Hyppää pääsisältöön

Tekoäly muuttaa maailman – pian se tekee jopa lääkärin ja juristin töitä

kuvituskuva tekoälystä
Voiko tekoälyllä olla moraalia? Voivatko tietokoneet olla luovia? Neljässä radio-ohjelmassa tarkastellaan tekoälyä. kuvituskuva tekoälystä Kuva: Metamorworks / Shutterstock tekoäly

Ihminen on valmistanut itselleen työkaluja ja apuvälineitä jo tuhansia vuosia. Kirveet, vetojuhdat ja höyrykoneet ovat antaneet lisävoimia fyysisesti raskaaseen työhön. Nyt avuksemme ovat tulossa robotit ja niihin oleellisesti liittyvä tekoäly.

Teollisuusrobotit ovat tehneet toistuvia mekaanisia tehtäviä tehtaissa jo vuosikymmeniä. Ne ovat vahvoja ja väsymättömiä, eivätkä tarvitse esimerkiksi lämpöä tai valoa työskennelläkseen.

Tulossa on kuitenkin paljon kehittyneempiä niin sanottuja älykkäitä robotteja, jotka voivat esimerkiksi liikkua itsenäisesti, havainnoida ympäristöään tai päätellä asioita itsenäisesti. Niitä ohjaa siis jonkinlainen tekoäly. Esimerkiksi Boston Dynamicsin Atlas-humanoidirobotti on vaikuttava ilmestys.

Tekoäly pystyy auttamaan vaikkapa ihosyövän tunnistamisessa tai röntgenkuvien tulkinnassa. Tekoäly tunnistaa myös kasvoja, muuttaa puhetta automaattisesti tekstiksi ja ohjaa autoja. Itseohjautuvat autot kehittyvät tällä hetkellä voimakkaasti ja niitä sunnittelevat myös suuret digijätit kuten Google.

Tekoäly muuttaa maailmaa, mutta ei ole selvää millä tavalla. Oxfordin tutkijat Frey & Osborne ja MIT:n Brynjolfsson arvioivat, että 20-50 % työtehtävistä korvautuu tekoälyn, automaation ja robotiikan avulla 10-15 vuoden kuluessa.

Suurempi vaikutus on kuitenkin rutiininomaisten töiden automatisaatiolla. Samalla tuottavuus kasvaa ja vanhoja työtehtäviä katoaa. Uusia ammatteja syntyy tilalle, mutta emme vielä tiedä millaisia, ja kuinka ne korvaavat kadonneet työpaikat. Uhkakuvana on massatyöttömyys ja väestön entistä jyrkempi jakautuminen hyvä- ja huono-osaisiin.

Mitä tekoäly oikein on?

Tekoäly tarkoittaa varsin monenlaisia asioita. Alan johtavien tutkijoiden Nils J. Nilssonin, Stuart Russelin ja Peter Norvigin määritelmien mukaan tekoälyn avulla koneet, laitteet, ohjelmat, järjestelmät ja palvelut voivat toimia tehtävän ja tilanteen mukaisesti järkevällä tavalla.

Turingin testi on klassinen tapa määritellä mitä tekoäly on.

Turingin testissä tekoälyn ihmismäisyyttä mitataan keskustelulla ihmisen kanssa. Tietokoneen todetaan olevan älykäs, jos ihminen ei sen vastauksista pysty erottamaan, että keskustelukumppani onkin tietokone.

Esimerkikisi tekoälyllä toimiva tekstinsyöttö GPT-3 on jo niin hyvä, että ajoittain on vaikea erottaa sen tuottama sisältö ihmisen tuottamasta. Älykkyydestään huolimatta GPT-3 ei ymmärrä mitään sanomastaan.

Tekoälyjärjestelmät siis oppivat ja ovat adaptiivisia, toisin sanoen niitä voidaan soveltaa monenlaisiin eri tilanteisiin. Tekoälyyn kiinteästi liittyviä tutkimusalueita ovat muun muassa koneoppiminen, hahmontunnistus ja luova laskenta. Näistä koneoppiminen on ollut selvästi eniten tutkimuksen ja kehityksen kohteena.

Tekoälyn määritelmä on myös muuttunut ajan mittaan.

Kun jotain asiaa ei pystytä tekemään tietokoneiden ja ohjelmistojen avulla, sen toteuttamiseen arvellaan tarvittavan tekoälyä. Kun asia on toteutettu, kyse ei enää olekaan tekoälystä vaan kokoelmasta jo kauan käytössä olleita tilastollisia menetelmiä ja algoritmeja.

