Hyppää pääsisältöön

Erotiikan ja melodraaman kuohuissa - tuliolainen kesä Teemalla

Regina Linnanheimo elokuvassa Levoton veri.
Regina Linnanheimo elokuvassa Levoton veri. Kuva: Yle Levoton veri,Teuvo Tulio,Regina Linnanheimo

Teuvo Tulio teki 1930-50-luvuilla omaleimaisia, kiihkeitä elokuvia, jotka hämmensivät aikalaisyleisöä. Nyt ne ovat nousseet kulttisuosioon. Teema esittää kesän aikana ne kaikki tiistai-iltaisin kymmeneltä.

Kaikki tietävät millainen on kaurismäkeläinen elokuva: verkkainen, harvasanainen, melankolinen ja töksähtävän humoristinen. Harva ohjaaja on niin tinkimätön auteur, että muuttuu tuotteittensa laatusanaksi. Ei ole kassilalaista elokuvaa, saati pölösläistä tai lainelaista. Vaalalainen saattaisi ollakin, tai särkkäläinen.

Mutta tuliolainen on jo vakiintunut käsite. Kuohuva, liioitteleva, kiihkeä, jopa yliampuvan melodramaattinen, eroottisesti latautunut ja vimmainen. Se on tuliolaisuutta.

Tulion elokuvissa ollaan toistuvasti äärimmäisten tunteiden vallassa: on lapsensa hylkääviä äitejä, prostituutioon saakka turmeltuja maalaistyttöjä, kostoraivoon syöksyviä yksinkertaisia miehiä, lopullisia valintoja, koskiin syöksymisiä, alkoholismia, hulluutta, itsemurhaa.

Miehet ovat Tulion elokuvissa useimmiten statisteja: elokuvan primus motor on nainen ja hänen via dolorosansa, kärsimystiensä. Melodraama on lajityyppinäkin naisvoittoinen: kyse on emootioista ja sisäisen maailman heijastuksista, ja tarinoissa kerrotaan useimmiten tunteisiin vetoavasti naisen koettelemuksista ja traagisista vaiheista.

Tuliolla naisen tuska ja epätoivo kiteytyy Regina Linnanheimon olemukseen: viidestätoista pitkästä elokuvasta kymmenessä pääosaa esitti Linnanheimo. Ja jos vielä syvemmälle zoomataan, pääroolien keskiöön nousevat Linnanheimon silmät. Kahdessa elokuvassa koko juoni kietoutuu näkevien/ei-näkevien silmien ympärille. Ja ne silmät eivät ole rakkaudesta raukeat lähteet, vaan rauhattomina ympäriinsä syöksähtelevät elohopeapallot.

Voimanainen Regina

Regina Linnanheimolla oli pääosa Tulion kolmessa ensimmäisessä elokuvassa, jotka ovat kaikki kadonneet: Taistelu Heikkilän talosta (1936), Nuorena nukkunut (1937) ja Kiusaus (1938) tuhoutuivat Adams Filmin varaston palossa, eikä niistä toistaiseksi ole löytynyt kokonaisia kopioita. Nuo kadonneet elokuvat nostivat sekä Linnanheimon että Tulion tähtiasemaan ennen toista maailmansotaa. Niitä ennen Linnanheimo oli jo teininä esiintynyt Tulion koulukaverin Valentin Vaalan elokuvissa Laveata tietä (1931), Sininen varjo (1933) ja Helsingin kuuluisin liikemies (1934).

Vuonna 1938 Regina Linnanheimo siirtyi Suomen Filmiteollisuuden kuukausipalkkaiseksi näyttelijäksi, ja nousi sota-ajan supertähdeksi elokuvilla Kaivopuiston kaunis Regina (1941), Kulkurin valssi (1941), Katariina ja Munkkiniemen kreivi (1943). Vuonna 1943 hän siirtyi kuukausipalkalle Suomi-Filmiin.

