Hyppää pääsisältöön

Tekoäly muuttaa maailman – pian se tekee jopa lääkärin ja juristin töitä

Tekoälyjutun kuvituskuva
Voiko tekoälyllä olla moraalia? Voivatko tietokoneet olla luovia? Neljässä radio-ohjelmassa tarkastellaan tekoälyä. Tekoälyjutun kuvituskuva Kuva: Mika Hokkanen/Yle Neuroverkot,tekoäly

Ihminen on valmistanut itselleen työkaluja ja apuvälineitä jo tuhansia vuosia. Kirveet, vetojuhdat ja höyrykoneet ovat antaneet lisävoimia fyysisesti raskaaseen työhön. Nyt avuksemme ovat tulossa robotit ja niihin oleellisesti liittyvä tekoäly. Neljässä radio-ohjelmassa hahmotellaan, miten robotit ja tekoäly muuttavat maailmaa.

Teollisuusrobotit ovat tehneet toistuvia mekaanisia tehtäviä tehtaissa jo vuosikymmeniä. Ne ovat vahvoja ja väsymättömiä, eivätkä tarvitse esimerkiksi lämpöä tai valoa työskennelläkseen.

Tulossa on kuitenkin paljon kehittyneempiä niin sanottuja älykkäitä robotteja, jotka voivat esimerkiksi liikkua itsenäisesti, havainnoida ympäristöään tai päätellä asioita itsenäisesti. Niitä ohjaa siis jonkinlainen tekoäly. Jo tällä hetkellä tekoäly pystyy auttamaan vaikkapa ihosyövän tunnistamisessa tai röntgenkuvien tulkinnassa. Tekoäly tunnistaa myös kasvoja, ohjaa autoja ja muuttaa puhetta automaattisesti tekstiksi.

Tekoäly muuttaa maailmaa, mutta ei ole selvää millä tavalla. Oxfordin tutkijat Frey&Osborne ja MIT:n Brynjolfsson arvioivat, että 20-50 % työtehtävistä korvautuu tekoälyn, automaation ja robotiikan avulla 10-15 vuoden kuluessa.

Suurempi vaikutus on kuitenkin rutiininomaisten töiden automatisaatiolla. Samalla tuottavuus kasvaa ja vanhoja työtehtäviä katoaa. Uusia ammatteja syntyy tilalle, mutta emme vielä tiedä millaisia, ja kuinka ne korvaavat kadonneet työpaikat. Uhkakuvana on massatyöttömyys ja väestön jakautuminen entistä jyrkemmin.

Tekoäly on sitä, mitä ei vielä pystytä ohjelmoimaan tietokoneelle.

Mitä tekoäly oikein on?

Tekoäly tarkoittaa varsin monenlaisia asioita. Alan johtavien tutkijoiden Nils J. Nilssonin,Stuart Russelin ja Peter Norvigin määritelmien mukaan tekoälyn avulla koneet, laitteet, ohjelmat, järjestelmät ja palvelut voivat toimia tehtävän ja tilanteen mukaisesti järkevällä tavalla.

Tekoälyjärjestelmät siis oppivat ja ovat adaptiivisia, toisin sanoen niitä voidaan soveltaa monenlaisiin eri tilanteisiin. Tekoälyyn kiinteästi liittyviä tutkimusalueita ovat muun muassa koneoppiminen, hahmontunnistus ja luova laskenta.

Tekoälyn määritelmä on myös muuttunut ajan mittaan.

Kun jotain asiaa ei pystytä tekemään tietokoneiden ja ohjelmistojen avulla, sen toteuttamiseen arvellaan tarvittavan tekoälyä. Kun asia on toteutettu, kyse ei enää olekaan tekoälystä vaan kokoelmasta jo kauan käytössä olleita tilastollisia menetelmiä ja algoritmeja.

Joskus onkin sanottu, että tekoäly on sitä, mitä ei vielä pystytä ohjelmoimaan tietokoneelle.

Supertekoälyyn liittyvät uhkakuvat, joissa tekoäly ottaa vallan ihmiskunnasta.

Puhutaan myös ns. kapeasta, vahvasta ja supertekoälystä. Tämänhetkiset sovellukset ovat kaikki vielä kapeaa tekoälyä. Kapea tekoäly toimii rajoitetuissa tehtävissä, esimerkiksi jonkin sairauden diagnosoinnissa, mutta sillä ei ole tietoisuutta, tahtoa eikä ymmärrystä oman alansa ulkopuolelta.

Vahvalla tekoälyllä tarkoitetaan laajan ymmärryksen ja ihmisen kaltaisen tietoisuuden omaavaa tekoälyä. Rohkeimmissa visioissa puhutaan supertekoälystä, jolloin koneet ohittavat ihmisen kyvykkyyden kaikilla alueilla.

