiseen. Lisäksi useissa maissa turkistarhaus on kielletty kokonaan.

Hollanti on Suomen ohella johtavia turkismaita. Silti maassa ollaan ajamassa elinkeinoa alas. Kettujen ja chinchillojen tarhaus kiellettiin jo vuonna 2008.
Maa on maailman kolmanneksi suurin minkkiturkisten tuottaja. Siellä tuotetaan vuosittain 5,5 miljoonaa minkin nahkaa. Silti Hollanti kielsi vuonna 2012 minkkitarhauksen. Sen jälkeen turkistarhaus on Hollannissa täysin kielletty.

Inez Staarink,neuvonantaja (sosialistit), Alankomaiden parlamentti:
"Well it was very important that we had broad support from the public, and there were, was also lobby power and campaigns from animal welfare organisations and I think at the end that both those two things made the way tip."
"There's a lot of lobby power from the fur farmers that delayed the process and after the resolution was adopted in 1999 the government did follow up."
(Tärkeää oli, että kansalaiset tukivat laajasti tarhauksen kieltämistä. Sen lisäksi asiaan vaikuttivat lobbaus ja eläinsuojelujärjestöjen kampanjointi. Nämä tekijät saivat vaa'an kallistumaan puolellemme. Turkistarhaajat vastustivat kieltoa voimakkaasti, mikä hidasti prosessia. Tarhauksen lopettamisesta päätettiin kuitenkin vuonna 1999, ja hallitus on toteuttanut kiellon.)

Hollannissa turkistarhauksen täyskielto toteutuu vuoden 2024 alussa. Se perustuu siihen, että turkistarhaus ei ole eettistä. Kieltoprosessi kestää siis kaikkiaan 25 vuotta.

Nicole van Gemert on ajanut alusta asti turkistarhauksen kieltoa. Nykyään hän työskentelee eläinsuojelujärjestö Bont voor Dieren johtajana.

Nicole van Gemert, johtaja, Turkit kuuluvat eläimille, Alankomaat:
"The mink breeders went to High Supreme Court, and now it's absolutely definitely sure that the last mink farm has to close its store in 2024."
(Kasvattajat valittivat korkeimpaan oikeuteen, mutta nyt on aivan varmaa, että viimeinenkin minkkitarha lopettaa vuonna 2024.)

Hollannissa turkistarhaus kiellettiin eettisin perustein ja siksi myös kettujen tarhauskielto meni helposti läpi.

Nicole van Gemert:
"Finland is quite late with this. Because foxes are banned in a lot of countries, the keeping of foxes for fur."
(Suomi on jäljessä tässä asiassa. Kettutarhaus on kielletty jo monissa maissa.)

Eurooppalaiset turkistarhaajat ovat perustaneet edunvalvontayritys Fur Europen ajamaan tarhaajien etuja myös EU-tasolla taistellakseen turkistarhauksen kieltoja vastaan. Se toimii 28 Euroopan maassa. Fur Europe auttoi myös hollantilaisia turkistarhaajia taistelemaan kieltoa vastaan.

Nicole van Gemert, johtaja, Turkit kuuluvat eläimille, Alankomaat:
"They financed the campaigns of the Dutch mink breeders, they financed the layers when they went to court. Actually, it's money, it's a lot of money. And they are also helping them with certification."
"I've never seen a sector that's nationally in the Netherland, nationally in Finland, but also internationally in Europe and worldwide organized in the way they are."
(Fur Europe maksoi hollantilaisten minkinkasvattajien kampanja- ja oikeudenkäyntikuluja. Fur Europella on rahaa, ja se avustaa kasvattajia sertifioinneissa. En tiedä toista alaa, joka olisi yhtä hyvin järjestäytynyt kansallisesti ja kansainvälisesti.)

Grafiikka:
Fur Europen lobbaukseen käyttämät rahat:
2012: 1,5milj. €
2015: 0,5 milj. €

Fur Europe ilmoittaa sivuillaan käyttäneensä vuonna 2012 lobbaukseen 1,5 miljoonaa euroa ja vuonna 2015 noin puoli miljoonaa euroa.

