Hyppää pääsisältöön

“1900-luvun kiinnostavimman venäläissäveltäjän” kunnianpalautus

Ottaen huomioon sen, kuinka huomattavan upeita Nikolai Andrejevitš Roslavetsin pianoteokset ovat, on suorastaan sääli, ettei tämän Neuvostoliiton nitistämän futuristin musiikkia kuule useammin. Epäkohtaa korjaa Olga Andryuschenko uudella tupla-CD:llään: Roslavetsin pianoteokset saavat hioituneet, musiikillisesti tyydyttävät tulkinnat hivenen mattaisina ja kapeina äänityksinä.

cd-levyn kansi
cd-levyn kansi CD-levyt

Aleksandr Skrjabinin tapaan Roslavets kehitti omaa tonaalisuudesta irtautuvaa harmonista systeemiään, ja Roslavets loi systemaattisesti myös omia rytmi- ja muotorakenteitaan. Ilmeisen syvän musiikillisen lahjakkuuden sekä draaman ja muototajun myötä hän loi vakuuttavia pianoteoksia niin pienimuotoisemmissa kappaleissaan kuin yksiosaisissa, yli kymmenen minuutin kestävissä Pianosonaateissaan. Jälkimmäisistä tällä levyllä on kaikki kolme säilynyttä – Ensimmäinen ja Toinen vuosilta 1914 ja 16 sekä Viides vuodelta 1923.

Sukulaisuus Skrjabiniin on sinänsä ilmeinen, erityisesti teosten hehkuvissa ekspressionistissa harmonisissa väreissä, mutta aivan yhtä selvästi Roslavets oli dodekafoniaan siirtyneen Wienin toisen koulun hengenheimolainen. Hänen atonaaliset ratkaisunsa eivät silti millään muotoa jäykistäneet hänen pohjimmiltaan eklektistä, ilmeikkään visionääristä sävelkieltään. Yhteydet futuristeihin on helppo kuvitella hänen Ensimmäisen maailmansodan aikaisia teoksiaan kuunnellessaan – eikä ole vaikea ymmärtää Igor Stravinskyn tokaisua Roslavetsistä “1900-luvun kiinnostavimpana venäläissäveltäjänä”.

Onkin erityisen kirpaisevaa todeta, että tämä Béla Bartókin aikalainen ja Bartókin kanssa yhtä pitkän yli kuuden kymmenen vuoden iän saavuttanut säveltäjä joutui 1920- ja 30-luvuilla Neuvostoliitossa poliittisista syistä niin voimakkaaseen epäsuosioon, että hänen tuotantonsa osin tuhoutui, osin kiellettiin ja osin unohtui yli puoleksi vuosisadaksi. Andryuschenko tarjoilee kahdella levyllään Roslavetsin koko säilyneen soolopianotuotannon, joka on kokonaisuudessaan syntynyt vuosien 1914 ja 1923 välillä säveltäjän 40 ikävuoden molemmin puolin.

Mestarillisen säveltäjän kunnianpalautus sujuu onneksi kunnialla: vuoden 1914 ensimmäisistä julkaisuista lähtien Roslavetsin musiikki säkenöi kiteytynyttä, huikean yksilöllistä vakuuttavaa ilmaisuvoimaa; Olga Andryuschenkon ansiota tässä ei missään nimessä käy kieltäminen. Pienjulkaisija Grand Pianon löytöretkien tuloksena syntynyt tupla-CD on himpeän tympeästä äänityksestä ja lähekkäin toisiaan sävellettyjen teosten lievästä samankaltaisuudesta huolimatta suositeltava hankinta pianomusiikin ja varhaisen modernismin ystäville.

“Roslavets – complete works for solo piano”. - Nikolai Roslavets: Pianosonaatit 1, 2 ja 5; preludeja, etydejä ja muita pianokappaleita. - Olga Andryuschenko, piano. (Grand Piano, GP743–44)

Kuuntele Uudet levyt 2.6.2017, toimittajana Ville Komppa.

  • Ensimmäinen kisapäivä enteili jo kovaa tasoa

    Maj Lind -pianokilpailu käynnistyi Musiikkitalossa.

    Maj Lind -pianokilpailujen ensimmäisenä alkueräpäivänä eteläkorealainen Hans H. Suh keräsi raikuvimmat aplodit ja vakuutti myös Ylen asiantuntijan pianopedagogi Niklas Pokin. Kuudesta suomalaiskilpailijasta kolme, Tarmo Peltokoski, Justas Stasevskij ja Fanny Söderström olivat vuorossa heti ensimmäisenä kisapäivänä.

  • Harvinaista arpaonnea Maj Lind -pianokisassa, ainakin toisille

    Tarmo Peltokoski nosti oman nimensä arpahatusta.

    Kansainvälinen Maj Lind -pianokilpailu alkaa! Arvonnassa toimi onnettarena perinteen mukaan kilpailun nuorin osanottaja, joka tällä kertaa onnistui nostamaan arvontahatusta oman nimensä. Tarmo Peltokoski harmitteli kiirettä, Daria Parkhomenko puolestaan iloitsi ylimääräisistä lepopäivistä.

  • Maj Lind –kilpailun 2017 suomalaispianistit: Justas Stasevskij

    Kuusi suomalaista hyväksyttiin Maj Lind -pianokilpailuun.

    Justas Stasevskij on yksi kuudesta suomalaisesta kansainväliseen Maj Lind –pianokilpailuun 2017 hyväksytystä pianistista. Hän on syntynyt Tallinnassa 1989 ja opiskellut pianonsoittoa mm. Sibelius-Akatemiassa ja Wienin taidekorkeakoulussa. ”On sellaisia maagisia hetkiä, kun tuntee, että jokainen korvapari siinä salissa kuuntelee mun tekemistä,” Justas Stasevskij kertoo.

  • Maj Lind –kilpailun 2017 suomalaispianistit: Hannu Alasaarela

    Kuusi suomalaista hyväksyttiin Maj Lind -pianokilpailuun.

    Hannu Alasaarela on yksi kuudesta suomalaisesta kansainväliseen Maj Lind –pianokilpailuun 2017 hyväksytystä pianistista. Hän on syntynyt Oulunsalossa 1994 ja opiskellut pianonsoittoa Oulunsalon taidekoulussa ja Sibelius-Akatemiassa. ”Haaveilin säveltämisestä, ihailin kaikkia suuria säveltäjiä ja tein kokoajan sellaisia pienimuotoisia kappaleita,” Hannu Alasaarela muistelee alkuaikojaan pianon äärellä.