Hyppää pääsisältöön

Erotiikan ja melodraaman kuohuissa - tuliolainen kesä Teemalla

Regina Linnanheimo elokuvassa Levoton veri.
Regina Linnanheimo elokuvassa Levoton veri. Kuva: Yle Levoton veri,Teuvo Tulio,Regina Linnanheimo

Teuvo Tulio teki 1930-50-luvuilla omaleimaisia, kiihkeitä elokuvia, jotka hämmensivät aikalaisyleisöä. Nyt ne ovat nousseet kulttisuosioon. Teema esittää kesän aikana ne kaikki tiistai-iltaisin kymmeneltä.

Kaikki tietävät millainen on kaurismäkeläinen elokuva: verkkainen, harvasanainen, melankolinen ja töksähtävän humoristinen. Harva ohjaaja on niin tinkimätön auteur, että muuttuu tuotteittensa laatusanaksi. Ei ole kassilalaista elokuvaa, saati pölösläistä tai lainelaista. Vaalalainen saattaisi ollakin, tai särkkäläinen.

Mutta tuliolainen on jo vakiintunut käsite. Kuohuva, liioitteleva, kiihkeä, jopa yliampuvan melodramaattinen, eroottisesti latautunut ja vimmainen. Se on tuliolaisuutta.

Tulion elokuvissa ollaan toistuvasti äärimmäisten tunteiden vallassa: on lapsensa hylkääviä äitejä, prostituutioon saakka turmeltuja maalaistyttöjä, kostoraivoon syöksyviä yksinkertaisia miehiä, lopullisia valintoja, koskiin syöksymisiä, alkoholismia, hulluutta, itsemurhaa.

Miehet ovat Tulion elokuvissa useimmiten statisteja: elokuvan primus motor on nainen ja hänen via dolorosansa, kärsimystiensä. Melodraama on lajityyppinäkin naisvoittoinen: kyse on emootioista ja sisäisen maailman heijastuksista, ja tarinoissa kerrotaan useimmiten tunteisiin vetoavasti naisen koettelemuksista ja traagisista vaiheista.

Tuliolla naisen tuska ja epätoivo kiteytyy Regina Linnanheimon olemukseen: viidestätoista pitkästä elokuvasta kymmenessä pääosaa esitti Linnanheimo. Ja jos vielä syvemmälle zoomataan, pääroolien keskiöön nousevat Linnanheimon silmät. Kahdessa elokuvassa koko juoni kietoutuu näkevien/ei-näkevien silmien ympärille. Ja ne silmät eivät ole rakkaudesta raukeat lähteet, vaan rauhattomina ympäriinsä syöksähtelevät elohopeapallot.

Voimanainen Regina

Regina Linnanheimolla oli pääosa Tulion kolmessa ensimmäisessä elokuvassa, jotka ovat kaikki kadonneet: Taistelu Heikkilän talosta (1936), Nuorena nukkunut (1937) ja Kiusaus (1938) tuhoutuivat Adams Filmin varaston palossa, eikä niistä toistaiseksi ole löytynyt kokonaisia kopioita. Nuo kadonneet elokuvat nostivat sekä Linnanheimon että Tulion tähtiasemaan ennen toista maailmansotaa. Niitä ennen Linnanheimo oli jo teininä esiintynyt Tulion koulukaverin Valentin Vaalan elokuvissa Laveata tietä (1931), Sininen varjo (1933) ja Helsingin kuuluisin liikemies (1934).

Vuonna 1938 Regina Linnanheimo siirtyi Suomen Filmiteollisuuden kuukausipalkkaiseksi näyttelijäksi, ja nousi sota-ajan supertähdeksi elokuvilla Kaivopuiston kaunis Regina (1941), Kulkurin valssi (1941), Katariina ja Munkkiniemen kreivi (1943). Vuonna 1943 hän siirtyi kuukausipalkalle Suomi-Filmiin.

Filmiteollisuuden ja Suomi-Filmin vuosina Linnanheimo ei voinut näytellä Tulion elokuvissa, jotka olivat pienien yhtiöiden tai käytännössä ohjaajan itsensä tuottamia. Linnanheimon ja Tulion tiet eivät kuitenkaan eronneet: Linnanheimo osallistui elokuvien Laulu tulipunaisesta kukasta (1938) ja Sellaisena kuin sinä minut halusit (1944) käsikirjoittamiseen.