Supertekoälyyn liittyvät uhkakuvat, joissa tekoäly ottaa vallan ihmiskunnasta.

Puhutaan myös ns. kapeasta, vahvasta ja supertekoälystä. Tämänhetkiset sovellukset ovat kaikki vielä kapeaa tekoälyä. Kapea tekoäly toimii rajoitetuissa tehtävissä, esimerkiksi jonkin sairauden diagnosoinnissa, mutta sillä ei ole tietoisuutta, tahtoa eikä ymmärrystä oman alansa ulkopuolelta.

Vahvalla tekoälyllä tarkoitetaan laajan ymmärryksen ja ihmisen kaltaisen tietoisuuden omaavaa tekoälyä. Rohkeimmissa visioissa puhutaan supertekoälystä, jolloin koneet ohittavat ihmisen kyvykkyyden kaikilla alueilla.

Supertekoälyyn liittyvät uhkakuvat, joissa tekoäly ottaa vallan ihmiskunnasta. Tällaiseen visioon uskovien mielestä laskentatehon kasvu johtaa väistämättä tekoälyn valtaan. Epäilijöiden mielestä muutos vaatii kuitenkin vielä laadullista hyppäystä tekoälyn kehityksessä, mahdollisesti yhdistettynä neurobiologian edistysaskeliin.

Tekoäly robotti Pepper katsoo kameraan
Pepper robotti Tekoäly robotti Pepper katsoo kameraan tekoäly,Yleinen tekoäly,Pepper,Robotti

Mitä työelämälle tapahtuu kun robotit ja tekoäly tulevat?

Työelämä muuttuu valtavalla vauhdilla, mutta tähänastiset muutokset saattavat olla vasta alkua.

Tekoäly ja robotiikka ovat jo korvanneet tehtaissa manuaalista ja rutiininomaista työtä, mutta niiden käyttömahdollisuudet laajenevat koko ajan. Tekoäly on tulossa nyt palvelualalle, jossa rutiininomaiset, selkeiden ohjeiden mukaisesti tapahtuvat tehtävät ovat helposti automatisoitavissa.

Tekoäly korvaa myös korkeaa koulutusta vaativia työtehtäviä

Tällaisia ovat tavanomainen asiakasneuvonta, ja esimerkiksi lainapäätökset, etuuskäsittely ja sijoitusneuvonta. Valintamyymälöissä on nykyään automaattikassoja ja entisestä kassamyyjästä onkin tullut kassanvalvoja.

Tulevaisuuden tekoälysovellukset saattavat korvata myös hyväpalkkaisten asiantuntija-ammattien – kuten juristien tai lääkärien – työtehtäviä: ne saattavat esimerkiksi diagnosoida sairauksia tai käydä läpi korkeimman oikeuden ennakkopäätöksiä. Lääkärin työn ydin voikin tulevaisuudessa olla diagnosoinnin sijaan potilaan kohtaamisessa.

Tekoäly tänä päivänä on kuitenkin kovin alkeellinen verrattuna ihmiseen. Tekoäly voidaan kouluttaa tunnistamaan kissa kuvista paremmin kuin ihminen, mutta sen kouluttaminen vaatii kymmeniä tuhansia valokuvia eli tekoälyn kyvyt perustuvat suureen harjoitusdatamassaan.

Pienelle lapselle riittää kissan tunnistamisen oppimiseen kourallinen esimerkkejä siitä, mikä on kissa ja mikä taas ei. Ihmisillä on ilmiömäinen kyky yhdistää informaatiota eri konteksteista ja näin oppia uusia asioita monta kertaa tehokkaammin kuin tekoäly.

Hoiva-ala on esimerkki tekoälyn ja robotiikan mahdollisuuksista

Suomi on yksi maailman nopeimmin ikääntyvistä maista. Tällä hetkellä joka viides suomalainen on yli 65-vuotias ja vanhusten osuus vain kasvaa. Ennusteen mukaan vuonna 2050 joka neljäs suomalainen on eläkkeellä.

Ikääntyvä väestö tarvitsee lisää tukea ja palveluja itsenäiseen asumiseen ja hoivaan samaan aikaan, kun nuoremmat ikäluokat kutistuvat. Jotain on siis tehtävä. Tekoäly ja robotiikka tarjoavat yhden mahdollisen ratkaisun.