Suomalaisilla turkistarhaajilla on vankka edustus kansainvälisillä turkismarkkinoilla. Fur Europen hallituksen puheenjohtaja on Kenneth Ingmann, joka on myös Suomen Turkiseläinten Kasvattajain liiton eli ProFursin hallituksen puheenjohtaja sekä Saga Fursin hallituksen jäsen.

NIcole van Gemert:
" I'm sure you we not able to visit a normal mink breeder here or in Finland. You, you can't, you can't go there. It's always organized. They have a press officer, they have example farms, where you can come and look. But that's all you will ever know from this sector."
"One more reason is that they are the least transparent sector I know."
(Ette varmaan päässeet tavalliseen tarhaan Hollannissa tai Suomessa. Niihin ei pääse. Vierailut ovat aina ennalta sovittuja. Tarhaajilla on tiedottaja ja mallitarhoja, joissa voi vierailla. Ne ovat kaikki, mitä alasta saa tietää.Senkin takia turkistarhaus on
läpinäkymättömin ala, jonka tiedän.)

Turkistarhaajilla on laaja yritysrypäs, jonka kautta turkiselinkeinoa harjoitetaan. Suomen Turkiseläinten kasvajattain liitto eli ProFur omistaa 62 % Saga Fursista, joka myy nahkoja eteenpäin. Lisäksi se omistaa 38 % Luova Oy:stä. Joka tekee suomalaisten WELFUR-sertifikaatin tarkastuskäynnit tarhoilla.

MOT
"Kuinka riippumattomasti Luova Oy voi tehdä nää tarkastukset, koska Profur omistaa 38% siitä?"

Marja Tiura, toiminnanjohtaja, Suomen turkiseläinten kasvattajain liitto (STKL):
"Me tiedostamme tämän kysymyksen ja siitä syystä me olemme valmiita luopumaan myöskin tästä 38 % omistusosuudesta, jos löytyy sellainen taho, joka haluaa tulla mukaan rahoittamaan turkiseläinten hyvinvoinnin tutkimusta."

Pääsimme kuvaamaan Hollannin turkistarhaajien liiton puheenjohtaja Wim Verhagenin minkkitarhaa Hollannissa.

MOT:
"How much money you get out of them?"
(Miten paljon tienaatte näillä minkeillä?)

Wim Verhagen, turkistarhaaja, Alankomaiden turkistarhaajien liiton pj.:
"Not enough! "
(En tarpeeksi!)

Verhagenilla on selkeä käsitys turkistarhauksen kiellon puolesta äänestäneistä poliitikoista.

Wim Verhagen, puheenjohtaja, Alankomaiden turkistarhaajien liitto:
"They have been looking at some movies from some activists Then I see all those politicians like almost stupid idiots just following that, and that has nothing to do with real life. [It’s] hard to accept that, but as I said, we don’t have a choice."
(Poliitikot ovat nähneet joidenkin aktivistien filmejä ja uskovat niitä kuin mitkäkin typerät idiootit.Filmit eivät ole todellisuutta. Tarhauskieltoa on vaikea hyväksyä, mutta meillä ei ole vaihtoehtoa.)

MOT:
"So do you feel that these animals are having enough space?"
(Onko näillä eläimillä tarpeeksi tilaa?)

Wim Verhagen:
"Yes, I think so. Minks are a little bit lazy animals."
(Mielestäni on. Minkit ovat vähän laiskoja eläimiä.)

MOT:
"Lazy?"
(Laiskoja?)

Wim Verhagen:
"Yes, they don’t like to run. They don’t like to run around, they want their food and at the moment when you give them food, they want to have a nice comfort and that’s what you can see here, they want to sleep. The reason why minks in nature are running around is just to find food."
(Niin. Ne eivät pidä juoksentelusta.Ne haluavat ruokaa, ja kun ne ovat saaneet sitä, ne asettuvat mukavasti.Kuten näkyy, ne haluavat nukkua. Luonnossa ne juoksentelevat vain hankkiakseen ruokaa.)