Supertekoälyyn liittyvät uhkakuvat, joissa tekoäly ottaa vallan ihmiskunnasta. Tällaiseen visioon uskovien mielestä laskentatehon kasvu johtaa väistämättä tekoälyn valtaan. Epäilijöiden mielestä muutos vaatii kuitenkin vielä laadullista hyppäystä tekoälyn kehityksessä, mahdollisesti yhdistettynä neurobiologian edistysaskeliin.

Tekoälyn jäljillä neljässä radio-ohjelmassa

Seuraavissa neljässä radio-ohjelmassa tekoälyä tarkastellaan useasta eri näkökulmasta.

Ensimmäisessä ohjelmassa selvitetään tekoälyn perusteita. Suomalaisen tekoälyä kehittävän Curious AI Companyn perustaja Harri Valpola selvittää tekoälyn toimintaperiaatteita ja kertoo, mihin kaikkeen tekoäly venyy. Entä voisiko tekoäly riistäytyä ihmisen kontrollista?

Aivotutkija Minna Huotilainen kertoo ihmisen ja koneen vahvuuksista: kone pystyy esimerkiksi aistimaan infrapunasäteilyä, kun taas ihminen on vahvoilla sosiaalisissa tilanteissa. Huotilainen pohtii myös, olisiko koneen ja ihmisen yhdistelmä mahdollinen.

Robotiikan moraalipsykologiaa tutkinut Michael Laakasuo pohtii tekoälyn moraalisia kysymyksiä. Tarvittaisiinko tekoälyn ja robottien hallintaan kansainvälistä sääntelyä?

Robotti messuosastolla
Robotti messuosastolla Kuva: Epa robotit,tekoäly
Tekoäly korvaa myös korkeaa koulutusta vaativia työtehtäviä

Mitä työelämälle tapahtuu kun robotit ja tekoäly tulevat?

Työelämä muuttuu valtavalla vauhdilla, mutta tähänastiset muutokset saattavat olla vasta alkua.

Tekoäly ja robotiikka ovat jo korvanneet tehtaissa manuaalista ja rutiininomaista työtä, mutta niiden käyttömahdollisuudet laajenevat koko ajan. Tekoäly on tulossa nyt palvelualalle, jossa rutiininomaiset, selkeiden ohjeiden mukaisesti tapahtuvat tehtävät ovat helposti automatisoitavissa.

Tällaisia ovat tavanomainen asiakasneuvonta, lainapäätökset, etuuskäsittely ja sijoitusneuvonta. Esimerkiksi valintamyymälöissä on nykyään automaattikassoja ja entisestä kassamyyjästä onkin tullut kassanvalvoja.

Tulevaisuuden tekoälysovellukset saattavat korvata myös hyväpalkkaisten asiantuntija-ammattien - kuten juristien tai lääkärien - työtehtäviä: ne saattavat esimerkiksi diagnosoida sairauksia tai käydä läpi korkeimman oikeuden ennakkopäätöksiä. Lääkärin työn ydin voikin tulevaisuudessa olla diagnosoinnin sijaan potilaan kohtaamisessa.

Mikä rooli tulevaisuuden työelämässä jää ihmisille? Miten työn käsite muuttuu ja mistä ihmiset saavat toimeentulonsa? Näistä kysymyksistä keskustelevat dosentti Osmo Kuusi ja tutkija Julia Jousilahti.

Hoivarobotti Zora vetää jumppatuokiota vanhuksille ja saa lapset unohtamaan hammaslääkäripelon.
Zora hoitorobotti
Zora hoivarobotti Zora hoitorobotti Kuva: Yle/Seppo Heikkinen robotit,robotiikka,sosiaalinen robotiikka,Zora

Hoiva-ala on esimerkki tekoälyn ja robotiikan mahdollisuuksista

Suomi on yksi maailman nopeimmin ikääntyvistä maista. Tällä hetkellä joka viides suomalainen on yli 65-vuotias ja vanhusten osuus vain kasvaa. Ennusteen mukaan vuonna 2050 joka neljäs suomalainen on eläkkeellä.

Ikääntyvä väestö tarvitsee lisää tukea ja palveluja itsenäiseen asumiseen ja hoivaan samaan aikaan, kun nuoremmat ikäluokat kutistuvat. Jotain on siis tehtävä. Tekoäly ja robotiikka tarjoavat yhden mahdollisen ratkaisun.

Hoivarobotit eivät ole enää science fictionia. Niitä on jo käytössä noin parissakymmenessä paikassa Suomessa ja määrä kasvaa koko ajan.

Esimerkiksi Seinäjoen keskussairaalassa itsekseen liikkuvat sairaalakärryt kuljettavat liinavaatteita, näytteitä, aterioita ja leikkaussalivälineitä.

