Hyppää pääsisältöön

Äitiys on maailman vanhin aihe ja silti Sirpa Kyyrönen kirjoittaa siitä

Runoilija Sirpa Kyyrönen
Runoilija Sirpa Kyyrönen. Runoilija Sirpa Kyyrönen Kuva: Yle / Raili Tuikka Sirpa Kyyrönen,Tanssiva karhu,tanssiva karhu -ehdokkaat

Jotenkin runoilijat sen tekevät. He tarttuvat ikuisiin teemoihin ja löytävät niihin uuden tulokulman, kehittelevät ilmaisutavan, joka sopivalla tavalla kummeksuttaa, hivelee. On ihmeellistä, ettei runous vain toisinna jo kertaalleen sanottua, luuppaa ja junnaa, kaavamaistu. Käytettyä teemaa tuoreistaa myös runoilija Sirpa Kyyrönen Ilmajuuret-kokoelmassaan, joka on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi.

Ajatellaanpa äitiyden teemaa. Äitejä on ollut niin kauan kuin ihmisiäkin, joten runoutta ja puhetta äitiydestä on riittänyt. Silti kaikista äitiyttä käsittelevistä äänistä erottuu edelleen omalaatuisia runoteoksia, sellaisia kuin Sirpa Kyyrösen Ilmajuuret. Sillä on kosketuspintaa jokaiseen äitiin, jokaiseen, jolla on äiti, ja ehkä jokaiseen, joka tuntee tai tietää jonkun äidin.

– Runoilijana haluan sanoittaa usein sanotut, mutta kulloisenkin kirjoitusprosessin näkökulmasta tuoreet asiat ja kokemukset vielä kerran, Kyyrönen sanoo.

Ilmajuurissa äitiyden ja naiseuden teemat yhdistyvät runsaaseen luontokuvastoon.

Niin kuin usein käy, runoteoksen suorasanainen kuvailu jää tässäkin tapauksessa yksioikoiseksi ja väkivaltaiseksi teosta kohtaan. Paukuttelen silti yhden lauseen tiivistelmän: Kyyrösen Ilmajuurissa äitiyden ja naiseuden teemat yhdistyvät runsaaseen luontokuvastoon. Luonnehdinta pitää sinänsä paikkansa, mutta se voi valheellisesti saada teoksen näyttäytymään kliseiseltä. Sellainen se ei ole.

Luonto ja naiseus ovat kytkeytyneet toisiinsa länsimaisessa puheenparressa kautta aikojen. On puhuttu äiti maasta niin arkisissa sutkautuksissa kuin vanhoissa mytologioissakin. Sikäli Kyyrösen tapa yhdistää luonto ja nainen ei ole mikään uusi juttu vaan osa lähes käsittämättömän pitkää traditiota. Ja juuri siinä on yksi Kyyrösen ja muunkin hyvän runouden viehätystekijöistä: ikiaikaiseen sekoittuu jotain uutta, erityistä ja ehkä yksityiskohtaista.

Ilmajuurissa keskiöön nousevat nimenomaan ilmajuuret, siis kasvien maanpäällisistä osista kasvaneet juuret. Ne ovat kiehtoneet Kyyröstä jo pitkään, ja hän muistaa lapsuudestaan valtavan peikonlehden.

– Luonnollisessa ympäristössään peikonlehti on liaani. Se kasvaa muiden kasvien varassa. Ilmajuurten tarkoitus on kerätä kosteutta ja ravinteita ilmasta, Kyyrönen sanoo.

Juurissa Kyyröstä kiinnostavat juurtumisen moninaisuus ja juurten tarkoitus. Juuret sitovat; juurtuminen on sekä kasvamista kiinni että tulemista osaksi jotakin. Vasta juurruttuaan kasvi tulee itsekseen ja levittäytyy. Ilmajuurissa erityisen kiinnostavaa on, etteivät ne ole maassa.

Juuret siirtävät ravintoa elävälle olennolle. Juurissa onkin paljon samaa kuin lapsen ja äidin välisessä napanuorassa. Yhteys tulee myös Ilmajuurten runoissa esiin.

Ilmajuuret ei ole feministinen statement tai pamfletti.

Kyyrösen teoksia arvioineet kriitikot ovat usein luonnehtineet Kyyrösen runoutta feministiseksi. Kyyrönen ei kuitenkaan omien sanojensa mukaan ole ajatellut feministisiä teorioita ja kirjoituksia Ilmajuuria kirjoittaessaan.