Luonnossa minkillä on reviirillään useita pesäkoloja. Se on hyvä uimari ja osaa sukeltaa usean metrin syvyyteen.

Ineze Staarink, neuvonantaja (sosialistit), Alankomaiden parlamentti:
"They have no way to express their natural behavior and in nature they have a huge area where they can explore and hunt, and they're solitary animals so there's a lot of neurotic behavior and even animals that are damaging themselves, eating their own legs or damaging themselves or others."
(Tarhassa minkit eivät pysty käyttäytymään lajityypillisesti. Luonnossa niillä on laaja reviiri, jolla ne liikkuvat ja metsästävät. Minkit ovat yksineläjiä, joten tarhassa ne ovat usein neuroottisia. Jotkut eläimet jopa vahingoittavat itseään.Ne järsivät jalkojaan tai satuttavat itseään tai muita eläimiä.)

Verhagen on raivoissaan siitä, että turkistarhaus kiellettiin Hollannissa.

Wim Verhagen:
"Discrimination, it’s purely discrimination. Human beings, our politicians say it’s for us not a problem if you eat that animal, then you can keep them, but the moment when you use the skin, then we have problems with that. Why is that? Why is that?"
(Se on pelkästään syrjintää. Poliitikkojen mukaan eläimiä saa kasvattaa lihakarjana, mutta jos haluaa käyttää niiden turkin, se on ongelma. Miksi?)

Wim Verhagen:
"We were allowed to have before one animal more per cage, instead of…"
(Aiemmin samassa häkissä sai olla yksi eläin enemmän.)

MOT:
"How many animals did you have before in the same cage?"
(Montako eläintä yhdessä häkissä oli aiemmin?)

Wim Verhagen:
"Before, we could have three in the cage."
(Aiemmin niitä oli kolme samassa häkissä.)

MOT:
"In this smaller cage?"
(Tässä pienessä häkissäkö?)

Wim Verhagen:
"You are talking about a small cage, this is not a small cage. So but we are allowed to have one animal less per cage, and the cage has to be wider and higher."
(Ei tämä ole pieni häkki. Nyt siinä pitää olla yksi eläin vähemmän, ja häkin pitää olla leveämpi ja korkeampi.)

Verhagen kehuu tutkimuksia, joiden mukaan turkistarhoissa eläimillä on nykyoloissa hyvä olla.

MOT:
"What about those studies that say that you can’t really fulfil the welfare of minks in a cage? "
(Entä tutkimukset, joiden mukaan minkit eivät voi hyvin häkeissä?)

Wim Verhagen:
"Yeah, but what studies are there? There are opinions."
(Mitä sellaisia on? Ne ovat mielipiteitä.)

MOT:
"They are done by scientists."
(Tutkijoiden tekemiä tutkimuksia.)

Wim Verhagen:
"No, they are not. They are not. "
(Ei niitä ole.)

Tuottajamaat Euroopassa ottivat tämän vuoden alussa käyttöön turkiseläinten hyvinvointia mittaavan Welfur-järjestelmän. Se on käytössä myös Suomessa.

Mette Lykke Nielsen, toimitusjohtaja, Euroopan turkistarhaajat, Fur Europe:
"We can go in and concretely measure what are the levels and how is the farmer performing. So it’s a way to document the animal welfare. Whether it’s different or not from this one is difficult to say."
(Tarhan tilanne ja toiminta voidaan mitata konkreettisesti ja eläinten hyvinvointi voidaan dokumentoida. En tiedä, onko tämä tarha erilainen, mutta meillä on selkeä kuva Euroopan turkistarhoista.)

MOT:
"So if we look at this mink, what things are you looking at? If you want to check out if this fur farmer can get this welfare certificate?"
(Mitä asioita katsotaan, kun selvitetään, voiko tarhaaja saada hyvinvointisertifikaatin?)

Mette Lykke Nielsen:
"It’s difficult for me to show you exactly what is done because I’m not a scientist and I’m not an assessor either. They evaluate the system."
(Minun on vaikea sanoa tarkkaan, koska en ole tutkija enkä järjestelmän arvioija.)