Filmiteollisuuden ja Suomi-Filmin vuosina Linnanheimo ei voinut näytellä Tulion elokuvissa, jotka olivat pienien yhtiöiden tai käytännössä ohjaajan itsensä tuottamia. Linnanheimon ja Tulion tiet eivät kuitenkaan eronneet: Linnanheimo osallistui elokuvien Laulu tulipunaisesta kukasta (1938) ja Sellaisena kuin sinä minut halusit (1944) käsikirjoittamiseen.

Kun Linnanheimo vuonna 1945 irtautui Suomi-Filmin sopimuksesta, tuntuivat kaikki padot murtuvan hänen roolivalinnoissaan ja näyttelijäntyössään. Linnanheimo, joka oli kyllästynyt kartanonneitojen ja kaunotarten rooleihin, löysi Tulion naiskuvista toiveittensa täyttymyksen. Hän osallistui jatkossa kaikkien Tulion elokuvien käsikirjoittamiseen ja loi itselleen vertaansa vailla olevia, väkeviä rooleja, joista kaksi hätkähdyttävintä sai ensi-iltansa heti vuonna 1946.

Levottomassa veressä (1946) Linnanheimo on pikkusiskoltaan sulhasen viettelevä, lihallinen Sylvi, joka aiheuttaa turhamaisuuttaan lapsensa kuoleman. Syyllisyydentunnossaan hän yrittää itsemurhaa ja sokeutuu. Näkö onnistutaan palauttamaan, mutta Sylvi salaa sen voidakseen vakoilla miestään ja pikkusiskoaan. Lopulta hän tulee hulluksi.

Levottoman veren sokea Sylvi (Regina Linnanheimo).
Mukasokea Sylvi Levottomassa veressä. Levottoman veren sokea Sylvi (Regina Linnanheimo). Kuva: Yle Kuvapalvelu Levoton veri,Regina Linnanheimo,Teuvo Tulio

Levottoman veren Sylvi on jotain aivan muuta kuin Kaivopuiston Regina tai Munkkineimen Katariina: hän on syöjätär, joka joutuu kärsimään, hän on maaninen ja kostonhaluinen, pelottava narttu.

Samana vuonna valmistuneessa Rakkauden ristissä Linnanheimo on viaton maalais-Riitta, joka häväistään ja nöyryytetään kaupungin paheellisen yläluokan piirissä. Hän vajoaa prostituoiduksi, mikä tuliolaisittain on melko tavanomainen naiskohtalo. Väkevät uskonnolliset teemat vellovat elokuvassa, joka perustuu Puskinin novelliin Postimestari ja hänen tyttärensä – lähdeteksti, johon Tulio palasi vielä joutsenlaulussaan Sensuelassa (1972). Jos kyseessä olisi kenen tahansa muun kuin Tulion elokuva, Riitan nöyryyttävä kärsimystie nousisi uskon valon myötä anteeksiantoon ja kirkkauteen. Ei nouse. Tuliolla huoruus on useimmiten lopulista ja alamäki päättymätön.

Sekä Levottoman veren että Rakkauden ristin naisroolit olivat hyvin poikkeuksellisia tuon ajan kotimaisessa elokuvassa. Molemmista tulee mieleen Bette Davisin traagiset sankarittaret, ja Linnanheimon näyttelijäntyökin on hermoherkkyydessään epäsuomalaista. Hän sai rooleista vuoden 1946 parhaan naispääosan Jussi-patsaan.

Regina Linnanheimo Tulion elokuvassa Rakkauden risti.
Riitta rakkauden ristillä. Regina Linnanheimo Tulion elokuvassa Rakkauden risti. Kuva: Yle Regina Linnanheimo,Teuvo Tulio,Rakkauden risti
Regina Linnanheimo elokuvassa Rikollinen nainen.
Eeva kalterien takana. Regina Linnanheimo elokuvassa Rikollinen nainen. Kuva: Yle Kuvapalvelu Rikollinen nainen,Regina Linnanheimo,Teuvo Tulio
Regina Linnanheimo Tulion elokuvassa Mustasukkaisuus.
Hullu-Riitta mustasukkaisuuden vallassa. Regina Linnanheimo Tulion elokuvassa Mustasukkaisuus. Kuva: Yle Mustasukkaisuus,Regina Linnanheimo,Teuvo Tulio

