Hyppää pääsisältöön

Ilahduttava taiteilijatemperamentti alkuperäissoitinten ääressä

Myöhäisrenessanssin kosketinsoitinsäveltäjistä suurimpiin lukeutuva William Byrd on aina lukeutunut minusta musiikinhistorian kiinnostavimpiin hahmoihin. Jo aikanaan ylistetty, Shakespearen ajan Englannissa pitkän iän elänyt ja vaikuttanut säveltäjä loisti kaikissa aikansa sävellyslajeissa. Kosketinsoittimille Byrd sävelsi vivahteikkaasti ja puhuttelevasti; hänen myöhäiset virginaalisävellyksensä hehkuvat voimakasta inhimillistä paloa Aapo Häkkisen tuoreella levyllä Alballe.

cd-levyn kansi
cd-levyn kansi CD-levyt

Kosketinsoittaja Aapo Häkkinen on rikastuttanut musisoinnillaan barokkimusiikin parissa niin kosketinsoittajana kuin orkesterinjohtajana sooloteoksista orkesterimusiikkiin ja oopperaan. Hänen soitossaan spontaani musiikillinen mielikuvitus yhdistyy syvälliseen ymmärrykseen ja oppineisuuteen; ilmaisu, värit ja karakterit liittoutuvat nopeasti reagoivassa taiteilijatemperamentissa ilahduttavasti ja onnekkaasti.

Protestantista katoliseksi kääntynyt Byrd palveli Englannin merkittävimmissä hoveissa kuninkaallisia myöten ja oli myös myöhäisrenessanssin tärkein hengellisen musiikin säveltäjä Thomas Tallisin jälkeen. Pavaneissaan, Galliardeissaan ja muunnelmissaan ajan suosikkisävelmistä Byrd loi klassista kosketinsoitintaidetta. Aapo Häkkinen esittää Byrdin teoksia kahdella eri historiallisella soittimella, italialaisella cembalolla vuoden 1570 tienoilta sekä Antwerpenissä vuonna 1604 rakennetulla virginaalilla. Niiden pehmeän puhutteleva sointi on saatu levyllä taltioitua miellyttävästi ja rikkaasti – tosin aina voi pohtia sitä, kuinka läheltä näiden kotimusisointiin tarkoitettujen soitinten ääni kannattaa taltioida.

William Byrdiä yli neljä vuosikymmentä nuorempi Orlando Gibbons lukeutui Byrdin merkittävimpiin aikalaisiin, ja kumpaisenkin musiikkia julkaistiin samoissa kokoelmissa. Gibbons oli muuten myös Glenn Gouldin lempisäveltäjä, mitä en ihmettele. Häkkinen täydentää upean Byrd-levynsä Gibbonsin Pavanilla ja Galliardilla Jaarli Salisburyn muistolle. Se painettiin samaisessa Parthenian nuottikirjassa William Byrdin useiden teosten kanssa – niihin muuten lukeutuu niin ikään Pavan ja kaksi Galliardia Salisburylle.

“William Byrd – Late Music for the Virginals”. - William Byrdin ja Orlando Gibbonsin kosketinsoitinteoksia. - Aapo Häkkinen, cembalo ja virginaali. (Alba, ABCD 405)

Kuuntele Uudet levyt 2.6.2017, toimittajana Ville Komppa.

  • Seuraa Maj Lind -pianokilpailua 2017 Ylen kanavilla

    Seuraa kilpailu alusta loppuun 17.-31.8.2017.

    Taideyliopiston Sibelius-Akatemia järjestää neljännen kansainvälisen Maj Lind -pianokilpailun Helsingissä 17.–31.8.2017. Voit seurata kilpailun alusta loppuun Ylen kanavilla, suorina lähetyksinä verkossa, koostelähetyksinä radiossa ja orkesterifinaalit suorina kaikissa välineissä.

  • Tärkeintä on persoonallinen soitto, sillä kiinalaisten pianistien kanssa ei voi kilpailla teknisessä osaamisessa

    Niklas Pokki on Ylen asiantuntija Maj Lind -pianokisassa.

    Pianisti ja pianopedagogi, musiikin tohtori Niklas Pokki tunnetaan väsymättömänä pianonmusiikin ja pianonsoiton edistäjänä Suomessa. Hänen vaikutuspiiriinsä kuuluvat mm. Mäntän musiikkijuhlat vuodesta 1999 lähtien, sekä vuonna 2013 perustettu Nuorten pianoakatemia, joka järjestää mestarikursseja nuorille pianisteille ympäri Suomea.

  • Laulaja Tii Niemelä 100 vuotta: "Päätin etten pelkää mitään tässä maailmassa"

    Sota opetti nuoren laulajattaren olemaan pelkäämättä.

    Tänä vuonna, kun Suomi juhlii 100-vuotista itsenäisyyttään, myös laulaja Tii Niemelä viettää 100-vuotispäiväänsä. Kysymykseen korkean iän salaisuudesta Tii vastaa olleensa pienestä pitäen kova äkäpussi. Ex-puoliso, liedpianisti Pentti Koskimies on kuvannut hänen voimakasta sisäistä paloaan ja shamanistisia piirteitään. Tii kertoo myös sotakokemuksesta, jonka jälkeen hän lakkasi pelkäämästä.

  • Romeo ja Julia berliiniläisittäin

    Shakespearen draama ja sen monet säveltäjät.

    Ihanat nuoret näyttelijät olivat niin uskottavia rakastuessaan! Anja Lankinen huokaa nähtyään Berliinissä Romeon ja Julian. Kyse ei olekaan ihan tavallisesta Shakespearen näytelmästä, vaan nyt oli esityksessä mukana myös useiden eri säveltäjien Romeo ja Julia -musiikkia.