MOT:
"So do they take every animal on the farm or…"
(Tarkistetaanko tarhan kaikki eläimet?)

Mette Lykke Nielsen:
"They check a representative of the sample size of the farm that is randomly selected."
(Tarhasta tutkitaan edustava, sattumanvaraisesti valittu otos.)

Saadakseen Welfursertifioinnin tarhalla käy tarkastaja kolme kertaa vuodessa. Jokaisen tuotantovaiheen aikana. Sen jälkeen sertifikaatti on voimassa vuoden.

Mette Lykke Nielsen:
"It’s a voluntary program. But then he’s not able to sell at the fur action houses. So in practice it would mean that he’s out of business. So it’s voluntary in a way, yes."
(Sertifiointi on vapaaehtoinen, mutta ilman sitä ei käytännössä voi myydä turkiksia. Se on tavallaan vapaaehtoinen.)

MOT:
"And if you don’t fulfil the criteria, what happens?"
(Jos kriteerit eivät täyty, mitä tapahtuu?)

Mette Lykke Nielsen:
"So Baltic Control will withdraw the certificate and you are no longer able to sell at the fur auction houses. Of course, we are also interested in helping the farmers."
(Sertifikaatti perutaan, eikä tarhaaja voi enää myydä turkishuutokaupoissa. Tietysti pyrimme auttamaan tarhaajia asiassa.)

Welfur sertifikaattia kehitettiin yhteistyössä seitsemän eri yliopiston kanssa. Fur Europe maksoi kehitystyön.

Nicole van Gemert, johtaja, Turkit kuuluvat eläimille, Alankomaat:
"It means nothing, but because it's called WelFur everyone's like "oh, they must be much better than other fur". I've seen so many terms, I've seen "ethical fur", "sustainable fur", "fairtrade fur". You know, all this names, it's very clever."
(Sertifikaatti ei merkitse mitään, mutta sen takia turkisten oletetaan olevan parempia. On puhuttu eettisistä turkiksista, kestävän kehityksen ja reilun kaupan turkiksista. Ovelia nimityksiä kyllä keksitään.)

Suuren turkismaan Hollannin turkistarhauskieltoon reagoitiin nopeasti eri maissa.

Nicole van Gemert:
"After the ban was accepted in the Parliament, other countries immediately followed. Belgium, I think in the next week or something. Serbia had a ban in a month. And then they went to court and everything was on hold. And now they rewon again and all the countries in Europe are starting again. So I'm sure that not the minks will go to foreign countries but the ban will spread around."
((Kun parlamentti hyväksyi kiellon, muut maat seurasivat heti perässä. Belgia heti seuraavalla viikolla, Serbia kuukauden päästä. Sitten minkkitarhaajat menivät oikeuteen ja prosessi pysähtyi. Voitimme kuitenkin jutun ja tarhauksen kieltoprosessi
jatkuu taas Euroopassa.Turkistarhaus ei siirry muihin maihin vaan tarhauskielto leviää.)

Naapurimaassa Virossa turkistarhauksen vastustajat kokoontuivat huhtikuussa mielenosoitukseen kun asiasta äänestettiin Riigikogussa.

Rainer Vakra, (sd), puheenjohtaja, ympäristövaliokunta, Viron parlamentti:
"I think this will be a historical moment when all our parliament members really have to decide, are they against fur or are they supporting this fur animal killing, and we will see that on the 9th May."
(On historiallinen hetki, kun parlamentin jäsenten täytyy päättää, vastustavatko he turkiksia vai tukevatko he eläinten tappamista. Se nähdään 9. toukokuuta. )

Kadri Taperson, puheenjohtaja, Loomus-eläinoikeusjärjestö:
"Kysymys on nyt tästä, että 14 Viron parlamentin jäsentä on aloittanut tämmöisen lakialoitteen, Viron eläinsuojelulain, missä on siis tämmöiset sanat, että turkistarhaus pitäisi kieltää Virossa täydellisesti kymmenessä vuodessa."