Seuraavaksi valmistunut Intohimon vallassa (1947) kertoo rikkaan talon Aino-tyttärestä, joka joutuu naimaan juopon talollisen, vaikka sydän sykkii tukkilaiselle. Katsoja hyväksyy mielihyvin Ainon salasuhteen, sillä Olavi niputtaa peräti kaksi machoammattia öljyttyyn vartaloonsa: tukinuiton jälkeen hän asettuu kylään sepäksi. Täydellinen vastakohta juoppolallille, jonka renttuiluun kyllästynyt Aino panee ruoskalla kuriin. Lopulta kostonhimoinen aviomies myrkyttää uskottoman pirttihirmun kuoliaaksi. Elokuva alkaa ja päättyy pimeälle hautausmaalle, eikä kauhusävyjä muutenkaan säästellä.

Hornankoskessa (1948), joka on Tulion ja Roland af Hällströmin yhteisohjaus, Linnankoski on tunteilleen rehellinen Leea, jota naapurin veljekset kosiskelevat kilpaa. Veljessodassa heiluvat kirveet ja puukot ja taustalla pauhaa loputtomasti koski. Kosken tavoin ei ihmisten tunteetkin vyöryvät vaarallisina ja voimallisina. Jälleen juoni kytkeytyy rakkaudettomaan avioliittoon ja petokseen, ja loppuratkaisu kilpistyy holtittomaan raivoon.

Tulion elokuva Intohimon vallassa, pääosassa Regina Linnanheimo.
Hornankosken Leea vaarassa. Tulion elokuva Intohimon vallassa, pääosassa Regina Linnanheimo. Kuva: Yle Kuvapalvelu Intohimon vallassa,Teuvo Tulio,Regina Linnanheimo

1950-luvulla Tulio teki kolme elokuvaa, joista kaikki olivat täysin Linnanheimon roolisuorituksen varaan laskettuja. Niistä keskimmäinen oli Tulion ja Linnanheimon uudelleenfilmatisointi Levottomasta verestä, nyt nimellä Mustasukkaisuus (1953). Elokuva on lähes surrealistisuuteen saakka liioiteltu versio, jossa Linnanheimon näytteleminen on pidäkkeetöntä ja villiä.

Kaksi muuta 1950-luvun elokuvaa olivat Linnanheimon alkuperäiskäsikirjoituksia. Linnanheimo, joka valitti usein, että kriitikot katsovat vain hänen ulkonäköään, kirjoitti uransa hurjimmat roolit itselleen. Rikollisessa naisessa (1952) hän on Eeva, jonka identiteetti sekoittuu vankikarkurin kanssa. Aviomies luulee Eevan kuolleen junan alle, vaikka vaimo on muistinsa menettäneenä vankina miehen johtamassa laitoksessa. Mies jopa kävelee lattiaa luuttuavan vaimonsa ohi vilkaisemattakaan vangin kärsimystä.

Regina Linnanheimo Tulion elokuvassa Olet mennyt minun vereeni.
Rea viinan viemänä. Regina Linnanheimo Tulion elokuvassa Olet mennyt minun vereeni. Kuva: Yle Olet mennyt minun vereeni,Teuvo Tulio,Regina Linnanheimo

Toinen Linnanhemon käsikirjoitus, Olet mennyt minun vereeni (1956), kertoo Reasta, joka miesten pyörityksessä tutustuu liian syvällisesti alkoholiin, joutuu luopumaan lapsestaan ja asteittain vajoaa pulimummon tasolle. Elokuva loppuu kuvaan, jossa kaikkensa menettänyt Rea kävelee katua kamerasta poispäin, viinapulloa kuin lasta sylissään puristaen, mieskuron laulaessa levyautomaatista: "Se viini, joka laseissa helmeili kerran, se saattoi mun onneni turmiohon." Nainen loittonee, kuva häipyy mustaan, mutta laulu jatkuu.

