Hyppää pääsisältöön

Tekoäly muuttaa maailman – pian se tekee jopa lääkärin ja juristin töitä

Tekoälyjutun kuvituskuva
Voiko tekoälyllä olla moraalia? Voivatko tietokoneet olla luovia? Neljässä radio-ohjelmassa tarkastellaan tekoälyä. Tekoälyjutun kuvituskuva Kuva: Mika Hokkanen/Yle Neuroverkot,tekoäly

Ihminen on valmistanut itselleen työkaluja ja apuvälineitä jo tuhansia vuosia. Kirveet, vetojuhdat ja höyrykoneet ovat antaneet lisävoimia fyysisesti raskaaseen työhön. Nyt avuksemme ovat tulossa robotit ja niihin oleellisesti liittyvä tekoäly. Neljässä radio-ohjelmassa hahmotellaan, miten robotit ja tekoäly muuttavat maailmaa.

Teollisuusrobotit ovat tehneet toistuvia mekaanisia tehtäviä tehtaissa jo vuosikymmeniä. Ne ovat vahvoja ja väsymättömiä, eivätkä tarvitse esimerkiksi lämpöä tai valoa työskennelläkseen.

Tulossa on kuitenkin paljon kehittyneempiä niin sanottuja älykkäitä robotteja, jotka voivat esimerkiksi liikkua itsenäisesti, havainnoida ympäristöään tai päätellä asioita itsenäisesti. Niitä ohjaa siis jonkinlainen tekoäly. Jo tällä hetkellä tekoäly pystyy auttamaan vaikkapa ihosyövän tunnistamisessa tai röntgenkuvien tulkinnassa. Tekoäly tunnistaa myös kasvoja, ohjaa autoja ja muuttaa puhetta automaattisesti tekstiksi.

Tekoäly muuttaa maailmaa, mutta ei ole selvää millä tavalla. Oxfordin tutkijat Frey&Osborne ja MIT:n Brynjolfsson arvioivat, että 20-50 % työtehtävistä korvautuu tekoälyn, automaation ja robotiikan avulla 10-15 vuoden kuluessa.

Suurempi vaikutus on kuitenkin rutiininomaisten töiden automatisaatiolla. Samalla tuottavuus kasvaa ja vanhoja työtehtäviä katoaa. Uusia ammatteja syntyy tilalle, mutta emme vielä tiedä millaisia, ja kuinka ne korvaavat kadonneet työpaikat. Uhkakuvana on massatyöttömyys ja väestön jakautuminen entistä jyrkemmin.

Tekoäly on sitä, mitä ei vielä pystytä ohjelmoimaan tietokoneelle.

Mitä tekoäly oikein on?

Tekoäly tarkoittaa varsin monenlaisia asioita. Alan johtavien tutkijoiden Nils J. Nilssonin,Stuart Russelin ja Peter Norvigin määritelmien mukaan tekoälyn avulla koneet, laitteet, ohjelmat, järjestelmät ja palvelut voivat toimia tehtävän ja tilanteen mukaisesti järkevällä tavalla.

Tekoälyjärjestelmät siis oppivat ja ovat adaptiivisia, toisin sanoen niitä voidaan soveltaa monenlaisiin eri tilanteisiin. Tekoälyyn kiinteästi liittyviä tutkimusalueita ovat muun muassa koneoppiminen, hahmontunnistus ja luova laskenta.

Tekoälyn määritelmä on myös muuttunut ajan mittaan.

Kun jotain asiaa ei pystytä tekemään tietokoneiden ja ohjelmistojen avulla, sen toteuttamiseen arvellaan tarvittavan tekoälyä. Kun asia on toteutettu, kyse ei enää olekaan tekoälystä vaan kokoelmasta jo kauan käytössä olleita tilastollisia menetelmiä ja algoritmeja.

Joskus onkin sanottu, että tekoäly on sitä, mitä ei vielä pystytä ohjelmoimaan tietokoneelle.

