Hyppää pääsisältöön

Erotiikan ja melodraaman kuohuissa - tuliolainen kesä Teemalla

Regina Linnanheimo elokuvassa Levoton veri.
Regina Linnanheimo elokuvassa Levoton veri. Kuva: Yle Levoton veri,Teuvo Tulio,Regina Linnanheimo

Teuvo Tulio teki 1930-50-luvuilla omaleimaisia, kiihkeitä elokuvia, jotka hämmensivät aikalaisyleisöä. Nyt ne ovat nousseet kulttisuosioon. Teema esittää kesän aikana ne kaikki tiistai-iltaisin kymmeneltä.

Kaikki tietävät millainen on kaurismäkeläinen elokuva: verkkainen, harvasanainen, melankolinen ja töksähtävän humoristinen. Harva ohjaaja on niin tinkimätön auteur, että muuttuu tuotteittensa laatusanaksi. Ei ole kassilalaista elokuvaa, saati pölösläistä tai lainelaista. Vaalalainen saattaisi ollakin, tai särkkäläinen.

Mutta tuliolainen on jo vakiintunut käsite. Kuohuva, liioitteleva, kiihkeä, jopa yliampuvan melodramaattinen, eroottisesti latautunut ja vimmainen. Se on tuliolaisuutta.

Tulion elokuvissa ollaan toistuvasti äärimmäisten tunteiden vallassa: on lapsensa hylkääviä äitejä, prostituutioon saakka turmeltuja maalaistyttöjä, kostoraivoon syöksyviä yksinkertaisia miehiä, lopullisia valintoja, koskiin syöksymisiä, alkoholismia, hulluutta, itsemurhaa.

Miehet ovat Tulion elokuvissa useimmiten statisteja: elokuvan primus motor on nainen ja hänen via dolorosansa, kärsimystiensä. Melodraama on lajityyppinäkin naisvoittoinen: kyse on emootioista ja sisäisen maailman heijastuksista, ja tarinoissa kerrotaan useimmiten tunteisiin vetoavasti naisen koettelemuksista ja traagisista vaiheista.

Tuliolla naisen tuska ja epätoivo kiteytyy Regina Linnanheimon olemukseen: viidestätoista pitkästä elokuvasta kymmenessä pääosaa esitti Linnanheimo. Ja jos vielä syvemmälle zoomataan, pääroolien keskiöön nousevat Linnanheimon silmät. Kahdessa elokuvassa koko juoni kietoutuu näkevien/ei-näkevien silmien ympärille. Ja ne silmät eivät ole rakkaudesta raukeat lähteet, vaan rauhattomina ympäriinsä syöksähtelevät elohopeapallot.

Voimanainen Regina

Regina Linnanheimolla oli pääosa Tulion kolmessa ensimmäisessä elokuvassa, jotka ovat kaikki kadonneet: Taistelu Heikkilän talosta (1936), Nuorena nukkunut (1937) ja Kiusaus (1938) tuhoutuivat Adams Filmin varaston palossa, eikä niistä toistaiseksi ole löytynyt kokonaisia kopioita. Nuo kadonneet elokuvat nostivat sekä Linnanheimon että Tulion tähtiasemaan ennen toista maailmansotaa. Niitä ennen Linnanheimo oli jo teininä esiintynyt Tulion koulukaverin Valentin Vaalan elokuvissa Laveata tietä (1931), Sininen varjo (1933) ja Helsingin kuuluisin liikemies (1934).

Vuonna 1938 Regina Linnanheimo siirtyi Suomen Filmiteollisuuden kuukausipalkkaiseksi näyttelijäksi, ja nousi sota-ajan supertähdeksi elokuvilla Kaivopuiston kaunis Regina (1941), Kulkurin valssi (1941), Katariina ja Munkkiniemen kreivi (1943). Vuonna 1943 hän siirtyi kuukausipalkalle Suomi-Filmiin.