Kun Linnanheimo vuonna 1945 irtautui Suomi-Filmin sopimuksesta, tuntuivat kaikki padot murtuvan hänen roolivalinnoissaan ja näyttelijäntyössään. Linnanheimo, joka oli kyllästynyt kartanonneitojen ja kaunotarten rooleihin, löysi Tulion naiskuvista toiveittensa täyttymyksen. Hän osallistui jatkossa kaikkien Tulion elokuvien käsikirjoittamiseen ja loi itselleen vertaansa vailla olevia, väkeviä rooleja, joista kaksi hätkähdyttävintä sai ensi-iltansa heti vuonna 1946.

Levottomassa veressä (1946) Linnanheimo on pikkusiskoltaan sulhasen viettelevä, lihallinen Sylvi, joka aiheuttaa turhamaisuuttaan lapsensa kuoleman. Syyllisyydentunnossaan hän yrittää itsemurhaa ja sokeutuu. Näkö onnistutaan palauttamaan, mutta Sylvi salaa sen voidakseen vakoilla miestään ja pikkusiskoaan. Lopulta hän tulee hulluksi.

Levottoman veren sokea Sylvi (Regina Linnanheimo).
Mukasokea Sylvi Levottomassa veressä. Levottoman veren sokea Sylvi (Regina Linnanheimo). Kuva: Yle Kuvapalvelu Levoton veri,Regina Linnanheimo,Teuvo Tulio

Levottoman veren Sylvi on jotain aivan muuta kuin Kaivopuiston Regina tai Munkkineimen Katariina: hän on syöjätär, joka joutuu kärsimään, hän on maaninen ja kostonhaluinen, pelottava narttu.

Samana vuonna valmistuneessa Rakkauden ristissä Linnanheimo on viaton maalais-Riitta, joka häväistään ja nöyryytetään kaupungin paheellisen yläluokan piirissä. Hän vajoaa prostituoiduksi, mikä tuliolaisittain on melko tavanomainen naiskohtalo. Väkevät uskonnolliset teemat vellovat elokuvassa, joka perustuu Puskinin novelliin Postimestari ja hänen tyttärensä – lähdeteksti, johon Tulio palasi vielä joutsenlaulussaan Sensuelassa (1972). Jos kyseessä olisi kenen tahansa muun kuin Tulion elokuva, Riitan nöyryyttävä kärsimystie nousisi uskon valon myötä anteeksiantoon ja kirkkauteen. Ei nouse. Tuliolla huoruus on useimmiten lopulista ja alamäki päättymätön.

Sekä Levottoman veren että Rakkauden ristin naisroolit olivat hyvin poikkeuksellisia tuon ajan kotimaisessa elokuvassa. Molemmista tulee mieleen Bette Davisin traagiset sankarittaret, ja Linnanheimon näyttelijäntyökin on hermoherkkyydessään epäsuomalaista. Hän sai rooleista vuoden 1946 parhaan naispääosan Jussi-patsaan.

Regina Linnanheimo Tulion elokuvassa Rakkauden risti.
Riitta rakkauden ristillä. Regina Linnanheimo Tulion elokuvassa Rakkauden risti. Kuva: Yle Regina Linnanheimo,Teuvo Tulio,Rakkauden risti
Regina Linnanheimo elokuvassa Rikollinen nainen.
Eeva kalterien takana. Regina Linnanheimo elokuvassa Rikollinen nainen. Kuva: Yle Kuvapalvelu Rikollinen nainen,Regina Linnanheimo,Teuvo Tulio
Regina Linnanheimo Tulion elokuvassa Mustasukkaisuus.
Hullu-Riitta mustasukkaisuuden vallassa. Regina Linnanheimo Tulion elokuvassa Mustasukkaisuus. Kuva: Yle Mustasukkaisuus,Regina Linnanheimo,Teuvo Tulio

Seuraavaksi valmistunut Intohimon vallassa (1947) kertoo rikkaan talon Aino-tyttärestä, joka joutuu naimaan juopon talollisen, vaikka sydän sykkii tukkilaiselle. Katsoja hyväksyy mielihyvin Ainon salasuhteen, sillä Olavi niputtaa peräti kaksi machoammattia öljyttyyn vartaloonsa: tukinuiton jälkeen hän asettuu kylään sepäksi. Täydellinen vastakohta juoppolallille, jonka renttuiluun kyllästynyt Aino panee ruoskalla kuriin. Lopulta kostonhimoinen aviomies myrkyttää uskottoman pirttihirmun kuoliaaksi. Elokuva alkaa ja päättyy pimeälle hautausmaalle, eikä kauhusävyjä muutenkaan säästellä.