Supertekoälyyn liittyvät uhkakuvat, joissa tekoäly ottaa vallan ihmiskunnasta.

Puhutaan myös ns. kapeasta, vahvasta ja supertekoälystä. Tämänhetkiset sovellukset ovat kaikki vielä kapeaa tekoälyä. Kapea tekoäly toimii rajoitetuissa tehtävissä, esimerkiksi jonkin sairauden diagnosoinnissa, mutta sillä ei ole tietoisuutta, tahtoa eikä ymmärrystä oman alansa ulkopuolelta.

Vahvalla tekoälyllä tarkoitetaan laajan ymmärryksen ja ihmisen kaltaisen tietoisuuden omaavaa tekoälyä. Rohkeimmissa visioissa puhutaan supertekoälystä, jolloin koneet ohittavat ihmisen kyvykkyyden kaikilla alueilla.

Supertekoälyyn liittyvät uhkakuvat, joissa tekoäly ottaa vallan ihmiskunnasta. Tällaiseen visioon uskovien mielestä laskentatehon kasvu johtaa väistämättä tekoälyn valtaan. Epäilijöiden mielestä muutos vaatii kuitenkin vielä laadullista hyppäystä tekoälyn kehityksessä, mahdollisesti yhdistettynä neurobiologian edistysaskeliin.

Tekoälyn jäljillä neljässä radio-ohjelmassa

Seuraavissa neljässä radio-ohjelmassa tekoälyä tarkastellaan useasta eri näkökulmasta.

Ensimmäisessä ohjelmassa selvitetään tekoälyn perusteita. Suomalaisen tekoälyä kehittävän Curious AI Companyn perustaja Harri Valpola selvittää tekoälyn toimintaperiaatteita ja kertoo, mihin kaikkeen tekoäly venyy. Entä voisiko tekoäly riistäytyä ihmisen kontrollista?

Aivotutkija Minna Huotilainen kertoo ihmisen ja koneen vahvuuksista: kone pystyy esimerkiksi aistimaan infrapunasäteilyä, kun taas ihminen on vahvoilla sosiaalisissa tilanteissa. Huotilainen pohtii myös, olisiko koneen ja ihmisen yhdistelmä mahdollinen.

Robotiikan moraalipsykologiaa tutkinut Michael Laakasuo pohtii tekoälyn moraalisia kysymyksiä. Tarvittaisiinko tekoälyn ja robottien hallintaan kansainvälistä sääntelyä?

Robotti messuosastolla
Robotti messuosastolla Kuva: Epa robotit,tekoäly
Tekoäly korvaa myös korkeaa koulutusta vaativia työtehtäviä

Mitä työelämälle tapahtuu kun robotit ja tekoäly tulevat?

Työelämä muuttuu valtavalla vauhdilla, mutta tähänastiset muutokset saattavat olla vasta alkua.

Tekoäly ja robotiikka ovat jo korvanneet tehtaissa manuaalista ja rutiininomaista työtä, mutta niiden käyttömahdollisuudet laajenevat koko ajan. Tekoäly on tulossa nyt palvelualalle, jossa rutiininomaiset, selkeiden ohjeiden mukaisesti tapahtuvat tehtävät ovat helposti automatisoitavissa.

Tällaisia ovat tavanomainen asiakasneuvonta, lainapäätökset, etuuskäsittely ja sijoitusneuvonta. Esimerkiksi valintamyymälöissä on nykyään automaattikassoja ja entisestä kassamyyjästä onkin tullut kassanvalvoja.

Tulevaisuuden tekoälysovellukset saattavat korvata myös hyväpalkkaisten asiantuntija-ammattien - kuten juristien tai lääkärien - työtehtäviä: ne saattavat esimerkiksi diagnosoida sairauksia tai käydä läpi korkeimman oikeuden ennakkopäätöksiä. Lääkärin työn ydin voikin tulevaisuudessa olla diagnosoinnin sijaan potilaan kohtaamisessa.