– Minulle feminismi ei ole naiseudesta eikä äitiydestä kirjoittamista vaan arjen tekoja ja tasa-arvon elämistä ja toivomista. Eikä tasa-arvo rajoitu sukupuolen kysymyksiin, Kyyrönen sanoo.

– Toisaalta koen niinkin että kodin piiriin kuuluvista asioista täytyy kirjoittaa. Että pikkulasten vanhempia ja lapsia ei saa tuupata jonnekin yksityisen piiriin koteihin ja keittiöihin hajuttomiksi ja äänettömiksi, Kyyrönen sanoo ja lähentyy jo feministisen kirjoittamisen tavoitteita.

Ainakaan Ilmajuuret ei ole feministinen statement tai pamfletti. Se ei julista. Kyyrönen sanookin, että tässä ajassa on liikaa huutoa. Hiljaisempi viesti voi olla hänestä kiinnostavampi.

– Naiseudesta kirjoittaminen nousee fyysisyydestä. Elän paljon aistien kautta. Minusta tuntuu luontevalta kirjoittaa kokemuksellisuuden läpi. Olen myös aika tosikko. Haluan vilpittömästi tuntea sen, mistä kirjoitan, Kyyrönen sanoo.

Kyyrönen ei muista, missä ja milloin Ilmajuurien kirjoittaminen alkoi ja päättyi.

Kyyrösen mukaan luova kirjoittaminen perustuu lukemiseen. Kirjoittajan on ruokittava itseään ajattelijoilla ja toisilla kirjoittajilla. On ammennettava. Hänen varsinainen kirjoitustapansa puolestaan kuulostaa jämptiltä ja kurinalaiselta:

– Teen itselleni kirjoitustehtäviä. Ilmajuuretkin aloitin teettämällä itselläni kirjoitusharjoituksia kunnes selvisi, mistä haluan kirjoittaa. Raakamateriaalin tuottamisen jälkeen alan työstää runoja ja runokokonaisuuksia, osastoja, runokokoelman kokonaisuutta, Kyyrönen sanoo.

Koska Kyyrösen runot syntyvät vaihe vaiheelta, hän ei osaa ajoittaa valmiin teoksen aloittamisen ajankohtaa. Hän ei muista, missä ja milloin Ilmajuurien kirjoittaminen alkoi ja päättyi.

– Onko teoksen kirjoittaminen vieläkään päättynyt? Tavallaan kirjoitan sitä vielä sitä esittäessäni ja siitä keskustellessani, samaan tapaan kuin lukijakin osallistuu kirjoitusprosessiin tulkinnoillaan, Kyyrönen sanoo.

Sirpa Kyyrönen

S. 1978

Teokset

Naispatsaita, 2010
Lempeät tukaanit, 2012
Ilmajuuret, 2016

Palkinnot ja ehdokkuudet

Tanssiva karhu -palkinnon ehdokkuus 2017
Katri Vala -palkinto 2011
Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon ehdokkuus 2010

Toiminta

Osuuskunta Poesian aktiivijäsen
On toiminut runoyhdistys Nihil Interitin pitkäaikaisena puheenjohtajana

Tanssiva karhu on Ylen vuodesta 1994 lähtien runoteokselle jakama palkinto. Palkintosumma on 4 000 euroa.

Tanssivan karhun raati perustelee Mantran ehdokkuuden näin:

Sirpa Kyyrösen kokoelma avaa arkea tunnistettavasti ja ilmaisuvoimaisesti syvyyssuuntaan. Juurten moninaiset merkitykset kasvavat ihmisten välille, ne sitovat meidät luontoon ja takaavat jatkuvuuden. Lukija asettuu jokapäiväisiä asioita avaamalla aikajanalle, joka ulottuu kauas entiseen, mutta myös nykyiseen ja tulevaan.

Kaikkien teosvalintojen perustelut täällä: Tässä ovat Ylen Tanssiva karhu -palkinnon ehdokkaat

Tänä vuonna Tanssivaa karhua tavoittelevat Erkka Filanderin Torso, Catharina Gripenbergin Handbok att bära till en dräkt, Sirpa Kyyrösen Ilmajuuret, Tiina Lehikoisen Multa, V. S. Luoma-ahon Mantra ja Harri Nordellin Hajo.

