Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Klassinen pääkuva

"Jean Guyot, alias Castileti, tunnettu läpi Hapsburgien imperiumin"

Julkaistu . Päivitetty

Renessanssin lukuisten musiikkiammattilaisten joukosta löytyy persoonallisia säveltäjiä, joiden sävelkielen rikkaudesta pääsee onneksi jälleen nauttimaan täysipainoisesti. Kiinnostus vanhaan musiikkiin on johtanut koulutuksen tasonnousuun myös renessanssin vokaalimusiikissa, kun pakonomainen suurten oopperaäänien kouliminen on antanut tilaa myös toisenlaiselle äänenkäytölle. Renessanssin kultaisesta vuosisadasta nimensä ottanut lauluyhtye Cinquecento pitää puhtaan, ilmeikkään ja linjakkaan lauluyhtyekulttuurin lippua erityisen korkealla.

cd-levyn kansi
cd-levyn kansi CD-levyt

Renessanssin musiikin kukoistus kulminoitui 1500-luvun puoliväliin: myöhäisrenessanssin klassikot kuten Giovanni Pierluigi da Palestrina ja Orlando di Lasso kiteyttivät musiikissaan täydellistetyn säännönmukaisen vokaalipolyfonian tyylin, joka vaikuttaa vieläkin siihen miten länsimaissa musiikki koetaan. 1500-luku, italiaksi cinquecento, oli länsimaisen musiikkikulttuurin vakiintumisen aikaa.

Jean Guyot syntyi ja kuoli Hapsburgien ajan Liègessä ja oli kaupungin johtava musiikkivaikuttaja 1500-luvun puolivälin molemmin puolin. Guyot kävi välillä jopa imperiumin sydämessä Wienissä Keisarin hovin palveluksessa, mikä kertoo hänen olleen tunnettu säveltäjä ja muusikko elinaikanaan. Mainekkaan maanmiehensä Orlando di Lasson tapaan legendaarisen Josquinin jalanjäljissä frankoflaamilaista koulua jatkanut Jean Guyot ei ehkä ollut niin moni-ilmeinen kuin Lasso, mutta persoonallisia ja aistikkaita hänen hengelliset vokaaliteoksensa ovat.

Renessanssin lauluyhtyemusiikin parhaimpiin esittäjiin noussut Cinquecento ei jätä epäilykselle sijaa levyllisessään Jean Guyot’n musiikkia: tämä on parasta mitä renessanssi on tarjonnut länsimaiselle musiikkikulttuurille. Hyperion jatkaa hienoa renessanssimusiikin levysarjaansa todellisella helmellä.

Jean Guyot: Te Deum laudamus ja muita hengellisiä vokaaliteoksia. - Cinquecento -vokaaliyhtye. (Hyperion, CDA68180)

Kuuntele Uudet levyt 2.6.2017, toimittajana Ville Komppa.

Lisää ohjelmasta

  • KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    Äänitysprojektien toteuttaminen pandemiaolosuhteissa ei useimmiten ole ihan suoraviivainen prosessi. Tämän sai omakohtaisesti todeta myös 50-vuotisjuhlavuottaan viettävä Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri. Lykkäyksistä huolimatta saatiin ensimmäinen julkaisu uuden taiteellisen johtajan viulisti Malin Bromanin kanssa tehtyä.

  • Eero Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Säveltäjä Eero Hämeenniemen (s. 1951) itsenäisen ajattelun tulokset ovat viime vuosikymmenten aikana löytäneet muotonsa niin soivassa ja kuin kirjallisessakin muodossa. Tällä kertaa puhuu muusikko Hämeenniemi, jonka pianoimprovisaatiot heijastelevat muun muassa jazz-, gospel-, barokki- ja karnaattista musiikkia.

  • Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Säveltäjä Erkki Melartinin (1875–1937) musiikkia ei äänitteillä tai konsertiohjelmistoissa liian usein vastaan tule. Tämä on tietysti harmillista, koska Melartinin herkkävireistä äänistöä kuulisi mielellään enemmänkin. Melartin hehkui etenkin orkesterisäveltäjänä, mutta muutakin kiinnostavaa hänen tuotannostaan löytyy.

  • Seitakuoro juhlii ensitaltoinneilla

    Seitakuoro juhlistaa neljällä uudella ensitaltoinnilla

    Rovaniemellä toimiva Seitakuoro on yksi pohjoisen tärkeistä kulttuuritoimijoista ja lappilaisen identiteetin ylläpitäjistä. Kadri Joametsin johtaman kokoonpanon uusin julkaisu huipentaa kymmenen vuotta sitten alkaneen Lappi-trilogian. Edeltävillä levyillä soi pääosin vuosien varrella kuoron konserteissa tutuksi tullut ohjelmisto.

Aiheeseen liittyvää

2017

  • cd-levyn kansi

    Napolilaissäveltäjän jumalaisen kaunista kirkkomusiikkia

    Levyarvio

    Erityisesti 1700-luvulla oli tapana, että vaikka teattereissa ja hoveissa pyrittiin pysymään ajan virtauksissa mukana, kirkossa vanha polyfoninen tyyli piti pintansa. Usein samat nimet sävelsivät niin maallista kuin hengellistä musiikkia, ja niinpä monet keinovarat valuivat kirkosta teatteriin ja päinvastoin. Napolilaisen barokkioopperan suurnimeä Alessandro Scarlattia ei tunneta kirkkomusiikistaan, mutta renessanssimusiikkiin erikoistunut Odhecaton-yhtye paikkaa puutetta levyllisellä Scarlattin hengellistä polyfoniaa.

2016

  • CD-levyn kansi

    Taivaallista polyfoniaa ikuisesta kaupungista

    Levyarvio

    Giovanni Pierluigi da Palestrinan tunnetuin teos, Paavi Marcelluksen messu on renessanssimusiikin esitetyimpiä ja levytetyimpiä eikä suotta. Teosta pidetään katolisen kirkkomusiikin pelastajana, joka sai kirkkoisät puolelleen ja pidettyä moniäänisen musiikin osana jumalanpalveluksia. Lauluyhtye New York Polyphonyn uutukaisella se soi yhtä aikaisesti sekä persoonallisesti, yksilöllisin äänin, että upean harmonisesti ja yhtenäisesti. Palestrinan aikalaisen, Tomás Luis de Victorian viehättävä musiikki sekä moitteeton äänitys täydentävät levyn.

2015

  • Sopraano Kirsi Rissanen.

    Lähetysikkunaa Lappeenrannan laulukilpailuissa 2016 emännöi sopraano Kirsi Rissanen

    Katso suorana 3.1.2016 alkaen osoitteessa yle.fi/klassinen.

    Lappeenrannan laulukilpailuja 2016 voi katsoa suoratoistona verkossa välieristä su 3.1. klo 16 alkaen osoitteessa yle.fi/klassinen. Suoratoistojen yhteydessä lähetysikkunassa käydään keskustelua sopraano ja laulun lehtori Kirsi Rissasen emännöimänä. Kirsin oma laulu-ura alkoi kevyen musiikin puolelta, hänet tunnetaan muun muassa vuoden 1988 Tangokuningattarena. Lue mitä Kirsi itse kertoo omasta laulajantaipaleestaan.