Mikä rooli tulevaisuuden työelämässä jää ihmisille? Miten työn käsite muuttuu ja mistä ihmiset saavat toimeentulonsa? Näistä kysymyksistä keskustelevat dosentti Osmo Kuusi ja tutkija Julia Jousilahti.

Hoivarobotti Zora vetää jumppatuokiota vanhuksille ja saa lapset unohtamaan hammaslääkäripelon.
Zora hoitorobotti
Zora hoivarobotti Zora hoitorobotti Kuva: Yle/Seppo Heikkinen robotit,robotiikka,sosiaalinen robotiikka,Zora

Hoiva-ala on esimerkki tekoälyn ja robotiikan mahdollisuuksista

Suomi on yksi maailman nopeimmin ikääntyvistä maista. Tällä hetkellä joka viides suomalainen on yli 65-vuotias ja vanhusten osuus vain kasvaa. Ennusteen mukaan vuonna 2050 joka neljäs suomalainen on eläkkeellä.

Ikääntyvä väestö tarvitsee lisää tukea ja palveluja itsenäiseen asumiseen ja hoivaan samaan aikaan, kun nuoremmat ikäluokat kutistuvat. Jotain on siis tehtävä. Tekoäly ja robotiikka tarjoavat yhden mahdollisen ratkaisun.

Hoivarobotit eivät ole enää science fictionia. Niitä on jo käytössä noin parissakymmenessä paikassa Suomessa ja määrä kasvaa koko ajan.

Esimerkiksi Seinäjoen keskussairaalassa itsekseen liikkuvat sairaalakärryt kuljettavat liinavaatteita, näytteitä, aterioita ja leikkaussalivälineitä.

Sympaattisen näköinen PARO hyljerobotti herättelee vanhuksia vuorovaikutukseen ja kontaktin ottamiseen. Sosiaalinen hoivarobotti Zora vetää vaikkapa vanhusten jumppatuokiotasoittaen musiikkia ja näyttäen liikkeitä.

Nyt käytössä olevat robotit ovat kuitenkin ihmisen ohjelmoitavia, eivätkä ne vielä hyödynnä koneoppimista ja hahmontunnistusta.

Seuraavassa ohjelmassa Aalto-yliopiston automaatiotekniikan professori Ville Kyrki kertoo robotiikan perusteista ja visioi, milloin tekoälyä hyödyntäviä monipuolisia hoivarobotteja voisi liikkua sairaalan käytävillä.

Terveystieteiden tohtori Mari Kangasniemi Itä-Suomen yliopistosta selvittää, millaisia terveydenhuollon tehtäviä hoitorobotit voisivat korvata, ja millaisia ongelmia hoitorobottien käyttöönottamiseen liittyy.

Hoivarobotiikan asiantuntija Minna Laine kertoo Zora-robotin toiminnasta ja sen tuottamista rektioista.

Voivatko koneet olla luovia?

Ensimmäisessä ylläolevassa radio-ohjelmassa pohdittiin mm. voiko tekoälyllä olla moraalia. Samalla tavalla voidaan kysyä voivatko tietokoneet olla luovia?

Tieteenala, joka tätä tutkii on laskennallinen luovuus. Siinä tutkitaan, miten tietokoneella voidaan tuottaa ja tukea sellaista käytöstä, jota pidetään ihmisissä luovana. Tutkimus voi kohdistua sekä ihmisen että koneiden käyttäytymiseen.

Käytännössä laskennallisen luovuuden tutkijat ovat yleensä kiinnostuneita luomaan taidetta, kuten runoja tai maalauksia, tai simuloimaan luovia yhteisöjä. Laskennallisen luovuuden tutkimus sivuaa mm. tiedonlouhintaa, tietokonegrafiikkaa, psykologiaa ja neurotieteitä.

Luovan laskennan menetelmistä ja käytännön sovelluksista kertoo tietojenkäsittelytieteen professori Hannu Toivonen Helsingin yliopistosta.