Tuon katarttisen ja täynnä hyvästijättöä olevan tunnelman myötä Regina Linnanheimo poistuu valkokankaalta lopullisesti, sillä hän ei tuon väkevän roolisuorituksen jälkeen tehnyt enää yhtään elokuvaa. Jos tuliolaisittain dramatisoitaisiin, voitaisiin sanoa, että hän vetäytyi julkaisuudesta Greta Garbon tavoin. Regina Mörnerin nimellä hän otti päivätyön kääntäjänä Yleisradiolta.

Linnanheimon tähtikvaliteetti on kotimaisella filmitähtitaivaalla omaa luokkaansa, sillä tuliolaiset roolisuoritukset nostivat hänet tavanomaisista hyveellisten kaunotarten rooleista syvemmille ja arvaamattomammille vesille. Linnanheimo ei arkaillut käyttää emotionaalista ekspressiivisyyttä työssään, eikä hän myöskään pelännyt rooliensa rumuutta, vaikka se tarkoittikin tähtiaseman nopeaa syöksyä.

Magneettisten roolisuoritusten lisäksi Linnanheimolla oli suuri rooli myös kulissien takana, tosin nimettömänä, kuten naisten osa usein tuolloin elokuvateollisuudessa oli. Linnanheimo toimi Teuvo Tulio Oy:n apulaisjohtajana ja sihteerinä, osallistui elokuvien käsikirjoittamiseen ja käänsi Tulion elokuvien käsikirjoitukset ruotsiksi. Hän myös käytännössä hoiti henkilöohjauksen, sillä Tulio itse saapui yleensä vasta viimeisiin lukuharjoituksiin paikalle.

Tulio ja camp

Tulion elokuvista puhutaan usein suomalaisena camp-viihteenä. Vaikka elokuvat ovat magneettisia ilman camp-katsettakin, uskallan väittää, että vielä enemmän elokuvista saa irti, jos osaa nauttia myös campin suomasta toisesta tasosta.

Campille ominaista tahatonta komiikkaa syntyy monista tuliolaisista peruselementeistä. Elokuvien dialogi on hetkittäin lähes aforistisen dramaattista, ja tuo mieleen mykkäelokuvien välitekstit, sillä kaikki arkinen lörpöttely on karsittu pois. Vieraantumisefekti on väkevä, kun näyttelijät sanovat vain painokkaita ydinlauseita, joita tehostetaan yliemotionaalisella näyttelemisellä.

Tulion elokuvissa alati läsnäoleva seksuaalinen jännite tarjoaa myös herkkuhetkiä camp-herkkyydellä varustetulle katsojalle, sillä Tulio tuntuu keksivän loputtomasti tapoja korostaa tavallisuudesta poikkeavia seksuaalisia ominaisuuksia, perversioita ja sadomasokistisia parisuhteita.

Kullervo Kalske elokuvassa Intohimon vallassa.
Öljytty Olavi puristelee vasaraansa kaksin käsin. Kullervo Kalske elokuvassa Intohimon vallassa. Kuva: Yle Intohimon vallassa,Teuvo Tulio,Kullervo Kalske
Marie Louise Fock elokuvassa Sellaisena kuin sinä minut halusit.
Huono nainen punaa huuliaan pimeässä. Marie Louise Fock elokuvassa Sellaisena kuin sinä minut halusit. Kuva: Yle Sellaisena kuin sinä minut halusit,Teuvo Tulio,marie louise fock

Roolihenkilöiden liioitellut luonteenpiirteet ja uskomattomat juonenkäänteet tarjoavat monia hymyilyttäviä hetkiä katsojalle, joka ei löydä samastumiskohdetta itselleen. Liioittelu on Tulion elokuvissa keskeinen kerrontakeino, ja katsojan suu loksahtaa helposti auki monipuolisten yllätysten edessä.

Toisto ja variaatio ovat myös tuliolainen taitolaji: kuinka moneen otteeseen voi käyttää samat musiikit, tukinuittokuvat, hevosvaljakot, pilvitaivaat, lavatanssit? Jopa samat, persoonalliset repliikit eri elokuvissa.