Sympaattisen näköinen PARO hyljerobotti herättelee vanhuksia vuorovaikutukseen ja kontaktin ottamiseen. Sosiaalinen hoivarobotti Zora vetää vaikkapa vanhusten jumppatuokiotasoittaen musiikkia ja näyttäen liikkeitä.

Nyt käytössä olevat robotit ovat kuitenkin ihmisen ohjelmoitavia, eivätkä ne vielä hyödynnä koneoppimista ja hahmontunnistusta.

Seuraavassa ohjelmassa Aalto-yliopiston automaatiotekniikan professori Ville Kyrki kertoo robotiikan perusteista ja visioi, milloin tekoälyä hyödyntäviä monipuolisia hoivarobotteja voisi liikkua sairaalan käytävillä.

Terveystieteiden tohtori Mari Kangasniemi Itä-Suomen yliopistosta selvittää, millaisia terveydenhuollon tehtäviä hoitorobotit voisivat korvata, ja millaisia ongelmia hoitorobottien käyttöönottamiseen liittyy.

Hoivarobotiikan asiantuntija Minna Laine kertoo Zora-robotin toiminnasta ja sen tuottamista rektioista.

Voivatko koneet olla luovia?

Ensimmäisessä ylläolevassa radio-ohjelmassa pohdittiin mm. voiko tekoälyllä olla moraalia. Samalla tavalla voidaan kysyä voivatko tietokoneet olla luovia?

Tieteenala, joka tätä tutkii on laskennallinen luovuus. Siinä tutkitaan, miten tietokoneella voidaan tuottaa ja tukea sellaista käytöstä, jota pidetään ihmisissä luovana. Tutkimus voi kohdistua sekä ihmisen että koneiden käyttäytymiseen.

Käytännössä laskennallisen luovuuden tutkijat ovat yleensä kiinnostuneita luomaan taidetta, kuten runoja tai maalauksia, tai simuloimaan luovia yhteisöjä. Laskennallisen luovuuden tutkimus sivuaa mm. tiedonlouhintaa, tietokonegrafiikkaa, psykologiaa ja neurotieteitä.

Luovan laskennan menetelmistä ja käytännön sovelluksista kertoo tietojenkäsittelytieteen professori Hannu Toivonen Helsingin yliopistosta.

Ylläoleva ohjelma on lyhennetty alkuperäisestä Tiedeykkösen jaksosta Tiedettä vai taidetta?

  • Vikasietotila: Näin saat nettisisällöt nopeasti talteen

    Nettilinkkien vikkelä tallentaminen vaatii oikeat välineet.

    Internet on tulvillaan kiinnostavaa luettavaa ja katsottavaa. Parhaiden linkkien, verkkotekstien ja videoiden poimiminen talteen vaatii kuitenkin oikeat välineet. Kaikkea kiinnostavaa verkkosisältöä on valitettavasti harvoin mahdollisuus lukea ja katsoa saman tien.

  • Vikasietotila: Vertailusivustojen vertailu kannattaa

    Netin vertailusivustot vaativat käyttäjältä kriittisyyttä

    Verkon hintavertailupalvelut antavat nopeasti kuvan tuotteiden ja palveluiden hinnoista. Käyttäjältä vertailusivustot vaativat kuitenkin kriittisyyttä. Verkon hintavertailupalvelut toimivat näppärästi ostopäätöksen tukena. Kirjoitat vain tuotteen vertailupalvelun hakuriville ja saat välittömästi puhelimen tai tietokoneen näytölle tuotelistan eri nettikauppojen hinnoilla varusteltuna.

  • Vikasietotila: Muunna tabletti tietokoneeksi helpoin vinkein

    Tabletti toimii myös kannettavana tietokoneena

    Taulutietokone eli tabletti suunniteltiin käytettäväksi tietokoneen rinnalla. Fiksusti varusteltuna tabletti voi kuitenkin kasvaa oikeaksi kannettavaksi tietokoneeksi. Tabletin arkiset hyödyt ovat selviä. Kädessä pideltävä, välittömästi käynnistyvä ruutu sopii hienosti kevyeen netin selailuun, sähköpostien ja kirjojen lukemiseen sekä tietysti pelaamiseen ja videoiden katseluun.

  • Vikasietotila: Tietokoneen tehokäyttäjäksi pienillä nikseillä

    Tietokoneen tehokäyttö ei ole vaikeaa

    Meistä kaikista voi tulla nopeasti tietokoneen tehokäyttäjiä noudattamalla kolmea yksinkertaista periaatetta: Opettele pikanäppäimet, käytä tekstintäydennystä ja automatisoi toistuvat, hankalat tehtävät. Pian olemme kaikki tehokäyttäjiä!

Media- ja digitaidot