Zora hoitorobotti
Hoivarobotti Zora vetää jumppatuokiota vanhuksille ja saa lapset unohtamaan hammaslääkäripelon. Zora hoitorobotti Kuva: Yle/Seppo Heikkinen robotit,robotiikka,sosiaalinen robotiikka,Zora

Hoivarobotit eivät ole enää science fictionia. Niitä on jo käytössä noin parissakymmenessä paikassa Suomessa ja määrä kasvaa koko ajan.

Esimerkiksi Seinäjoen keskussairaalassa itsekseen liikkuvat sairaalakärryt kuljettavat liinavaatteita, näytteitä, aterioita ja leikkaussalivälineitä.

Sympaattisen näköinen PARO hyljerobotti herättelee vanhuksia vuorovaikutukseen ja kontaktin ottamiseen. Sosiaalinen hoivarobotti Zora vetää vaikkapa vanhusten jumppatuokiota soittaen musiikkia ja näyttäen liikkeitä.

Nyt käytössä olevat robotit ovat kuitenkin ihmisen ohjelmoitavia, eivätkä ne vielä hyödynnä koneoppimista ja hahmontunnistusta.

Voivatko koneet olla luovia?

On myös hyvä pohtia, voiko tekoälyllä olla moraalia. Samalla tavalla voidaan kysyä, voivatko tietokoneet olla luovia.

Tieteenala, joka tätä tutkii on laskennallinen luovuus. Siinä tutkitaan, miten tietokoneella voidaan tuottaa ja tukea sellaista käytöstä, jota pidetään ihmisissä luovana. Tutkimus voi kohdistua sekä ihmisen että koneiden käyttäytymiseen.

Käytännössä laskennallisen luovuuden tutkijat ovat yleensä kiinnostuneita luomaan taidetta, kuten runoja tai maalauksia, tai simuloimaan luovia yhteisöjä. Laskennallisen luovuuden tutkimus sivuaa mm. tiedonlouhintaa, tietokonegrafiikkaa, psykologiaa ja neurotieteitä.

Ilmaiset verkkokurssit kouluttaa suomalaisia tekoälyn perusteisiin ja etiikkaan

Helsingin yliopisto ja Reaktor Oy julkaisivat ensimmäisen version verkkokurssin jo 14.5.2018. Sen ensimmäisenä tavoitteena on kouluttaa yksi prosentti suomalaisista (n. 54 000 ihmistä) tekoälyn perusteisiin, joihin pureudutaan käytännöllisten esimerkkien kautta.

Marraskuussa 2018 siitä avattiin myös suomenkielinen versio. Ensimmäisen julkaisun jälkeen on julkaistu 20 uutta kieliversiota ja jatkokurssi Building AI. Silläkin on jo yli 15000 osallistujaa.

Helmikuussa 2021 kurssille oli kirjautunut jo reilusti yli 100 000 suomalaista eli noin 2 prosenttia kansalaisista. Alkuperäinen tavoite on siis saavutettu.

Tavoitteena on saada opiskelijat ymmärtämään mitä tekoäly on ja tunnistamaan sen tuomia mahdollisuuksia. Elements of AI -verkkokurssin suorittaminen ei vaadi aiempia tekoäly- tai ohjelmointitaitoja.

Vanhimmat suorittajat ovat olleet yli 80-vuotiaita.

Kyselyotoksen perusteella Suomessa kurssille osallistuneista 57 prosenttia on naisia. Naisenemmistö näyttäisi olevan muissakin Pohjoismaissa. Kaikista osallistujista noin 40 prosenttia on naisia, ja noin 25 prosenttia yli 45-vuotiaita. Vanhimmat jotka ovat kurssin suorittaneet ovat olleet yli 80-vuotiaita.

Vuoden 2020 marraskuussa julkaistiin myös Ethics of AI -verkkokurssi. Kurssi on saanut muutamassa kuukaudessa n. 40 000 käyttäjää, joista 2000 on rekisteröitynyt kurssille.

Kurssilaisia on kaikkialla maailmassa, kaukaisimmat Etelä-Amerikasta, Etelä-Koreasta ja Intiasta.

Ethics of Ai:ta ovat tehneet erityisesti mm. eri tehtävissä toimivat ministeriöiden virkamiehet ja erilaisissa teknologian kehitystehtävissä toimivat henkilöt. Palaute kurssista on ollut ylistävää.

Tekoälyn jäljillä neljässä radio-ohjelmassa

Neljässä radio-ohjelmassa tekoälyä tarkasteltiin useasta eri näkökulmasta vuonna 2018.