Filmiteollisuuden ja Suomi-Filmin vuosina Linnanheimo ei voinut näytellä Tulion elokuvissa, jotka olivat pienien yhtiöiden tai käytännössä ohjaajan itsensä tuottamia. Linnanheimon ja Tulion tiet eivät kuitenkaan eronneet: Linnanheimo osallistui elokuvien Laulu tulipunaisesta kukasta (1938) ja Sellaisena kuin sinä minut halusit (1944) käsikirjoittamiseen.

Kun Linnanheimo vuonna 1945 irtautui Suomi-Filmin sopimuksesta, tuntuivat kaikki padot murtuvan hänen roolivalinnoissaan ja näyttelijäntyössään. Linnanheimo, joka oli kyllästynyt kartanonneitojen ja kaunotarten rooleihin, löysi Tulion naiskuvista toiveittensa täyttymyksen. Hän osallistui jatkossa kaikkien Tulion elokuvien käsikirjoittamiseen ja loi itselleen vertaansa vailla olevia, väkeviä rooleja, joista kaksi hätkähdyttävintä sai ensi-iltansa heti vuonna 1946.

Levottomassa veressä (1946) Linnanheimo on pikkusiskoltaan sulhasen viettelevä, lihallinen Sylvi, joka aiheuttaa turhamaisuuttaan lapsensa kuoleman. Syyllisyydentunnossaan hän yrittää itsemurhaa ja sokeutuu. Näkö onnistutaan palauttamaan, mutta Sylvi salaa sen voidakseen vakoilla miestään ja pikkusiskoaan. Lopulta hän tulee hulluksi.

Levottoman veren sokea Sylvi (Regina Linnanheimo).
Mukasokea Sylvi Levottomassa veressä. Levottoman veren sokea Sylvi (Regina Linnanheimo). Kuva: Yle Kuvapalvelu Levoton veri,Regina Linnanheimo,Teuvo Tulio

Levottoman veren Sylvi on jotain aivan muuta kuin Kaivopuiston Regina tai Munkkineimen Katariina: hän on syöjätär, joka joutuu kärsimään, hän on maaninen ja kostonhaluinen, pelottava narttu.

Samana vuonna valmistuneessa Rakkauden ristissä Linnanheimo on viaton maalais-Riitta, joka häväistään ja nöyryytetään kaupungin paheellisen yläluokan piirissä. Hän vajoaa prostituoiduksi, mikä tuliolaisittain on melko tavanomainen naiskohtalo. Väkevät uskonnolliset teemat vellovat elokuvassa, joka perustuu Puskinin novelliin Postimestari ja hänen tyttärensä – lähdeteksti, johon Tulio palasi vielä joutsenlaulussaan Sensuelassa (1972). Jos kyseessä olisi kenen tahansa muun kuin Tulion elokuva, Riitan nöyryyttävä kärsimystie nousisi uskon valon myötä anteeksiantoon ja kirkkauteen. Ei nouse. Tuliolla huoruus on useimmiten lopulista ja alamäki päättymätön.

Sekä Levottoman veren että Rakkauden ristin naisroolit olivat hyvin poikkeuksellisia tuon ajan kotimaisessa elokuvassa. Molemmista tulee mieleen Bette Davisin traagiset sankarittaret, ja Linnanheimon näyttelijäntyökin on hermoherkkyydessään epäsuomalaista. Hän sai rooleista vuoden 1946 parhaan naispääosan Jussi-patsaan.

Regina Linnanheimo Tulion elokuvassa Rakkauden risti.
Riitta rakkauden ristillä. Regina Linnanheimo Tulion elokuvassa Rakkauden risti. Kuva: Yle Regina Linnanheimo,Teuvo Tulio,Rakkauden risti
Regina Linnanheimo elokuvassa Rikollinen nainen.
Eeva kalterien takana. Regina Linnanheimo elokuvassa Rikollinen nainen. Kuva: Yle Kuvapalvelu Rikollinen nainen,Regina Linnanheimo,Teuvo Tulio
Regina Linnanheimo Tulion elokuvassa Mustasukkaisuus.
Hullu-Riitta mustasukkaisuuden vallassa. Regina Linnanheimo Tulion elokuvassa Mustasukkaisuus. Kuva: Yle Mustasukkaisuus,Regina Linnanheimo,Teuvo Tulio