Hornankoskessa (1948), joka on Tulion ja Roland af Hällströmin yhteisohjaus, Linnankoski on tunteilleen rehellinen Leea, jota naapurin veljekset kosiskelevat kilpaa. Veljessodassa heiluvat kirveet ja puukot ja taustalla pauhaa loputtomasti koski. Kosken tavoin ei ihmisten tunteetkin vyöryvät vaarallisina ja voimallisina. Jälleen juoni kytkeytyy rakkaudettomaan avioliittoon ja petokseen, ja loppuratkaisu kilpistyy holtittomaan raivoon.

Tulion elokuva Intohimon vallassa, pääosassa Regina Linnanheimo.
Hornankosken Leea vaarassa. Tulion elokuva Intohimon vallassa, pääosassa Regina Linnanheimo. Kuva: Yle Kuvapalvelu Intohimon vallassa,Teuvo Tulio,Regina Linnanheimo

1950-luvulla Tulio teki kolme elokuvaa, joista kaikki olivat täysin Linnanheimon roolisuorituksen varaan laskettuja. Niistä keskimmäinen oli Tulion ja Linnanheimon uudelleenfilmatisointi Levottomasta verestä, nyt nimellä Mustasukkaisuus (1953). Elokuva on lähes surrealistisuuteen saakka liioiteltu versio, jossa Linnanheimon näytteleminen on pidäkkeetöntä ja villiä.

Kaksi muuta 1950-luvun elokuvaa olivat Linnanheimon alkuperäiskäsikirjoituksia. Linnanheimo, joka valitti usein, että kriitikot katsovat vain hänen ulkonäköään, kirjoitti uransa hurjimmat roolit itselleen. Rikollisessa naisessa (1952) hän on Eeva, jonka identiteetti sekoittuu vankikarkurin kanssa. Aviomies luulee Eevan kuolleen junan alle, vaikka vaimo on muistinsa menettäneenä vankina miehen johtamassa laitoksessa. Mies jopa kävelee lattiaa luuttuavan vaimonsa ohi vilkaisemattakaan vangin kärsimystä.

Regina Linnanheimo Tulion elokuvassa Olet mennyt minun vereeni.
Rea viinan viemänä. Regina Linnanheimo Tulion elokuvassa Olet mennyt minun vereeni. Kuva: Yle Olet mennyt minun vereeni,Teuvo Tulio,Regina Linnanheimo

Toinen Linnanhemon käsikirjoitus, Olet mennyt minun vereeni (1956), kertoo Reasta, joka miesten pyörityksessä tutustuu liian syvällisesti alkoholiin, joutuu luopumaan lapsestaan ja asteittain vajoaa pulimummon tasolle. Elokuva loppuu kuvaan, jossa kaikkensa menettänyt Rea kävelee katua kamerasta poispäin, viinapulloa kuin lasta sylissään puristaen, mieskuron laulaessa levyautomaatista: "Se viini, joka laseissa helmeili kerran, se saattoi mun onneni turmiohon." Nainen loittonee, kuva häipyy mustaan, mutta laulu jatkuu.

Tuon katarttisen ja täynnä hyvästijättöä olevan tunnelman myötä Regina Linnanheimo poistuu valkokankaalta lopullisesti, sillä hän ei tuon väkevän roolisuorituksen jälkeen tehnyt enää yhtään elokuvaa. Jos tuliolaisittain dramatisoitaisiin, voitaisiin sanoa, että hän vetäytyi julkaisuudesta Greta Garbon tavoin. Regina Mörnerin nimellä hän otti päivätyön kääntäjänä Yleisradiolta.

Linnanheimon tähtikvaliteetti on kotimaisella filmitähtitaivaalla omaa luokkaansa, sillä tuliolaiset roolisuoritukset nostivat hänet tavanomaisista hyveellisten kaunotarten rooleista syvemmille ja arvaamattomammille vesille. Linnanheimo ei arkaillut käyttää emotionaalista ekspressiivisyyttä työssään, eikä hän myöskään pelännyt rooliensa rumuutta, vaikka se tarkoittikin tähtiaseman nopeaa syöksyä.

Magneettisten roolisuoritusten lisäksi Linnanheimolla oli suuri rooli myös kulissien takana, tosin nimettömänä, kuten naisten osa usein tuolloin elokuvateollisuudessa oli. Linnanheimo toimi Teuvo Tulio Oy:n apulaisjohtajana ja sihteerinä, osallistui elokuvien käsikirjoittamiseen ja käänsi Tulion elokuvien käsikirjoitukset ruotsiksi. Hän myös käytännössä hoiti henkilöohjauksen, sillä Tulio itse saapui yleensä vasta viimeisiin lukuharjoituksiin paikalle.