Ensimmäisessä ohjelmassa selvitetään tekoälyn perusteita. Suomalaisen tekoälyä kehittävän Curious AI Companyn perustaja Harri Valpola selvittää tekoälyn toimintaperiaatteita ja kertoo, mihin kaikkeen tekoäly venyy. Entä voisiko tekoäly riistäytyä ihmisen kontrollista?

Aivotutkija Minna Huotilainen kertoo ihmisen ja koneen vahvuuksista: kone pystyy esimerkiksi aistimaan infrapunasäteilyä, kun taas ihminen on vahvoilla sosiaalisissa tilanteissa. Huotilainen pohtii myös, olisiko koneen ja ihmisen yhdistelmä mahdollinen.

Robotiikan moraalipsykologiaa tutkinut Michael Laakasuo pohtii tekoälyn moraalisia kysymyksiä. Tarvittaisiinko tekoälyn ja robottien hallintaan kansainvälistä sääntelyä?

Mikä rooli tulevaisuuden työelämässä jää ihmisille? Miten työn käsite muuttuu ja mistä ihmiset saavat toimeentulonsa? Näistä kysymyksistä keskustelevat dosentti Osmo Kuusi ja tutkija Julia Jousilahti.

Seuraavassa ohjelmassa Aalto-yliopiston automaatiotekniikan professori Ville Kyrki kertoo robotiikan perusteista ja visioi, milloin tekoälyä hyödyntäviä monipuolisia hoivarobotteja voisi liikkua sairaalan käytävillä.

Terveystieteiden tohtori Mari Kangasniemi Itä-Suomen yliopistosta selvittää, millaisia terveydenhuollon tehtäviä hoitorobotit voisivat korvata, ja millaisia ongelmia hoitorobottien käyttöönottamiseen liittyy.

Hoivarobotiikan asiantuntija Minna Laine kertoo Zora-robotin toiminnasta ja sen tuottamista rektioista.

Luovan laskennan menetelmistä ja käytännön sovelluksista kertoo tietojenkäsittelytieteen professori Hannu Toivonen Helsingin yliopistosta.


Ylläoleva ohjelma on lyhennetty alkuperäisestä Tiedeykkösen jaksosta Tiedettä vai taidetta?

EDIT: 15.5.2018 Lisätty kappale, jossa kerrotaan Elements of AI -verkkokurssista. 8.11.2018 lisätty maininta uudesta suomenkielisestä versiosta.
4.3.2021 päivitetty tekstiä tutkijatohtori Mikko Rannalta saatujen kommenttien perusteella, vaihdettu kuvitus, muutettu kappalejärjestystä, päivitetty Elements of AI -kurssin tietoja ja lisätty kappale koskien Ethics of AI -kurssia.

Kommentit
  • Valheenpaljastaja: Miten keskustella rokotteista kriitikon tai vastustajan kanssa?

    Rokote-epäröinti kasvaa myös Suomessa.

    Radikaaleimpien rokotevastaisten porukka on pieni, mutta hyvin äänekäs. Heidän päätään on vaikea kääntää latomalla faktoja pöytään. Rokote-epäröijien määrä on paljon suurempi, ja heidän huoliinsa on syytä suhtautua vakavasti ja empaattisesti. Näin keskustelet rokotteista läheisesi kanssa, joka epäröi niiden ottamista.

  • Oletko Valheenpaljastaja? - Testaa mediataitojasi Yle Oppimisen testissä

    Verkossa valheet leviävät kuin kulovalkea.

    Verkossa leviää totuuden lisäksi myös paljon harhaanjohtavaa informaatiota ja suoria valheita. Netissä surffaajan on oltava koko ajan hereillä, ettei jaa feikkiä ihan ajattelemattomuuttaan. Tiedon äärellä on hyvä pysähtyä. Yle Oppimisen Valheenpaljastaja-testissä pääset testaamaan mediataitojasi.

  • Valheenpaljastajan mediataitopaketti koululaisille ja opiskelijoille

    Verkossa valheet leviävät kuin kulovalkea

    Yle Oppiminen on koonnut 5.–6. luokille, 7.–9. luokille, lukioille ja ammattikouluille mediataitopaketit, joista saa 1–2 oppitunnin mittaisen kokonaisuuden. Materiaalina on Valheenpaljastaja-video, jossa toimittaja-tietokirjailija Johanna Vehkoo kertoo verkossa esiintyvästä harhaanjohtamisesta ja valheista.

Media- ja digitaidot