Pohjimmiltaan Tulio kertoo lähes kaikissa elokuvissa samaa tarinaa, vain henkilöiden nimet vaihtuvat.

Monikäyttöinen hevonen Tulion elokuvista.
Kertaalleen kuvattu monikäyttöhevonen juoksee elokuvasta toiseen. Monikäyttöinen hevonen Tulion elokuvista. Kuva: Yle Teuvo Tulio,hevonen

Tulion elokuvat esitetään kesällä tiistaisin klo 22.00 Teemalla. Sarjan lopussa bonuksena Roland af Hällströmin tuliolainen elokuva Houkutuslintu.

30.5. Sensuela (1972)
6.6. Levoton veri (1946)
13.6. Sellaisena kuin sinä minut halusit (1944)
20.6. Laulu tulipunaisesta kukasta (1938)
27.6. Unelma karjamajalla (1940)
4.7. Rakkauden risti (1946)
11.7. Intohimon vallassa (1947)
18.7. Vihtori ja Klaara (1939)
25.7. Rikollinen nainen (1952)
1.8. Olet mennyt minun vereeni (1956)
8.8. Mustasukkaisuus (1953)
15.8. Hornankoski (Tulio & Roland af Hällström, 1949)
22.8. Houkutuslintu (Roland af Hällström, 1946)

Regina Linnanheimo elokuvassa Levoton veri.
Sylvin kolkko nauru. Regina Linnanheimo elokuvassa Levoton veri. Kuva: Yle Levoton veri,Teuvo Tulio,Regina Linnanheimo

Lähteet:
Sakari Toiviainen (toim.): Tulio – Levottoman veren antologia. SKS 2002.
Markku Marttila, Juha Seitajärvi, Lauri Tykkyläinen, Kai Vase: Intohimon vallassa. Teuvo Tulion kuvamaailma. SKS 2003.

Tunnistatko kotimaisen elokuvan esiintyjiä, tekijöitä tai kuvauspaikkoja? Katso esimerkiksi Tulio-elokuviin liittyviä kysymyksiä täältä!

  • Lauluja Utopiasta – Agit Propin tarina

    Peter von Baghin viimeinen ohjaus tv-ensi-illassa

    Teemalla saa tv-ensi-iltansa Peter von Baghin viimeinen ohjaus, dokumentti Agit Propista ja sen musiikista kuudella vuosikymmenellä.

  • Teeman lahjapaketit 2017

    Paketteja joka päivä aatosta loppiaiseen klo 12

    Teeman perinteisiä lahjapaketteja avataan taas jouluaatosta loppiaiseen – sekä yksi bonuspaketti. Paketit televisiossa joka päivä kello 12.

  • Black Sabbathin viho viimeinen keikka

    Tunteikkaita hetkiä Birminghamista helmikuulta 2017

    Konserttidokumentti Black Sabbathin vuonna 1968 alkaneen upean uran päätöksestä kotikentällä Birminghamissa helmikuussa 2017.

Yle Teema

  • Teeman lahjapaketit 2017

    Paketteja joka päivä aatosta loppiaiseen klo 12

    Teeman perinteisiä lahjapaketteja avataan taas jouluaatosta loppiaiseen – sekä yksi bonuspaketti. Paketit televisiossa joka päivä kello 12.

  • Lauluja Utopiasta – Agit Propin tarina

    Peter von Baghin viimeinen ohjaus tv-ensi-illassa

    Teemalla saa tv-ensi-iltansa Peter von Baghin viimeinen ohjaus, dokumentti Agit Propista ja sen musiikista kuudella vuosikymmenellä.

  • Black metal kylvi pelkoa ja sekasortoa, kunnes keski-ikäistyi

    Kolme black metal -muusikkoa matkaa myyttiseen Norjaan.

    90-luvun alussa uutisissa, keskusteluohjelmissa ja iltapäivälehtien lööpeissä kauhisteltiin norjalaisen black metal -yhteisön toimia. Kirkkojen polttamiset, murhat ja satanismin kanssa flirttailu herättivät pelkoa ja inhoa tavallisen kansan keskuudessa. Teini-ikäisiä hevifaneja black metalin saama huomio kiehtoi ja Norja kasvoi heidän silmissään myyttiseksi paikaksi. Tuore norjalaisdokumentti seuraa Iranista, Kreikasta ja Kolumbiasta Norjaan saapuvia black metal -muusikoita. Kohtaavatko odotukset ja todellisuus?