Seuraavaksi valmistunut Intohimon vallassa (1947) kertoo rikkaan talon Aino-tyttärestä, joka joutuu naimaan juopon talollisen, vaikka sydän sykkii tukkilaiselle. Katsoja hyväksyy mielihyvin Ainon salasuhteen, sillä Olavi niputtaa peräti kaksi machoammattia öljyttyyn vartaloonsa: tukinuiton jälkeen hän asettuu kylään sepäksi. Täydellinen vastakohta juoppolallille, jonka renttuiluun kyllästynyt Aino panee ruoskalla kuriin. Lopulta kostonhimoinen aviomies myrkyttää uskottoman pirttihirmun kuoliaaksi. Elokuva alkaa ja päättyy pimeälle hautausmaalle, eikä kauhusävyjä muutenkaan säästellä.

Hornankoskessa (1948), joka on Tulion ja Roland af Hällströmin yhteisohjaus, Linnankoski on tunteilleen rehellinen Leea, jota naapurin veljekset kosiskelevat kilpaa. Veljessodassa heiluvat kirveet ja puukot ja taustalla pauhaa loputtomasti koski. Kosken tavoin ei ihmisten tunteetkin vyöryvät vaarallisina ja voimallisina. Jälleen juoni kytkeytyy rakkaudettomaan avioliittoon ja petokseen, ja loppuratkaisu kilpistyy holtittomaan raivoon.

Tulion elokuva Intohimon vallassa, pääosassa Regina Linnanheimo.
Hornankosken Leea vaarassa. Tulion elokuva Intohimon vallassa, pääosassa Regina Linnanheimo. Kuva: Yle Kuvapalvelu Intohimon vallassa,Teuvo Tulio,Regina Linnanheimo

1950-luvulla Tulio teki kolme elokuvaa, joista kaikki olivat täysin Linnanheimon roolisuorituksen varaan laskettuja. Niistä keskimmäinen oli Tulion ja Linnanheimon uudelleenfilmatisointi Levottomasta verestä, nyt nimellä Mustasukkaisuus (1953). Elokuva on lähes surrealistisuuteen saakka liioiteltu versio, jossa Linnanheimon näytteleminen on pidäkkeetöntä ja villiä.

Kaksi muuta 1950-luvun elokuvaa olivat Linnanheimon alkuperäiskäsikirjoituksia. Linnanheimo, joka valitti usein, että kriitikot katsovat vain hänen ulkonäköään, kirjoitti uransa hurjimmat roolit itselleen. Rikollisessa naisessa (1952) hän on Eeva, jonka identiteetti sekoittuu vankikarkurin kanssa. Aviomies luulee Eevan kuolleen junan alle, vaikka vaimo on muistinsa menettäneenä vankina miehen johtamassa laitoksessa. Mies jopa kävelee lattiaa luuttuavan vaimonsa ohi vilkaisemattakaan vangin kärsimystä.

Regina Linnanheimo Tulion elokuvassa Olet mennyt minun vereeni.
Rea viinan viemänä. Regina Linnanheimo Tulion elokuvassa Olet mennyt minun vereeni. Kuva: Yle Olet mennyt minun vereeni,Teuvo Tulio,Regina Linnanheimo

Toinen Linnanhemon käsikirjoitus, Olet mennyt minun vereeni (1956), kertoo Reasta, joka miesten pyörityksessä tutustuu liian syvällisesti alkoholiin, joutuu luopumaan lapsestaan ja asteittain vajoaa pulimummon tasolle. Elokuva loppuu kuvaan, jossa kaikkensa menettänyt Rea kävelee katua kamerasta poispäin, viinapulloa kuin lasta sylissään puristaen, mieskuron laulaessa levyautomaatista: "Se viini, joka laseissa helmeili kerran, se saattoi mun onneni turmiohon." Nainen loittonee, kuva häipyy mustaan, mutta laulu jatkuu.