Kuuntele

  • Seitsemän nuorta kapinallista

    Seitsemän veljeksen uudet tulkinnat

    Mitä jos ei luettaisikaan Seitsemää veljestä suomalaisen 1800-luvun talonpoikaiselämän roisina kuvauksena, vaan tulkittaisiin veljeksiä yhteisöön sopeutumattomina kapinallisina tai peräti hylkiöinä, muukalaisina ja suvaitsevaisuuden opettajina. Saitko sinäkin Aleksis Kiven Seitsemän veljestä -romaanin luettavaksesi äidinkielen tunnilla?

  • Purevan hauska Huovinen

    Veikko Huovisen huumori ei ole hampaatonta

    Veikko Huovinen oli vain 24-vuotias luodessaan korpifilosofi Konsta Pylkkäsen. Havukka-ahon ajattelija saattaisi olla rasittava kaveri oikeassa elämässä, mutta kirjallisena hahmona hän on täydellinen.

  • Koivu ja tähti skoolaa kossupiimällä isänmaalle

    Pirkko Saision näytelmä sekoittaa myyttejä ja tragikomediaa

    Pirkko Saisio on kirjoittanut oman näkemyksensä Zacharias Topeliuksen Koivun ja Tähden tarinasta. Alkuteos antaa raamit, joiden puitteissa kirjailija kuljettaa humoristisina, raakoina väläyksinä maamme historiaa. Kansallisteatterin juhlanäytelmä on älyttömän hauska, tyly – ja kovin lohduton.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Ratkaisu tekstiilijätevuoriin: näin T-paitasi syntyy uudelleen

    Tuotat elämäsi aikana 1000 kg tekstiilijätettä.

    70 000 tonnia vaatteita ja kodintekstiilejä päätyy joka vuosi paremman puutteessa jätteenpolttolaitoksiin Suomessa. Mutta ei enää kauan! Iso osa siitä voidaan jatkossa kierrättää, kun puhkikulutetusta puuvillasta voidaan kemiallisesti synnyttää uutta kuitua. Jos VTT:n kehittämä tekniikka lyö läpi, poisheitettävästä puuvillasta polttoon joutuu enää 15 prosenttia.

  • Finalaska - unelma suomalaisesta osavaltiosta

    Suunnitelmat suomalaisten evakuoimiseksi Alaskaan.

    Talvisodan aikaan Suomesta oltiin huolissaan Yhdysvalloissa. Pieni ja sympaattinen Suomi näytti jäävän suuren Neuvostoliiton jyräämäksi. Yhdysvallat kuitenkin pysytteli vielä tuolloin erossa Euroopan sodista, eikä apua juuri herunut. Alkuvuodesta 1940 nuoret amerikkalaiset Robert Black ja Leonard Sutton laativat suunnitelman suomalaisten evakuoimisesta Yhdysvaltoihin.

Tanssiva karhu

instagram #tanssivakarhu

Runoutta Twitterissä

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Kuinka helppoa olikaan hermostuttaa kaikki! Avaruusromua 22.10.2017

    Miltä kuulostaa neljällä vanhalla Casiolla tehty musiikki?

    Ne olivat laitteita, joilla oli helppo saada läheiset raivon partaalle. Niissä oli usein normaalia pienempi pianokoskettimisto, jonkin verran automatiikkaa ja melko hupaisia soundeja. Ne olivat pieniä muovisia kosketinsoittimia. Varsinkin 1980- ja 90-luvuilla niihin törmäsi siellä täällä. Useimmiten niiden nimi oli Casio. Miltä kuulostaa neljällä vanhalla Casiolla tehty musiikki? Entä kun musiikkia tehdään kolmella rikkakasvilla? Miltä kuulostavat pujo, hevonhierakka ja pelto-ohdake? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Virolainen muusikko Raul Saaremets muistelee karua neuvostoaikaa: “Oikeus musiikkiin riistettiin minulta”

    Melodija-levy-yhtiö päätti mitä Virossa kuunneltiin.

    Neuvostoliitossa musiikkia tuotettiin vain valtiovallan tarkan kontrollin alla. Vuonna 1964 perustettiin kulttuuriministeriön alainen Melodija, joka oli maan ainoa levy-yhtiö lähes 30 vuotta. Sen alaisuudessa toimi käytännössä koko musiikkiteollisuus: levytysstudiot, levyjen valmistus ja jakelu, levykaupat sekä promootio.

  • Kitaranrakennusblogi, osa 5: Ensimmäinen kosketus

    Jonni Roos tekee ensimmmäiset sahaukset ja höyläykset.