Viron tilanne on Suomen kannalta kiinnostava myös siksi, että Viron suurin turkistarha on suomalaisomistuksessa.

Rainer Vakra, (sd), puheenjohtaja, ympäristövaliokunta, Viron parlamentti:
"We had a lot of problems, because they are not normal wildlife in Estonia, they got out from farms and there were many problems about the conditions there, and it was quite a big scandal in society."
(Virossa on ollut ongelmia, koska minkkejä ei esiinny Virossa ja niitä on karannut tarhoista.Tarhojen olosuhteissa on ollut paljon puutteita, mistä syntyi aika suuri skandaali.)

Viron parlamentissa äänestettiin 10.5. äänin 49-24, että turkistarhaus saa jatkua.

Turkistarhaajat ovat markkinoineet turkiksia ekologisina ja eettisinä ja yrittäneet parantaa mainettaan muun muassa Welfur-sertifikaatilla. Silti rikkeet tarhoilla ovat jatkuneet.

Sari Salminen, eläinsuojeluasiamies 2013-2015:
"Jos meil on tämmösii eläinperäsii mittareita, niin silloin valvonnan yhtenäisyys helposti vaarantuu. Koska se semmonen, että sä mittaat sitä, et onko kettu tyytyväinen ja hyvinvoiva, ja arvioit sitä oman näkemyksesi kautta, niin se näkemys on erilainen siitä ketun hyvinvoinnissa sinulla ja minulla."

Maa- ja metsätalousministeriössä luotetaan kuitenkin yhä alan omavalvontaan.

Susanna Ahlström, eläinlääkintäylitarkastaja, maa- ja metsätalousministeriö:
"Elinkeino itte aktiivisesti liittyen esim. tähän Furevaan jossa terveydenhuoltoeläinlääkärit käy tiloilla. Sitten niillä on tää Welfur -toiminta joka tarkoittaa myös näitä tilan käyntejä ja sen lisäksi myös ne tätä omaa sertifiointiansa valvoo."

Mutta mitä tapahtuu turkiseläineasetukselle, joka piti kiireellisenä asettaa vuosia sitten? Eläinsuojelulain kokonaisuudistus on tulossa aikaisintaan vuonna 2019. Vasta sen jälkeen aletaan käsitellä uudelleen turkisasetusta.

Tobias Andersson, turkistarhaaja, Oravainen:
"Nu är det en osäkerhet för oss, när det kommer och vad som kommer. Ur vår synvinkel skulle det gärna ha fått gå igenom nu som planera."
(Nykytilanne on epävarma. Emme tiedä, mitä on tulossa ja milloin. Meistä asetus olisi saanut toteutua suunnitelmien mukaan.)

Muokattu 19.6.2017: lisätty puuttuva suomennos Rainer Vakrn kommentille äänestämisestä 9.5. 2017 MK

  • Pakkohoito on monelle lottovoitto

    Pakkohoito vähentynyt Suomessa rajusti

    Tahdosta riippumatonta psykiatrista hoitoa eli ns. pakkohoitoa saa Suomessa yhä harvempi sitä tarvitseva.

  • Lobbarit iskevät vielä kun EU-lakeja pannaan täytäntöön

    Suuryritykset jyräävät kansalaisjärjestöt lobbauksessa

    Suuryritysten lobbarit pystyvät vaikuttamaan Euroopan unionin lainsäädäntöön vielä täytäntöönpanovaiheessa. Jopa aivan pienillä, prosentin kymmenyksen suuruisilla muutoksilla voi yritykselle olla iso taloudellinen merkitys.

  • Lobbaamista ei Suomessa säädellä lainkaan

    Eduskunnan vierailijatietojen julkisuus edelleen rajallinen.

    Kolme kansalaisjärjestöä käynnisti perjantaina kansalaisaloitteen lobbarirekisterin saamiseksi Suomeen. Järjestöt ovat Open Knowledge Finland, Avoin ministeriö ja Transparency Finland.