Tuon katarttisen ja täynnä hyvästijättöä olevan tunnelman myötä Regina Linnanheimo poistuu valkokankaalta lopullisesti, sillä hän ei tuon väkevän roolisuorituksen jälkeen tehnyt enää yhtään elokuvaa. Jos tuliolaisittain dramatisoitaisiin, voitaisiin sanoa, että hän vetäytyi julkaisuudesta Greta Garbon tavoin. Regina Mörnerin nimellä hän otti päivätyön kääntäjänä Yleisradiolta.

Linnanheimon tähtikvaliteetti on kotimaisella filmitähtitaivaalla omaa luokkaansa, sillä tuliolaiset roolisuoritukset nostivat hänet tavanomaisista hyveellisten kaunotarten rooleista syvemmille ja arvaamattomammille vesille. Linnanheimo ei arkaillut käyttää emotionaalista ekspressiivisyyttä työssään, eikä hän myöskään pelännyt rooliensa rumuutta, vaikka se tarkoittikin tähtiaseman nopeaa syöksyä.

Magneettisten roolisuoritusten lisäksi Linnanheimolla oli suuri rooli myös kulissien takana, tosin nimettömänä, kuten naisten osa usein tuolloin elokuvateollisuudessa oli. Linnanheimo toimi Teuvo Tulio Oy:n apulaisjohtajana ja sihteerinä, osallistui elokuvien käsikirjoittamiseen ja käänsi Tulion elokuvien käsikirjoitukset ruotsiksi. Hän myös käytännössä hoiti henkilöohjauksen, sillä Tulio itse saapui yleensä vasta viimeisiin lukuharjoituksiin paikalle.

Tulio ja camp

Tulion elokuvista puhutaan usein suomalaisena camp-viihteenä. Vaikka elokuvat ovat magneettisia ilman camp-katsettakin, uskallan väittää, että vielä enemmän elokuvista saa irti, jos osaa nauttia myös campin suomasta toisesta tasosta.

Campille ominaista tahatonta komiikkaa syntyy monista tuliolaisista peruselementeistä. Elokuvien dialogi on hetkittäin lähes aforistisen dramaattista, ja tuo mieleen mykkäelokuvien välitekstit, sillä kaikki arkinen lörpöttely on karsittu pois. Vieraantumisefekti on väkevä, kun näyttelijät sanovat vain painokkaita ydinlauseita, joita tehostetaan yliemotionaalisella näyttelemisellä.

Tulion elokuvissa alati läsnäoleva seksuaalinen jännite tarjoaa myös herkkuhetkiä camp-herkkyydellä varustetulle katsojalle, sillä Tulio tuntuu keksivän loputtomasti tapoja korostaa tavallisuudesta poikkeavia seksuaalisia ominaisuuksia, perversioita ja sadomasokistisia parisuhteita.

Kullervo Kalske elokuvassa Intohimon vallassa.
Öljytty Olavi puristelee vasaraansa kaksin käsin. Kullervo Kalske elokuvassa Intohimon vallassa. Kuva: Yle Intohimon vallassa,Teuvo Tulio,Kullervo Kalske
Marie Louise Fock elokuvassa Sellaisena kuin sinä minut halusit.
Huono nainen punaa huuliaan pimeässä. Marie Louise Fock elokuvassa Sellaisena kuin sinä minut halusit. Kuva: Yle Sellaisena kuin sinä minut halusit,Teuvo Tulio,marie louise fock

Roolihenkilöiden liioitellut luonteenpiirteet ja uskomattomat juonenkäänteet tarjoavat monia hymyilyttäviä hetkiä katsojalle, joka ei löydä samastumiskohdetta itselleen. Liioittelu on Tulion elokuvissa keskeinen kerrontakeino, ja katsojan suu loksahtaa helposti auki monipuolisten yllätysten edessä.

Toisto ja variaatio ovat myös tuliolainen taitolaji: kuinka moneen otteeseen voi käyttää samat musiikit, tukinuittokuvat, hevosvaljakot, pilvitaivaat, lavatanssit? Jopa samat, persoonalliset repliikit eri elokuvissa.

Pohjimmiltaan Tulio kertoo lähes kaikissa elokuvissa samaa tarinaa, vain henkilöiden nimet vaihtuvat.