  • Yann Arthus-Bertrandin suurelokuva Human

    Yli kolmetuntinen elokuva on katsottavissa Yle Areenassa

    Maailmankuulun valokuvaajan suurelokuvassa planeettamme ihmiset kertovat elämästään ja maailmasta 63 eri kielellä. Arthus-Bertrand on DocPoint-festivaalin vieraana Helsingissä.
    Katso elokuva Areenassa

  • Nosferatu ja Dracula – vampyyrihistoriaa Teemalauantaissa 9.12.

    Kaksi vampyyrielokuvan klassikkoa vuosilta 1922 ja 1958

    Saksalaisen F.W. Murnaun ja englantilaisen Terence Fisherin vampyyrielokuvat ovat lajinsa klassikoita. Vuoden 1922 Nosferatu-vampyyriä esittää nimeään myöten unohtumaton Max Schreck, ja varsin vakuuttava on myös Christopher Lee vuoden 1958 väriversion Draculana.

  • Milanon naisten paratiisi

    Uusi italialainen draamasarja 1950-luvun tavaratalosta

    Italialaissarjassa seurataan elämää 1950-luvun Milanossa, uudessa loisteliaassa tavaratalossa. Sarja jatkuu uusin, toisen tuotantokauden jaksoin.

  • Tilaa itsellesi Teeman Areena-poiminnat

    Näin tilaat itsellesi Teeman kirjeen ja muuta Areena-infoa

    Teeman kirje tuo sähköpostiisi säännöllisesti parhaita poimintoja Teeman tarjonnasta Areenassa, myös vain Areenassa katsottavia ohjelmia. Sen voit tilata helposti Yle Tunnuksen avulla. Tässä ohjeet!

  • Lokakuun vallankumous Teeman elokuvissa ja dokumenteissa syksyllä 2017

    Neuvostoliiton varhaistaidetta, tsaarien Venäjän historiaa

    Teema esittää syksyllä 2017 varhaisen Neuvostoliiton elokuvia sekä dokumentteja tsaarien Venäjän historiasta ja bolševikkien vallan alkuvuosien taiteesta. Lokakuun vallankumous mullisti Venäjän ja muutti koko maailmanhistorian suuntaa sata vuotta sitten. Teemalla alkaa kumouksen vuosipäivän alla sarja dokumentteja ja elokuvia, jotka piirtävät kuvaa Venäjästä ennen ja jälkeen vallankumouksen.

  • Venäjän vallankumousjuhlissa ei pihistelty paraatin koossa

    Veneäjän vallankumousjuhlissa ei pihistelty paraatin koossa

    Täällä Moskova ja Punainen tori. Kommunistisen puolueen johto ja sotilaskomentajat ovat juuri nousseet Leninin mausoleumin päälle. Kremlin kellot kajauttavat kymmenen lyöntiä ja juhlamenot voivat alkaa. Näin käynnistyivät Venäjän vallankumouksen 70-vuotisjuhlat vuonna 1987 ja selostajana oli Yleisradion pitkäaikainen ja ansioitunut kirjeenvaihtaja Reijo Nikkilä.

  • RSO:n itsenäisyyspäivän konsertti

    RSO juhlii 100-vuotiasta Suomea ja omaa 90-vuotispäiväänsä

    100-vuotiasta Suomea ja 90-vuotiasta RSO:a juhlitaan Lindbergin ja Wennäkosken uutuuksilla. Wennäkosken laulut helkkyvät suomeksi, ruotsiksi ja pohjoissaameksi. Lindbergin teos verestää tuntumaa Kraftin ja Kineticsin karkeaan äänimaailmaan. Kullervossa soi kauna ja sisu Lallista Lehtoon.

