Hyppää pääsisältöön

“1900-luvun kiinnostavimman venäläissäveltäjän” kunnianpalautus

Ottaen huomioon sen, kuinka huomattavan upeita Nikolai Andrejevitš Roslavetsin pianoteokset ovat, on suorastaan sääli, ettei tämän Neuvostoliiton nitistämän futuristin musiikkia kuule useammin. Epäkohtaa korjaa Olga Andryuschenko uudella tupla-CD:llään: Roslavetsin pianoteokset saavat hioituneet, musiikillisesti tyydyttävät tulkinnat hivenen mattaisina ja kapeina äänityksinä.

cd-levyn kansi
cd-levyn kansi CD-levyt

Aleksandr Skrjabinin tapaan Roslavets kehitti omaa tonaalisuudesta irtautuvaa harmonista systeemiään, ja Roslavets loi systemaattisesti myös omia rytmi- ja muotorakenteitaan. Ilmeisen syvän musiikillisen lahjakkuuden sekä draaman ja muototajun myötä hän loi vakuuttavia pianoteoksia niin pienimuotoisemmissa kappaleissaan kuin yksiosaisissa, yli kymmenen minuutin kestävissä Pianosonaateissaan. Jälkimmäisistä tällä levyllä on kaikki kolme säilynyttä – Ensimmäinen ja Toinen vuosilta 1914 ja 16 sekä Viides vuodelta 1923.

Sukulaisuus Skrjabiniin on sinänsä ilmeinen, erityisesti teosten hehkuvissa ekspressionistissa harmonisissa väreissä, mutta aivan yhtä selvästi Roslavets oli dodekafoniaan siirtyneen Wienin toisen koulun hengenheimolainen. Hänen atonaaliset ratkaisunsa eivät silti millään muotoa jäykistäneet hänen pohjimmiltaan eklektistä, ilmeikkään visionääristä sävelkieltään. Yhteydet futuristeihin on helppo kuvitella hänen Ensimmäisen maailmansodan aikaisia teoksiaan kuunnellessaan – eikä ole vaikea ymmärtää Igor Stravinskyn tokaisua Roslavetsistä “1900-luvun kiinnostavimpana venäläissäveltäjänä”.

Onkin erityisen kirpaisevaa todeta, että tämä Béla Bartókin aikalainen ja Bartókin kanssa yhtä pitkän yli kuuden kymmenen vuoden iän saavuttanut säveltäjä joutui 1920- ja 30-luvuilla Neuvostoliitossa poliittisista syistä niin voimakkaaseen epäsuosioon, että hänen tuotantonsa osin tuhoutui, osin kiellettiin ja osin unohtui yli puoleksi vuosisadaksi. Andryuschenko tarjoilee kahdella levyllään Roslavetsin koko säilyneen soolopianotuotannon, joka on kokonaisuudessaan syntynyt vuosien 1914 ja 1923 välillä säveltäjän 40 ikävuoden molemmin puolin.

Mestarillisen säveltäjän kunnianpalautus sujuu onneksi kunnialla: vuoden 1914 ensimmäisistä julkaisuista lähtien Roslavetsin musiikki säkenöi kiteytynyttä, huikean yksilöllistä vakuuttavaa ilmaisuvoimaa; Olga Andryuschenkon ansiota tässä ei missään nimessä käy kieltäminen. Pienjulkaisija Grand Pianon löytöretkien tuloksena syntynyt tupla-CD on himpeän tympeästä äänityksestä ja lähekkäin toisiaan sävellettyjen teosten lievästä samankaltaisuudesta huolimatta suositeltava hankinta pianomusiikin ja varhaisen modernismin ystäville.

“Roslavets – complete works for solo piano”. - Nikolai Roslavets: Pianosonaatit 1, 2 ja 5; preludeja, etydejä ja muita pianokappaleita. - Olga Andryuschenko, piano. (Grand Piano, GP743–44)

Kuuntele Uudet levyt 2.6.2017, toimittajana Ville Komppa.

  • Kantapöydän opiskelijatreffeillä Duo Uimonen/Lorenzen

    Tutusti Emmi Uimoseen ja Troels Lorenzeniin!

    Piano-harmonikkaduo Emmi Uimonen ja Troels Lorenzen syntyi Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiosastolla. Savonlinnasta kotosin oleva Emmi ja Suomeen opiskelijavaihtoon tullut Troels havaitsivat omaavansa saman suhtautumisen musiikkiin. Duon ensimmäinen levy on jo ilmestynyt.

  • Sopraano Minna-Leena Lahti: "Lukiossa teimme retken Kansallisoopperaan. Silloin ajattelin että tuonne on pakko päästä!"

    Tutustu Sibelius-Akatemian oopperaluokan opiskelijaan.

    Jos kaikki menee hyvin, on Minna-Leena Lahdella kahden vuoden kuluttua kädessään paperi, jota hän on aina halunnut. Hän valmistuu oopperalaulajaksi! Takanaan Minna-Leenalla on laaja kirjo harrastuksia ja opintoja, löytyy kirjoittamista, soittamista, balettia ja laulamista. Mutta oikea intohimo on kuitenkin ooppera. Kuka? Olen Minna-Leena Lahti, Erkkilä omaa sukua.

  • Päävierailijakapellimestariksi 21-vuotiaana

    Oopperan lapsikuoro antoi kimmokkeen kapellimestarin uralle

    Kapellimestari Klaus Mäkelä on juuri allekirjoittanut päävierailijasopimuksen Ruotsin radion sinfoniaorkesterin kanssa. Kiireinen kapellimestari törmäsi musiikin voimaan jo lapsena.

  • Sotilasmusiikkimme ei ole siipirikkoista

    Levyarvostelu

    Puolustusvoimain sotilasmusiikkialaa on kohdannut suuri onni aivan viime vuosina. Toiminnan julkisivu tuntuu kiitettävän eloisalta juuri parahiksi, kun soittokuntien määrä vasta kaventui tämän vuosikymmenen rajussa uudistuksessa.