Monikäyttöinen hevonen Tulion elokuvista.
Kertaalleen kuvattu monikäyttöhevonen juoksee elokuvasta toiseen. Monikäyttöinen hevonen Tulion elokuvista. Kuva: Yle Teuvo Tulio,hevonen

Tulion elokuvat esitetään kesällä tiistaisin klo 22.00 Teemalla. Sarjan lopussa bonuksena Roland af Hällströmin tuliolainen elokuva Houkutuslintu.

30.5. Sensuela (1972)
6.6. Levoton veri (1946)
13.6. Sellaisena kuin sinä minut halusit (1944)
20.6. Laulu tulipunaisesta kukasta (1938)
27.6. Unelma karjamajalla (1940)
4.7. Rakkauden risti (1946)
11.7. Intohimon vallassa (1947)
18.7. Vihtori ja Klaara (1939)
25.7. Rikollinen nainen (1952)
1.8. Olet mennyt minun vereeni (1956)
8.8. Mustasukkaisuus (1953)
15.8. Hornankoski (Tulio & Roland af Hällström, 1949)
22.8. Houkutuslintu (Roland af Hällström, 1946)

Regina Linnanheimo elokuvassa Levoton veri.
Sylvin kolkko nauru. Regina Linnanheimo elokuvassa Levoton veri. Kuva: Yle Levoton veri,Teuvo Tulio,Regina Linnanheimo

Lähteet:
Sakari Toiviainen (toim.): Tulio – Levottoman veren antologia. SKS 2002.
Markku Marttila, Juha Seitajärvi, Lauri Tykkyläinen, Kai Vase: Intohimon vallassa. Teuvo Tulion kuvamaailma. SKS 2003.

Tunnistatko kotimaisen elokuvan esiintyjiä, tekijöitä tai kuvauspaikkoja? Katso esimerkiksi Tulio-elokuviin liittyviä kysymyksiä täältä!

  • Painajaiskuja

    Noir-henkinen melodraama spiritistin apulaisesta

    Vahva melodraama tivolin mentalistista, joka kiipeää naisten avulla kohti menestystä vain pudotakseen korkeammalta.

  • Villen keittiössä poronsorkkia ja puff puff -palleroita

    Ville Haapasalo kutsuu keittiöön vieraita kahdeksasta maasta

    Villen keittiö 30 minuutissa -ruokakulttuuriohjelmassa laitetaan ruokaa suurella sydämellä. Ohjelmassa Ville Haapasalo saa vieraakseen hyvän ruoan ystäviä kahdeksasta eri maasta. Joka viikko perehdytään yhden maan ruokaperinteisiin.

  • Taidetutkimukset-sarjan kolmannella kaudella etsitään taas kadonneita mestariteoksia

    Kauden taiteilijat ovat Vuillard, Constable ja Gainsborough

    Taidetutkimukset on BBC:n jännittävä sarja, jossa etsitään ja löydetään kadonneita mestariteoksia. Taidetuntijat Philip Mould ja Bendor Grosvenor sekä toimittaja Fiona Bruce perehtyvät teoksiin, joiden he uskovat olevan kuuluisien taiteilijoiden tuntemattomia tai kadonneita töitä ja yrittävät koota todisteet, joilla maailman johtavat taide-ekspertit saataisiin vakuuttuneeksi niiden aitoudesta.

  • Tanssin huumassa humppa karkaa käsistä

    Humppa karkasi käsistä

    Tanssilava ja yötön yö. Ja Ylen massiivinen Hulahula Suomi -hanke ja haaste tanssin maailmanennätykseen juhannusiltana! Teeman Elävä arkisto säestää näitä ihan omilla tanssityyleillään. Tanssi huumaa -paketissa nähdään ohjelmat Dansholmen (1966) ja Humppa karkasi käsistä (1981). Ohjelmat televisiossa: Maanantaina 19.6.

Yle Teema

  • Jazzia! Teeman kesässä soi paholaisen torvi ja Verneri Pohjolan trumpetti

    Kesäkuu alkaa Teemalla saksofonin soinnilla.