  • Kun laitapuolen kulkijat itsenäisyyspäivän juhliin lähtivät

    Alkoholistit ja asunnottomat juhlivat 50 vuotiasta Suomea

    Alkoholisteille, työttömille ja asunnottomille järjestetty itsenäisyyspäivän vastaanotto hämmästytti 50 vuotta sitten. Teeman Elävän arkiston paketissa nähdään myös potpuri itsenäisyyspäivän juhlista 40-, 50- ja 60-luvuilta. Itsenäisyysjuhlinnan ohjelmat Teemalla: Torstaina 30.11. klo 23.20, perjantaina 1.12. klo 14.55 ja maanantaina 4.12.

  • Miltä satavuotias Suomi näyttää ranskalaisin silmin?

    Dokumenttiohjaaja Olivier Horn tutkii Suomea ulkopuolisena

    Ranskalainen dokumenttiohjaaja Olivier Horn tutkii ulkopuolisen silmin Suomen itsenäisyyden ajan historiaa ja tämän päivän Suomea. Matkallaan Horn selvittää, miten maasta Euroopan laidalla on tullut sellainen kuin se on.

  • Sohvaperunat ennen sohvaperunoita

    Ennen Goggleboxia ja Sohvaperunoita nähtiin Itsenäisyyspäivä

    Ensin oli The Royle Family (1998-2000), englantilainen menestyssarja, jota Suomessa esitettiin nimellä Sohvanvaltaajat. Siinä työväenluokkainen perusperhe löhösi sohvalla ja horisi niitänäitä, syöden roskaruokaa ja tuijotti hajamielisesti telkkaria. Ideana oli, että kamera ei näyttänyt lainkaan seurattavaa tv-ohjelmaa, ainoastaan hupaisaa perhettä.

  • Fritz Lang pahuuden voimien kuvajaana

    Saksalaisen elokuvan lokakuussa Mabuset ja M

    Teeman saksalaisen elokuvan lokakuun keskeinen ohjaaja on Fritz Lang. Kuukauden aikana nähdään Langin Tohtori Mabuse -elokuvat vuosilta 1922 ja 1933 sekä M – kaupunki etsii murhaajaa. Mielenkiintoisen näkökulman Langiin antaa Gordian Mauggin vuonna 2016 valmistunut tosipohjainen draama ohjaaja Langista sarjamurhaajan jäljillä.

  • Teema tuo Jacques Tatin koko tuotannon loppuvuodeksi Areenaan!

    Tatin koko tuotanto Teeman Areena-kanavalla 9.10. alkaen

    Lokakuun 9. päivänä Jacques Tatin syntymästä tulee kuluneeksi 110 vuotta. Samana päivänä Teeman Areena-kanavalla julkaistaan Jacques Tatin koko säilynyt tuotanto ja paljon muuta tätä koomikkoneroa sivuavaa ohjelmistoa. Teemalauantai ottaa varaslähdön jo 7.10. klo 21.

  • Teeman syksyn 2017 elokuvat

    Elokuvia tiistaista sunnuntaihin

    Syksyn 2017 elokuvateemoja ovat muun muassa Jacques Tati, Saksa Mabusesta Hitleriin, Viro, Lokakuun vallankumous, Stanley Kubrick ja itsenäinen Suomi.

  • Oikea joulu sielumusiikilla maustettuna

    The right x-mas

    "Suomessa oli jo 1990-luvun lopulla paljon maahanmuuttajia ja me mietimme ohjelmaan antirasistista teemaa. White christmas ei tuntunut hyvältä. Miksi se ei voisi olla vaikka black tai red christmas.

  • Oi maamme!

    Tee oma videosi arkistofilmeistä

    Yle kutsuu kaikki suomalaiset tekemään arkistofilmeistä uusia lyhytelokuvia ja videotaidetta. Katsojien videoita julkaistaan pitkin vuotta Areenassa, ja syksyllä 2017 parhaista videoista koostetaan ohjelmasarja Teemalle. Oi maamme! on osa Ylen Suomi 100 -ohjelmistoa. Katso täältä ohjeet ja ryhdy leikkaamaan!