Tulio ja camp

Tulion elokuvista puhutaan usein suomalaisena camp-viihteenä. Vaikka elokuvat ovat magneettisia ilman camp-katsettakin, uskallan väittää, että vielä enemmän elokuvista saa irti, jos osaa nauttia myös campin suomasta toisesta tasosta.

Campille ominaista tahatonta komiikkaa syntyy monista tuliolaisista peruselementeistä. Elokuvien dialogi on hetkittäin lähes aforistisen dramaattista, ja tuo mieleen mykkäelokuvien välitekstit, sillä kaikki arkinen lörpöttely on karsittu pois. Vieraantumisefekti on väkevä, kun näyttelijät sanovat vain painokkaita ydinlauseita, joita tehostetaan yliemotionaalisella näyttelemisellä.

Tulion elokuvissa alati läsnäoleva seksuaalinen jännite tarjoaa myös herkkuhetkiä camp-herkkyydellä varustetulle katsojalle, sillä Tulio tuntuu keksivän loputtomasti tapoja korostaa tavallisuudesta poikkeavia seksuaalisia ominaisuuksia, perversioita ja sadomasokistisia parisuhteita.

Kullervo Kalske elokuvassa Intohimon vallassa.
Öljytty Olavi puristelee vasaraansa kaksin käsin. Kullervo Kalske elokuvassa Intohimon vallassa. Kuva: Yle Intohimon vallassa,Teuvo Tulio,Kullervo Kalske
Marie Louise Fock elokuvassa Sellaisena kuin sinä minut halusit.
Huono nainen punaa huuliaan pimeässä. Marie Louise Fock elokuvassa Sellaisena kuin sinä minut halusit. Kuva: Yle Sellaisena kuin sinä minut halusit,Teuvo Tulio,marie louise fock

Roolihenkilöiden liioitellut luonteenpiirteet ja uskomattomat juonenkäänteet tarjoavat monia hymyilyttäviä hetkiä katsojalle, joka ei löydä samastumiskohdetta itselleen. Liioittelu on Tulion elokuvissa keskeinen kerrontakeino, ja katsojan suu loksahtaa helposti auki monipuolisten yllätysten edessä.

Toisto ja variaatio ovat myös tuliolainen taitolaji: kuinka moneen otteeseen voi käyttää samat musiikit, tukinuittokuvat, hevosvaljakot, pilvitaivaat, lavatanssit? Jopa samat, persoonalliset repliikit eri elokuvissa.

Pohjimmiltaan Tulio kertoo lähes kaikissa elokuvissa samaa tarinaa, vain henkilöiden nimet vaihtuvat.

Monikäyttöinen hevonen Tulion elokuvista.
Kertaalleen kuvattu monikäyttöhevonen juoksee elokuvasta toiseen. Monikäyttöinen hevonen Tulion elokuvista. Kuva: Yle Teuvo Tulio,hevonen

Tulion elokuvat esitetään kesällä tiistaisin klo 22.00 Teemalla. Sarjan lopussa bonuksena Roland af Hällströmin tuliolainen elokuva Houkutuslintu.

30.5. Sensuela (1972)
6.6. Levoton veri (1946)
13.6. Sellaisena kuin sinä minut halusit (1944)
20.6. Laulu tulipunaisesta kukasta (1938)
27.6. Unelma karjamajalla (1940)
4.7. Rakkauden risti (1946)
11.7. Intohimon vallassa (1947)
18.7. Vihtori ja Klaara (1939)
25.7. Rikollinen nainen (1952)
1.8. Olet mennyt minun vereeni (1956)
8.8. Mustasukkaisuus (1953)
15.8. Hornankoski (Tulio & Roland af Hällström, 1949)
22.8. Houkutuslintu (Roland af Hällström, 1946)

Regina Linnanheimo elokuvassa Levoton veri.
Sylvin kolkko nauru. Regina Linnanheimo elokuvassa Levoton veri. Kuva: Yle Levoton veri,Teuvo Tulio,Regina Linnanheimo

Lähteet:
Sakari Toiviainen (toim.): Tulio – Levottoman veren antologia. SKS 2002.
Markku Marttila, Juha Seitajärvi, Lauri Tykkyläinen, Kai Vase: Intohimon vallassa. Teuvo Tulion kuvamaailma. SKS 2003.

Tunnistatko kotimaisen elokuvan esiintyjiä, tekijöitä tai kuvauspaikkoja? Katso esimerkiksi Tulio-elokuviin liittyviä kysymyksiä täältä!

