Hyppää pääsisältöön

"Jean Guyot, alias Castileti, tunnettu läpi Hapsburgien imperiumin"

Renessanssin lukuisten musiikkiammattilaisten joukosta löytyy persoonallisia säveltäjiä, joiden sävelkielen rikkaudesta pääsee onneksi jälleen nauttimaan täysipainoisesti. Kiinnostus vanhaan musiikkiin on johtanut koulutuksen tasonnousuun myös renessanssin vokaalimusiikissa, kun pakonomainen suurten oopperaäänien kouliminen on antanut tilaa myös toisenlaiselle äänenkäytölle. Renessanssin kultaisesta vuosisadasta nimensä ottanut lauluyhtye Cinquecento pitää puhtaan, ilmeikkään ja linjakkaan lauluyhtyekulttuurin lippua erityisen korkealla.

cd-levyn kansi
cd-levyn kansi CD-levyt

Renessanssin musiikin kukoistus kulminoitui 1500-luvun puoliväliin: myöhäisrenessanssin klassikot kuten Giovanni Pierluigi da Palestrina ja Orlando di Lasso kiteyttivät musiikissaan täydellistetyn säännönmukaisen vokaalipolyfonian tyylin, joka vaikuttaa vieläkin siihen miten länsimaissa musiikki koetaan. 1500-luku, italiaksi cinquecento, oli länsimaisen musiikkikulttuurin vakiintumisen aikaa.

Jean Guyot syntyi ja kuoli Hapsburgien ajan Liègessä ja oli kaupungin johtava musiikkivaikuttaja 1500-luvun puolivälin molemmin puolin. Guyot kävi välillä jopa imperiumin sydämessä Wienissä Keisarin hovin palveluksessa, mikä kertoo hänen olleen tunnettu säveltäjä ja muusikko elinaikanaan. Mainekkaan maanmiehensä Orlando di Lasson tapaan legendaarisen Josquinin jalanjäljissä frankoflaamilaista koulua jatkanut Jean Guyot ei ehkä ollut niin moni-ilmeinen kuin Lasso, mutta persoonallisia ja aistikkaita hänen hengelliset vokaaliteoksensa ovat.

Renessanssin lauluyhtyemusiikin parhaimpiin esittäjiin noussut Cinquecento ei jätä epäilykselle sijaa levyllisessään Jean Guyot’n musiikkia: tämä on parasta mitä renessanssi on tarjonnut länsimaiselle musiikkikulttuurille. Hyperion jatkaa hienoa renessanssimusiikin levysarjaansa todellisella helmellä.

Jean Guyot: Te Deum laudamus ja muita hengellisiä vokaaliteoksia. - Cinquecento -vokaaliyhtye. (Hyperion, CDA68180)

Kuuntele Uudet levyt 2.6.2017, toimittajana Ville Komppa.

  • Harvinaista arpaonnea Maj Lind -pianokisassa, ainakin toisille

    Tarmo Peltokoski nosti oman nimensä arpahatusta.

    Kansainvälinen Maj Lind -pianokilpailu alkaa! Arvonnassa toimi onnettarena perinteen mukaan kilpailun nuorin osanottaja, joka tällä kertaa onnistui nostamaan arvontahatusta oman nimensä. Tarmo Peltokoski harmitteli kiirettä, Daria Parkhomenko puolestaan iloitsi ylimääräisistä lepopäivistä.

  • Maj Lind –kilpailun 2017 suomalaispianistit: Justas Stasevskij

    Kuusi suomalaista hyväksyttiin Maj Lind -pianokilpailuun.

    Justas Stasevskij on yksi kuudesta suomalaisesta kansainväliseen Maj Lind –pianokilpailuun 2017 hyväksytystä pianistista. Hän on syntynyt Tallinnassa 1989 ja opiskellut pianonsoittoa mm. Sibelius-Akatemiassa ja Wienin taidekorkeakoulussa. ”On sellaisia maagisia hetkiä, kun tuntee, että jokainen korvapari siinä salissa kuuntelee mun tekemistä,” Justas Stasevskij kertoo.

  • Maj Lind –kilpailun 2017 suomalaispianistit: Hannu Alasaarela

    Kuusi suomalaista hyväksyttiin Maj Lind -pianokilpailuun.

    Hannu Alasaarela on yksi kuudesta suomalaisesta kansainväliseen Maj Lind –pianokilpailuun 2017 hyväksytystä pianistista. Hän on syntynyt Oulunsalossa 1994 ja opiskellut pianonsoittoa Oulunsalon taidekoulussa ja Sibelius-Akatemiassa. ”Haaveilin säveltämisestä, ihailin kaikkia suuria säveltäjiä ja tein kokoajan sellaisia pienimuotoisia kappaleita,” Hannu Alasaarela muistelee alkuaikojaan pianon äärellä.

  • Maj Lind –kilpailun 2017 suomalaispianistit: Tarmo Peltokoski

    Kuusi suomalaista hyväksyttiin Maj Lind -pianokilpailuun.

    Tarmo Peltokoski on yksi kuudesta suomalaisesta kansainväliseen Maj Lind –pianokilpailuun 2017 hyväksytystä pianistista. Hän on syntynyt Vaasassa 2000 ja opiskellut pianonsoittoa Vaasan Kuula-opistossa ja Helsingin konservatoriossa. ”Jos mä vaan istun omaksi ilokseni pianon ääreen, niin mä en todellakaan soita minkäänlaisia asteikkoja, mä improvisoin,” Tarmo Peltokoski kertoo.