Ylläoleva ohjelma on lyhennetty alkuperäisestä Tiedeykkösen jaksosta Tiedettä vai taidetta?

Media- ja digitaidot

  • Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä

    Suosittelualgoritmit pitävät sinut kuplassa

    Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä Oletko huomannut että törmäät jatkuvasti samojen ihmisten juttuihin somessa? Näetkö netissä useimmiten mielipiteitä, joista olet samaa mieltä? Jos kuulostaa tutulta, niin olet luultavasti joutunut suosittelualgoritmien aiheuttamaan informaatiokuplaan.

  • Digitreenit: Viisi vinkkiä tehokkaampiin Google-hakuihin

    Vie hakutaitosi verkossa uudelle tasolle

    Google on ottanut selkeän ykkösaseman universaalina hakukoneena, mutta sekin on lopulta vain työkalu. Työkalua voi käyttää monella tapaa, ja mitä paremmin välineen tuntee sitä parempia hakutuloksia saa. Tässä viisi vinkkiä parempiin Google-hakuihin.

  • Digitreenit: Näin karsit roskapostia

    Opeta sähköpostiasi suodattamaan roskapostit paremmin

    Roskapostia ovat ne sähköpostilaatikkoon tippuvat viestit, joita et halua, etkä ole tilannut. Roskaposti kannattaa aina merkitä roskaksi - silloin myös sähköpostisi suodattimet paranevat. Postilaatikon kouliminen on helppoa.

  • Digitreenit: Yhdistä tietokone verkkoon älypuhelimella

    Näin jaat puhelimesi verkkoyhteyden muille laitteille

    Jos olet junassa, mökillä tai muuten paikassa, josta ei toimivaa langatonta verkkoa löydy, voit käyttää puhelintasi yhteyspisteenä internetiin ja jakaa sitä kautta nettiyhteyden muille laitteille. Yllättävän usein joutuu tilanteisiin, jossa toimivaa langatonta verkkoa (Wi-Fi) ei ole käytettävissä tai verkko on kovin ruuhkainen ja hidas. Nopea apu löytyy puhelimesta.

  • Koodi on kaikkialla – lyhyt johdatus ohjelmoinnin maailmaan

    Ohjelmoinnin ABC yhdessä paketissa.

    Elokuvissa näemme usein hulluja koodareita, jotka silmät kiiluen hakkaavat tietokoneelle yötä myöten käsittämättömiä komentorivejä toisensa perään. Oikeasti koodaaminen eli tietokoneohjelmointi ei ole lainkaan noin mystistä. Se on oikeastaan vain yksityiskohtaisten ohjeiden antamista tietokoneelle. Tässä artikkelissa kerromme koodauksen historiasta ja selvitämme mihin ohjelmointi oikein perustuu.

  • Vallanpitäjät ovat suuria, naiset uhreja ja pakolaiset resuisia – uutiskuvat luovat omaa todellisuuttaan

    Valokuvaa ei oteta, vaan se tehdään.

    Uutiskuviin liitetään voimakas aitouden, luotettavuuden ja totuudenmukaisuuden sädekehä: kuva on totta. Mutta vaikka itse kuva olisikin totuudenmukainen, sen valintaan, rajaukseen, julkaisemiseen ja asiayhteyteen liittyy lukemattomia asioita, joilla voi muuttaa kuvan välittämää sanomaa. Uutiskuvat rakentavat maailmankuvaa lukijoille ja katsojille.

  • New York Timesin suomalainen kuvatoimittaja: Nollasisältöiset kuvat syövät medioiden uskottavuutta

    New York Timesissa mitään ei lisätä tai poisteta kuvista.

    Suomalainen Mikko Takkunen tekee maailmanlaajuisesti merkittävää uutiskuvien valintaa päivittäin työssään New York Timesin, kuvatoimittajana. Korkelaatuisesta journalismistaan tunnetussa lehdessä vaalitaan laatua, myös kuvien osalta. Muun muassa kuvankäsittelyä koskevat ohjeistukset ovat lehdessä selkeät. Mitään elementtejä ei saa poistaa eikä lisätä.