    Teemalla puhalletaan kesän avaukseen jazzin meininkiä. Jazzkesä alkaa muhkeasti saksofonin soinnilla ja huipentuu trumpetisti Verneri Pohjolasta kertovan dokumentin ensi-iltaan 17.6. Siinä välissä ääneen pääsevät muun muassa Ornette Coleman, Rahsaan Roland Kirk, Donny McCaslin ja Charles Lloyd. Kesäkuun kolme perättäistä Yle Liveä on taltioitu Tampere Jazz Happeningissä, ja kesäkuun ensimmäinen Teemalauantai on omistettu paholaisen torvelle eli saksofonille.

  • Rahsaan Roland Kirk puhalsi sokean unet näkyviksi

    Poikkeuksellisen jazzmuusikon tarina Teemalla 10.6. klo 20.

    Rahsaan Roland Kirk oli sokea jazzmuusikko, mutta myös alan visuaalisimpia ja näyttävimpiä show-miehiä. Yhden miehen big band. Avantgardea ja perinnetietoista, kantaaottavaa ja humoristista. Poikkeuksellisen muusikon poikkeuksellista elämää Teemalla lauantaina 10.6. klo 20. Ensi-ilta.

  • Verneri Pohjola – oma ääni ja isän perintö

    Dokumentin ensi-ilta Teemalla 17.6. klo 20.

    "Mä oon kaks kertaa elämässä tehnyt sen päätöksen, että musta ei tuu muusikkoa. Ja silti: tässä ollaan." Tv-dokumentti suomalaisen jazzin huippuihin kuuluvasta trumpetisti Verneri Pohjolasta saa ensi-iltansa Teemalla 17.6. klo 20.

  • Jazzia, bluesia, poppia, rockia ja maailman parhaita studiomuusikoita: Teeman musiikkidokumentit kesällä 2017

    Kesäkuu jazzia, heinäkuu klassikoita, elokuussa kasaria.

    Teeman musiikkidokumentit ovat siirtyneet lauantai-iltaan, ja niitä esitetään koko kesä kello 20. Kesäkuu aloitetaan jazzilla, keskikesällä kuunnellaan maailman parhaita studiomuusikoita, elokuussa muistellaan Spandau Ballet'n kahdeksankymmentälukua ja Kambodžan kadonnutta rocksukupolvea. Toiveuusintana nähdään dokumentti Wentus Blues Bandin 20-vuotiskonsertista.

  • Tanssin huumassa humppa karkaa käsistä

    Yle Teemalla humpataan ja sheikataan.

    Teeman Elävän arkiston Tanssin huumaa -paketissa nähdään ohjelmat Dansholmen (1966) ja Humppa karkasi käsistä (1981).
    Ohjelmat televisiossa:
    Ma 19.6. klo 12.00
    To 22.6. klo 22.50
    Pe 23.6. klo 14.50
    Teeman Elävän arkiston ohjelmat löytyvät omana kokonaisuutenaan nyt myös Yle Areenassa.

  • Velvet – muotitalon tarina

    Suosikkisarjan uusi kausi alkaa 31.5.!

    Teemalla suuren suosion saavuttanut espanjalaissarja sijoittuu 1950–60-luvuille ja kertoo eräästä maan hienoimmista tavarataloista. Velvetin uusi neljäs kausi alkaa Teemalla 31.5.2017.

  • Kent är inte längre där – kaksiosaisessa dokumentissa jätetään tunteikkaat jäähyväiset Ruotsin suosituimmalle yhtyeelle

    Kentin viimeistä vuotta seurataan Teemalla 20.5. klo 21.30.

    "Vi är inte längre där, vi är nån annanstans...” Kaksiosainen dokumenttielokuva Ruotsin suosituimman yhtyeen viimeisestä vuodesta: viimeisen albumin teko, viimeinen kiertue ja viimeiset tunteikkaat esiintymiset. Kentin tarinaa ovat kertomassa yhtyeen jäsenten lisäksi ystävät, kollegat ja fanit. Per Sinding-Larsenin ohjaama dokumenttielokuva valmistui vain pari viikkoa Kentin viimeisen keikan jälkeen, jouluksi 2016. Suomen-ensi-ilta Teemalla 20.5. klo 21.30.