Yle Teema

  • Isältä tyttärelle – patriarkaalisen Franzan perheen tarina tasa-arvoisemmaksi muuttuvassa Italiassa

    Patriarkaalisen italialaisperheen tarina 30 vuoden ajalta

    Italialaisessa Isältä tyttärelle -sarjassa (Di padre in figlia) seurataan venetolaisen tislaamoyrittäjän perhettä 1950-luvun lopulta kahdeksankymmentäluvulle. Kiinnostavan sarjan keskiöön nousevat vahvat ja vapautuvat naiset, jotka saavat yhä enemmän jalansijaa yhteiskunnassa. Isältä tyttärelle alkaa Teemalla keskiviikkona 2.8.2017.

  • Eksoottinen Patakakkonen Pohjoismaissa

    Jaakko Kolmonen vierailee Tanskassa ja Islannissa.

    Patakakkonen-ohjelman kotistudiossa valmistettiin ruokia kaukomailta, mutta lähempiin ruokamaihin Jaakko Kolmonen matkusti itse paikan päälle. Tällä viikolla seuraamme keittiömestaria ja esitämme Kolmosen vierailut Islantiin sekä Tanskaan. Luvassa on siis smørrebrødejä sekä geysir-leipää!

  • Amiraali Yamamoto

    Suurelokuva Japanin laivaston komentajasta

    Japanilainen amiraali Yamamoto vastusti sotaa Yhdysvaltoja vastaan mutta päätyi johtamaan sitä maalleen ja itselleen tuhoisin seurauksin.

  • Thomas Crownin tapaus

    Steve McQueen pankkirosvona romanttisessa jännärissä

    Romanttinen jännityselokuva tyylikkäästä pankkirosvosta, joka saa peräänsä sinnikkään vakuutustutkijan.

  • Räsynukke

    Amerikkalaisen rikoselokuvan hurjimpia saavutuksia.

    "Tämä 'musta timantti' on ilmiselvä mestariteos, ainutlaatuinen yhdistelmä periamerikkalaista viattomuuden evankeliumia ja toisaalta psyyken pimeitä ulottuvuuksia."

  • Blue Jasmine

    Woody Allenin draama rahattomasta seurapiirinaisesta

    Woody Allenin draamassa nähdään Cate Blanchett Oscar-roolissa omaisuutensa ja hermonsa menettäneenä seurapiirinaisena.

  • Taidetutkimukset-sarjan kolmannella kaudella etsitään taas kadonneita mestariteoksia

    Kauden taiteilijat ovat Vuillard, Constable ja Gainsborough

    Taidetutkimukset on BBC:n jännittävä sarja, jossa etsitään ja löydetään kadonneita mestariteoksia. Taidetuntijat Philip Mould ja Bendor Grosvenor sekä toimittaja Fiona Bruce perehtyvät teoksiin, joiden he uskovat olevan kuuluisien taiteilijoiden tuntemattomia tai kadonneita töitä ja yrittävät koota todisteet, joilla maailman johtavat taide-ekspertit saataisiin vakuuttuneeksi niiden aitoudesta.

  • Batman

    Batkanava on Teema ja Bat-aika perjantai klo 19

    Vaviskaa Gotham Cityn konnat ja Batmanin arkkiviholliset! Batman valtaa Teeman. Vuoden 2017 aikana nähdään sarjan 1. ja 2. tuotantokausi! Joka perjantai kaksi jaksoa kerrallaan samaan lepakkoaikaan samalla lepakkokanavalla.
    perjantaisin klo 20.00

  • Pyhä hallusinaatio mikä Batman-albumi!

    Katso upea valokuvakooste suomalaisia Batmanejä ennen ja nyt

    Pyhät bikinit! Suomi on täynnä viittasankareita. Katsojat lähettivät meille omia Batman-kuviaan vuosilta 1966–2015. Toinen toistaan hienompia valokuvia on jo liki 150. Katso ja hämmästy!

  • Oi maamme!

    Tee oma videosi arkistofilmeistä

    Yle kutsuu kaikki suomalaiset tekemään arkistofilmeistä uusia lyhytelokuvia ja videotaidetta. Katsojien videoita julkaistaan pitkin vuotta Areenassa, ja syksyllä 2017 parhaista videoista koostetaan ohjelmasarja Teemalle. Oi maamme! on osa Ylen Suomi 100 -ohjelmistoa. Katso täältä ohjeet ja ryhdy leikkaamaan!