Hyppää pääsisältöön

“1900-luvun kiinnostavimman venäläissäveltäjän” kunnianpalautus

Ottaen huomioon sen, kuinka huomattavan upeita Nikolai Andrejevitš Roslavetsin pianoteokset ovat, on suorastaan sääli, ettei tämän Neuvostoliiton nitistämän futuristin musiikkia kuule useammin. Epäkohtaa korjaa Olga Andryuschenko uudella tupla-CD:llään: Roslavetsin pianoteokset saavat hioituneet, musiikillisesti tyydyttävät tulkinnat hivenen mattaisina ja kapeina äänityksinä.

cd-levyn kansi
cd-levyn kansi CD-levyt

Aleksandr Skrjabinin tapaan Roslavets kehitti omaa tonaalisuudesta irtautuvaa harmonista systeemiään, ja Roslavets loi systemaattisesti myös omia rytmi- ja muotorakenteitaan. Ilmeisen syvän musiikillisen lahjakkuuden sekä draaman ja muototajun myötä hän loi vakuuttavia pianoteoksia niin pienimuotoisemmissa kappaleissaan kuin yksiosaisissa, yli kymmenen minuutin kestävissä Pianosonaateissaan. Jälkimmäisistä tällä levyllä on kaikki kolme säilynyttä – Ensimmäinen ja Toinen vuosilta 1914 ja 16 sekä Viides vuodelta 1923.

Sukulaisuus Skrjabiniin on sinänsä ilmeinen, erityisesti teosten hehkuvissa ekspressionistissa harmonisissa väreissä, mutta aivan yhtä selvästi Roslavets oli dodekafoniaan siirtyneen Wienin toisen koulun hengenheimolainen. Hänen atonaaliset ratkaisunsa eivät silti millään muotoa jäykistäneet hänen pohjimmiltaan eklektistä, ilmeikkään visionääristä sävelkieltään. Yhteydet futuristeihin on helppo kuvitella hänen Ensimmäisen maailmansodan aikaisia teoksiaan kuunnellessaan – eikä ole vaikea ymmärtää Igor Stravinskyn tokaisua Roslavetsistä “1900-luvun kiinnostavimpana venäläissäveltäjänä”.

Onkin erityisen kirpaisevaa todeta, että tämä Béla Bartókin aikalainen ja Bartókin kanssa yhtä pitkän yli kuuden kymmenen vuoden iän saavuttanut säveltäjä joutui 1920- ja 30-luvuilla Neuvostoliitossa poliittisista syistä niin voimakkaaseen epäsuosioon, että hänen tuotantonsa osin tuhoutui, osin kiellettiin ja osin unohtui yli puoleksi vuosisadaksi. Andryuschenko tarjoilee kahdella levyllään Roslavetsin koko säilyneen soolopianotuotannon, joka on kokonaisuudessaan syntynyt vuosien 1914 ja 1923 välillä säveltäjän 40 ikävuoden molemmin puolin.

Mestarillisen säveltäjän kunnianpalautus sujuu onneksi kunnialla: vuoden 1914 ensimmäisistä julkaisuista lähtien Roslavetsin musiikki säkenöi kiteytynyttä, huikean yksilöllistä vakuuttavaa ilmaisuvoimaa; Olga Andryuschenkon ansiota tässä ei missään nimessä käy kieltäminen. Pienjulkaisija Grand Pianon löytöretkien tuloksena syntynyt tupla-CD on himpeän tympeästä äänityksestä ja lähekkäin toisiaan sävellettyjen teosten lievästä samankaltaisuudesta huolimatta suositeltava hankinta pianomusiikin ja varhaisen modernismin ystäville.

“Roslavets – complete works for solo piano”. - Nikolai Roslavets: Pianosonaatit 1, 2 ja 5; preludeja, etydejä ja muita pianokappaleita. - Olga Andryuschenko, piano. (Grand Piano, GP743–44)

Kuuntele Uudet levyt 2.6.2017, toimittajana Ville Komppa.

  • Seuraa Maj Lind -pianokilpailua 2017 Ylen kanavilla

    Seuraa kilpailu alusta loppuun 17.-31.8.2017.

    Taideyliopiston Sibelius-Akatemia järjestää neljännen kansainvälisen Maj Lind -pianokilpailun Helsingissä 17.–31.8.2017. Voit seurata kilpailun alusta loppuun Ylen kanavilla, suorina lähetyksinä verkossa, koostelähetyksinä radiossa ja orkesterifinaalit suorina kaikissa välineissä.

  • Tärkeintä on persoonallinen soitto, sillä kiinalaisten pianistien kanssa ei voi kilpailla teknisessä osaamisessa

    Niklas Pokki on Ylen asiantuntija Maj Lind -pianokisassa.

    Pianisti ja pianopedagogi, musiikin tohtori Niklas Pokki tunnetaan väsymättömänä pianonmusiikin ja pianonsoiton edistäjänä Suomessa. Hänen vaikutuspiiriinsä kuuluvat mm. Mäntän musiikkijuhlat vuodesta 1999 lähtien, sekä vuonna 2013 perustettu Nuorten pianoakatemia, joka järjestää mestarikursseja nuorille pianisteille ympäri Suomea.

  • Laulaja Tii Niemelä 100 vuotta: "Päätin etten pelkää mitään tässä maailmassa"

    Sota opetti nuoren laulajattaren olemaan pelkäämättä.

    Tänä vuonna, kun Suomi juhlii 100-vuotista itsenäisyyttään, myös laulaja Tii Niemelä viettää 100-vuotispäiväänsä. Kysymykseen korkean iän salaisuudesta Tii vastaa olleensa pienestä pitäen kova äkäpussi. Ex-puoliso, liedpianisti Pentti Koskimies on kuvannut hänen voimakasta sisäistä paloaan ja shamanistisia piirteitään. Tii kertoo myös sotakokemuksesta, jonka jälkeen hän lakkasi pelkäämästä.

  • Romeo ja Julia berliiniläisittäin

    Shakespearen draama ja sen monet säveltäjät.

    Ihanat nuoret näyttelijät olivat niin uskottavia rakastuessaan! Anja Lankinen huokaa nähtyään Berliinissä Romeon ja Julian. Kyse ei olekaan ihan tavallisesta Shakespearen näytelmästä, vaan nyt oli esityksessä mukana myös useiden eri säveltäjien Romeo ja Julia -musiikkia.