  • Finnit piiloon eikä ketään saa loukata - 6 kysymystä Instagram-suosikeille

    500 miljoona käyttäjää Instagramissa. Tapasimme 2 heistä.

    Tiedätko kuka on Teamarika? Tai Joonapuhakka? Ehkä et, mutta kymmenettuhannet tubettajat ja Instagram-seuraajat tuntevat heidät. Teamarika ja Joona kertovat millainen rooli Instagramilla on heidän elämässään ja millaista linjaa he kuvien jakamisessa noudattavat. 18-vuotiaan Joona Puhakan (@joonapuhakka) Instagram-tilillä on tällä hetkellä yli 44 000 seuraajaa.

  • Voiko Wikipediaan luottaa? Tarkista ainakin nämä viisi asiaa

    Vinkkejä Wikipedian käyttöön

    Laiskat heitot nettitietosanakirja Wikipedian paikkansapitämättömyydestä eivät välttämättä pidäkään paikkaansa. Tutkimusten mukaan valtaosa Wikipedian artikkeleista on (lähes) täyttä faktaa. Mutta koska artikkeleja voi muokata kuka tahansa, välillä tieto voi olla väärää.

  • Mistä tunnistaa some-mainoksen? Satu Apukka kertoo

    Some-mainonnallakin on eettinen koodisto.

    Suositut sometähdet kiinnostavat myös mainostajia. Sosiaalisen median kanavilla tavoitetaan nuoria kuluttajia, jotka eivät juuri lue lehtiä tai katso televisiota. Merkkituoteyritykset mainostavatkin mielellään tuotteitaan nuorten tekijöiden kanavilla. United Screens on yritys, joka kerää verkostoonsa tunnettuja some-kasvoja ja saattaa nämä yhteen mainostajien kanssa.

  • Valheenpaljastaja: Tervetuloa faktojen jälkeiseen aikaan

    Sosiaalinen media voimistaa populistien viestiä

    Poliitikot uskaltavat nykyään valehdella päin äänestäjien naamaa, sillä kiinni jääminen ei johda kannatuksen romahtamiseen. Sosiaalinen media on populistien käsissä voimakas megafoni. Elokuun toisella viikolla republikaanipuolueen presidenttiehdokas Donald Trump sanoi, että presidentti Barack Obama on perustanut Isis-terroristijärjestön.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Mediataitoja alakouluun

    Elävän kuvan alkeet ja kuvakerrontaa.

    Mediakompassin kuvakoulu on suunnattu kaikille elävän kuvan alkeista, kuvakerronnasta ja kuvaamisesta kiinnostuneille yli neljäsluokkalaisille. Pääosassa on tekemisen kautta oppiminen.

  • Mediataidot

    Taitoja eri medioiden haltuunottoon.

    Mediataidot tarkoittavat kykyä lukea ja tulkita viestejä, kykyä erottaa olennainen epäolennaisesta. Näitä taitoja oppii mm. itse tekemällä ja esittämällä.

  • Mediataitoja yläkouluun ja lukioon

    Mediataitoja yläkoululaisille.

    Päämääränä on kehittää 7-9-luokkalaisten oppilaiden mediatajua, innostaa viestien arviointiin ja rohkaista omaan vaikuttamiseen median keinoin.

  • 5 fiksua koodauspeliä kouluikäisille

    Lasten ohjelmointisovelluksilla ei ole yläikärajaa.

    Ensi syksystä lähtien peruskoululaiset tutustuvat koulussa ohjelmoimiseen, kun siitä tulee osa peruskoulujen opetussuunnitelmaa. Koodaustaitoja voi opetella pelillisillä ohjelmilla, jotka madaltavat oppimiskynnystä. Tabletti on aloittelevalle koodarille luonteva väline.