  • Toukokuun ensimmäinen maanantai Metropolitanin taidemuseossa on pukujuhla vailla vertaa

    Upea dokumenttielokuva muodista ja taiteesta Teemalla 27.5.

    Teeman museoviikon Teemalauantai tarjoilee kiinalaista kauneutta vailla vertaa, Metropolitan Museum of Artin suurnäyttelyn säkenöivästä avajaisgaalasta näyttelyn taiteellisen johtajan Wong Kar-wain ohjaamaan elokuvaan The Grandmaster. Dokumenttielokuva Toukokuun ensimmäinen maanantai avaa illan 27.5. klo 20.

  • Suomen pienimmät ja maailman suurimmat museot Teeman museoviikolla

    Wow-museoista ite-museoihin 22.–27.5.2017

    On wow-museoita, on ite-museoita ja kaikkea siltä väliltä. Teeman museoviikolla 22.–27.5. nähdään Suomen pienimpiä ja tuntemattomimpia ja maailman suurimpia ja kuuluisimpia museoita sekä etsitään tulevaisuuden museota. Viikon aikana nähdään myös museoissa ja taidemaailmassa liikkuvia elokuvia ja dokumentteja.

  • Kuusi syytä rakastaa museoita ja yksi syy vihata niitä

    Merkintöjä matkalta Kohti tulevaisuuden museota

    Kulttuuritoimittaja Minna Joenniemi todisti monia rakkauden hetkiä ja yhden vihanpurkauksen tehdessään dokumenttia Kohti tulevaisuuden museota. Millaisia myötä- ja vastamäkiä museoilla on tulevaisuudessa edessään?

  • Villen seikkailua mystiseen Altai-vuoristoon seurataan Teemalla keskiviikkoiltaisin

    Ville Haapasalon Altai 30 päivässä keskiviikkoisin klo 21.

    Ville Haapasalon 30 päivässä -matkailuohjelmat saavat kovasti odotettua jatkoa, kun Ville matkaa Kaakkois-Venäjälle, Altai-vuoristoon. Sanotaan, että Altai on Venäjän henkisin ja mystisin paikka. Siellä Ville tapaa vuoristoa palvovia alkuperäiskansoja, opettelee kurkkulaulantaa ja osallistuu ainoana ulkopuolisena koskenlaskun Venäjän mestaruuskisoihin.
    Keskiviikkoisin klo 21.00

  • Station to Station: 62 lyhytelokuvaa musiikillisesta junamatkasta läpi Amerikan

    Doug Aitkenin musiikillinen rail movie Teemalla 13.5. klo 20

    Musiikkidokumentti, multimediahappening, junaelokuva, nomadifestivaali… Kalifornialaisen taiteilijan Doug Aitkenin kokeellinen taideprojekti ulottui New Yorkista San Franciscoon ja kaikkiin taiteenlajeihin. Tästä ainutlaatuisesta projektista kertova elokuva koostuu 62:sta minuutin mittaisesta lyhytelokuvasta, joissa ovat mukana mm. Patti Smith, Suicide, Giorgio Moroder, Beck, Mavis Staples, Jackson Browne, Cat Power, Ariel Pink… Suomen-ensi-ilta.
    Nyt Areenassa

  • Barokin loistoa Versailles'ssa ja Bartabas Salzburgissa

    Kaksi upeaa musiikillista ratsastusnäytöstä

    Teema esittää kaksi upeaa musiikillista ratsastusnäytöstä. Aurinkokuninkaan palatsin puutarhassa herää eloon barokin loisto, ja Salzburgissa Bartabasin upeat ratsut ovat parrasvaloissa Mozart-juhlaviikoilla.

  • Marika Kecskeméti: Seinistä ja sisällöstä

    Teeman ohjelmapäällikkö kirjoittaa uudesta kanavapaikasta.

    Yle Teema & Fem aloittaa maanantaina 24.4.2017 ohjelmistonsa. Yle Teeman ohjelmapäällikkö Marika Kecskeméti kirjoittaa uuden Teeman ohjelmistosta perinteisessä televisiossa ja uudella kanavalla Yle Areenassa.