    Puutavaraa hankittuani, aihioita katseltuani ja luettuani kitaranrakennusta koskevia kirjoja koitti vihdoin sitten se odotettu päivä, jolloin astuin ensi kertaa Omnian Nikkariverstaan ovesta sisään.

  • Kitaranrakennusblogi, osa 6: Parhaat mahdolliset neuvot

    Jonni Roos saa neuvoja kitaranrakentamiseen Kari Niemiseltä.

    Koska olen aloittelija, tarvitsen parhaat mahdolliset neuvot. Kitaranrakentaja Kari Nieminen tekee Versoul-tuotemerkillä kitaroita maailman huipulle. Mm. Rolling Stonesin Ronnie Woodilla ja ZZ Topin Billy Gibbonsilla on useita Niemisen rakentamia kitaroita. Kari koputtelee tuomaani ruusupuuotelaudan aihiota, ja kuuntelee. Helähdys on soiva ja se soi melko korkealta.

  • Kitaranrakennusblogi, osa 4: Puutavarakaupassa

    Jonni Roos menee ihan oikeaan puutavaramyymälään.

    Kerroin aikaisemmassa blogauksessani, että ostin kitaran rungon valmiiksi höylättynä ja liimattuna lankunpalana, ja sain vielä lisäksi kolme pitkälle tehtyä runkoaihiota kaupan päälle. Stratocaster- ja telecaster -tyyppiset kitarat tehdään usein lepästä, ja ostamani lankku on kotimaista tervaleppää. Kaulaan tarvitaan kuitenkin kovempaa ja jäykempää puuta, ja näissä kitaroissa tyypillinen kaulapuu on vaahtera.

  • Kitaranrakennusblogi, osa 3: Työkaluja, neuvoja ja kirjallisuutta

    Jonni Roos kertoo, mistä löysi kitaranrakennustietoa.

    Olen jo muutamien vuosien ajan ostanut halvalla eteen tulevia puutyökaluja ilman sen kummempaa tarkoitusta. Päätettyäni rakentaa kitaran, uskoin niille tulevan käyttöä. Autotallin perukoilla minulla oli avaamaton käsisirkkeli pakkauksessaan, pienehkö yläjyrsin, pienoispora ja akkuporakone. Rakentamisen alkuvaiheessa näiden käyttökelpoisuus kitaranrakennukseen oli kuitenkin minulle epäselvää.

  • Kitaranrakennusblogi, osa 2: Lentävä lähtö

    Jonni Roos ostaa runkoaihion ensimmäiseen kitaraansa.

    Kitaranrakennukseni sai lentävän lähdön. Muusikoiden.net -ilmoituspalastalla Esa ilmoitti myyvänsä kitaran rungoksi soveltuvan palan tervaleppää.

  • Rakenna oma soitin - osallistu KulttuuriCocktailin rakennushaasteeseen!

    Rakenna soitin - ja näytä meille mitä rakennat!

    Sinäkin voit rakentaa soittimen! Aloita nyt, ja lähetä meille päivityksiä siitä, miten rakentaminen edistyy. Tammikuun loppuun mennessä kutsumme rakentamiseen osallistuneet Ylen tiloihin Pasilaan, jossa ihmettelemme valmistuneita soittimia yhdessä. Soitin voi olla mikä tahansa soiva peli. Tee vaikka rumpu, triangeli tai kitara!

  • Unohdettu supertutkija Edvard Westermarck tutki insestiä ja puolusti naisia

    Viisi ydinkohtaa Edward Westermarckin elämäntyöstä

    Edvard Westermarckin (1862–1939) nimi tunnetaan hyvin maailmalla, mutta ei Suomessa. Tietämättömyyteemme saattaa vaikuttaa se, ettei hänen teoksistaan ole suomennettu kuin muutama eikä hänen elämäntarinaansa tunneta täällä juurikaan. Syytä olisi, koska Westermarck on vaikuttanut käänteentekevästi monella tieteen alueella.

  • Seitsemän nuorta kapinallista

    Seitsemän veljeksen uudet tulkinnat

    Mitä jos ei luettaisikaan Seitsemää veljestä suomalaisen 1800-luvun talonpoikaiselämän roisina kuvauksena, vaan tulkittaisiin veljeksiä yhteisöön sopeutumattomina kapinallisina tai peräti hylkiöinä, muukalaisina ja suvaitsevaisuuden opettajina. Saitko sinäkin Aleksis Kiven Seitsemän veljestä -romaanin luettavaksesi äidinkielen tunnilla?