Hyppää pääsisältöön

Ilahduttava taiteilijatemperamentti alkuperäissoitinten ääressä

Myöhäisrenessanssin kosketinsoitinsäveltäjistä suurimpiin lukeutuva William Byrd on aina lukeutunut minusta musiikinhistorian kiinnostavimpiin hahmoihin. Jo aikanaan ylistetty, Shakespearen ajan Englannissa pitkän iän elänyt ja vaikuttanut säveltäjä loisti kaikissa aikansa sävellyslajeissa. Kosketinsoittimille Byrd sävelsi vivahteikkaasti ja puhuttelevasti; hänen myöhäiset virginaalisävellyksensä hehkuvat voimakasta inhimillistä paloa Aapo Häkkisen tuoreella levyllä Alballe.

cd-levyn kansi
cd-levyn kansi CD-levyt

Kosketinsoittaja Aapo Häkkinen on rikastuttanut musisoinnillaan barokkimusiikin parissa niin kosketinsoittajana kuin orkesterinjohtajana sooloteoksista orkesterimusiikkiin ja oopperaan. Hänen soitossaan spontaani musiikillinen mielikuvitus yhdistyy syvälliseen ymmärrykseen ja oppineisuuteen; ilmaisu, värit ja karakterit liittoutuvat nopeasti reagoivassa taiteilijatemperamentissa ilahduttavasti ja onnekkaasti.

Protestantista katoliseksi kääntynyt Byrd palveli Englannin merkittävimmissä hoveissa kuninkaallisia myöten ja oli myös myöhäisrenessanssin tärkein hengellisen musiikin säveltäjä Thomas Tallisin jälkeen. Pavaneissaan, Galliardeissaan ja muunnelmissaan ajan suosikkisävelmistä Byrd loi klassista kosketinsoitintaidetta. Aapo Häkkinen esittää Byrdin teoksia kahdella eri historiallisella soittimella, italialaisella cembalolla vuoden 1570 tienoilta sekä Antwerpenissä vuonna 1604 rakennetulla virginaalilla. Niiden pehmeän puhutteleva sointi on saatu levyllä taltioitua miellyttävästi ja rikkaasti – tosin aina voi pohtia sitä, kuinka läheltä näiden kotimusisointiin tarkoitettujen soitinten ääni kannattaa taltioida.

William Byrdiä yli neljä vuosikymmentä nuorempi Orlando Gibbons lukeutui Byrdin merkittävimpiin aikalaisiin, ja kumpaisenkin musiikkia julkaistiin samoissa kokoelmissa. Gibbons oli muuten myös Glenn Gouldin lempisäveltäjä, mitä en ihmettele. Häkkinen täydentää upean Byrd-levynsä Gibbonsin Pavanilla ja Galliardilla Jaarli Salisburyn muistolle. Se painettiin samaisessa Parthenian nuottikirjassa William Byrdin useiden teosten kanssa – niihin muuten lukeutuu niin ikään Pavan ja kaksi Galliardia Salisburylle.

“William Byrd – Late Music for the Virginals”. - William Byrdin ja Orlando Gibbonsin kosketinsoitinteoksia. - Aapo Häkkinen, cembalo ja virginaali. (Alba, ABCD 405)

Kuuntele Uudet levyt 2.6.2017, toimittajana Ville Komppa.

  • Harvinaista arpaonnea Maj Lind -pianokisassa, ainakin toisille

    Tarmo Peltokoski nosti oman nimensä arpahatusta.

    Kansainvälinen Maj Lind -pianokilpailu alkaa! Arvonnassa toimi onnettarena perinteen mukaan kilpailun nuorin osanottaja, joka tällä kertaa onnistui nostamaan arvontahatusta oman nimensä. Tarmo Peltokoski harmitteli kiirettä, Daria Parkhomenko puolestaan iloitsi ylimääräisistä lepopäivistä.

  • Maj Lind –kilpailun 2017 suomalaispianistit: Justas Stasevskij

    Kuusi suomalaista hyväksyttiin Maj Lind -pianokilpailuun.

    Justas Stasevskij on yksi kuudesta suomalaisesta kansainväliseen Maj Lind –pianokilpailuun 2017 hyväksytystä pianistista. Hän on syntynyt Tallinnassa 1989 ja opiskellut pianonsoittoa mm. Sibelius-Akatemiassa ja Wienin taidekorkeakoulussa. ”On sellaisia maagisia hetkiä, kun tuntee, että jokainen korvapari siinä salissa kuuntelee mun tekemistä,” Justas Stasevskij kertoo.

  • Maj Lind –kilpailun 2017 suomalaispianistit: Hannu Alasaarela

    Kuusi suomalaista hyväksyttiin Maj Lind -pianokilpailuun.

    Hannu Alasaarela on yksi kuudesta suomalaisesta kansainväliseen Maj Lind –pianokilpailuun 2017 hyväksytystä pianistista. Hän on syntynyt Oulunsalossa 1994 ja opiskellut pianonsoittoa Oulunsalon taidekoulussa ja Sibelius-Akatemiassa. ”Haaveilin säveltämisestä, ihailin kaikkia suuria säveltäjiä ja tein kokoajan sellaisia pienimuotoisia kappaleita,” Hannu Alasaarela muistelee alkuaikojaan pianon äärellä.

  • Maj Lind –kilpailun 2017 suomalaispianistit: Tarmo Peltokoski

    Kuusi suomalaista hyväksyttiin Maj Lind -pianokilpailuun.

    Tarmo Peltokoski on yksi kuudesta suomalaisesta kansainväliseen Maj Lind –pianokilpailuun 2017 hyväksytystä pianistista. Hän on syntynyt Vaasassa 2000 ja opiskellut pianonsoittoa Vaasan Kuula-opistossa ja Helsingin konservatoriossa. ”Jos mä vaan istun omaksi ilokseni pianon ääreen, niin mä en todellakaan soita minkäänlaisia asteikkoja, mä improvisoin,” Tarmo Peltokoski kertoo.