  • Näin löydät Teeman ohjelmat televisiossa

    Tutut ohjelmat uudella kanavapaikalla 24.4.2017 alkaen

    Teema muuttaa uudelle kanavapaikalle yhteen Yle Femin kanssa maanantaina 24.4.2017. Tutut ohjelmat jatkavat, monet niistä uusilla paikoilla. Teema ottaa myös iltapäivät ohjelmien käyttöön.

  • Elina Hirvonen: Nationalismin edessä tarvitaan radikaalia mielikuvitusta

    Mikä on ihmisen ja maailman suhde

    Vastaus Eurooppaa ja ihmisoikeuksia horjuttavaan liikehdintään ei voi olla teknokratia tai hiljaisuus, vaan radikaali mielikuvitus. Ympäristökriisi, automatisaatio ja tekoälyn kehittyminen haastavat tulevaisuudessa yhä suuremmalla voimalla käsityksemme siitä, mitä on olla ihminen tässä maailmassa, kirjailija Elina Hirvonen kirjoittaa kolumnissaan.

  • Olisiko maailmanloppu mahdollista välttää scifin avulla?

    Pilkun jälkeen -ohjelman päätösjaksossa katsotaan kauas.

    Pilkun jälkeen katsoo päätösjaksossaan kauas. Scifi ja fantasia käyvät realistisen suomalaisen romaanikirjallisuuden kimppuun ja luovat uusia tulevaisuudenkuvia. Keskustelemassa ovat rap-artisti ja runoilija Paperi T eli Henri Pulkkinen, kirjailija-dokumentaristi Elina Hirvonen ja kirjailija Anu Kaaja.

  • Ajavatko pienoisromaanit tiiliskivien ohi?

    Kirjailijoita kunnioitetaan enemmän kuin käsikirjoittajia

    Kirjailija-käsikirjoittaja Anu Kaaja arvelee kirjallisuuden kentän monipuolistuvan jatkossa. Kaunokirjallisuuden ensisijaisena haasteena hän näkee muutoksen ihmisten ajankäytössä.

  • Pilkun jälkeen

    Kymmenen keskustelua sadan vuoden kirjoista

    Uudessa kirjallisuussarjassa uuden polven kirjailijat keskustelevat suomalaisesta kirjallisuudesta luotsinaan kirjailija Niina Repo.
    maanantaisin 13.2. alkaen klo 21.00

  • For No Good Reason

    Dokumentti gonzokuvittaja Ralph Steadmanista nyt Areenassa

    Johnny Depp johdattaa katsojat Hunter S. Thompsonin ystävän ja kuvittajan Ralph Steadmanin villiin taiteeseen. Dokumenttielokuvan For No Good Reason ohjasi Charlie Paul.
    Nyt Areenassa

  • Batman

    Batkanava on Teema ja Bat-aika perjantai klo 19

    Vaviskaa Gotham Cityn konnat ja Batmanin arkkiviholliset! Batman valtaa Teeman. Vuoden 2017 aikana nähdään sarjan 1. ja 2. tuotantokausi! Joka perjantai kaksi jaksoa kerrallaan samaan lepakkoaikaan samalla lepakkokanavalla.
    perjantaisin klo 20.00

  • Pyhä hallusinaatio mikä Batman-albumi!

    Katso upea valokuvakooste suomalaisia Batmanejä ennen ja nyt

    Pyhät bikinit! Suomi on täynnä viittasankareita. Katsojat lähettivät meille omia Batman-kuviaan vuosilta 1966–2015. Toinen toistaan hienompia valokuvia on jo liki 150. Katso ja hämmästy!

  • Oi maamme!

    Tee oma videosi arkistofilmeistä

    Yle kutsuu kaikki suomalaiset tekemään arkistofilmeistä uusia lyhytelokuvia ja videotaidetta. Katsojien videoita julkaistaan pitkin vuotta Areenassa, ja syksyllä 2017 parhaista videoista koostetaan ohjelmasarja Teemalle. Oi maamme! on osa Ylen Suomi 100 -ohjelmistoa. Katso täältä ohjeet ja ryhdy leikkaamaan!