Hyppää pääsisältöön

Äitiys on maailman vanhin aihe ja silti Sirpa Kyyrönen kirjoittaa siitä

Runoilija Sirpa Kyyrönen
Runoilija Sirpa Kyyrönen. Runoilija Sirpa Kyyrönen Kuva: Yle / Raili Tuikka Sirpa Kyyrönen,Tanssiva karhu,tanssiva karhu -ehdokkaat

Jotenkin runoilijat sen tekevät. He tarttuvat ikuisiin teemoihin ja löytävät niihin uuden tulokulman, kehittelevät ilmaisutavan, joka sopivalla tavalla kummeksuttaa, hivelee. On ihmeellistä, ettei runous vain toisinna jo kertaalleen sanottua, luuppaa ja junnaa, kaavamaistu. Käytettyä teemaa tuoreistaa myös runoilija Sirpa Kyyrönen Ilmajuuret-kokoelmassaan, joka on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi.

Ajatellaanpa äitiyden teemaa. Äitejä on ollut niin kauan kuin ihmisiäkin, joten runoutta ja puhetta äitiydestä on riittänyt. Silti kaikista äitiyttä käsittelevistä äänistä erottuu edelleen omalaatuisia runoteoksia, sellaisia kuin Sirpa Kyyrösen Ilmajuuret. Sillä on kosketuspintaa jokaiseen äitiin, jokaiseen, jolla on äiti, ja ehkä jokaiseen, joka tuntee tai tietää jonkun äidin.

– Runoilijana haluan sanoittaa usein sanotut, mutta kulloisenkin kirjoitusprosessin näkökulmasta tuoreet asiat ja kokemukset vielä kerran, Kyyrönen sanoo.

Ilmajuurissa äitiyden ja naiseuden teemat yhdistyvät runsaaseen luontokuvastoon.

Niin kuin usein käy, runoteoksen suorasanainen kuvailu jää tässäkin tapauksessa yksioikoiseksi ja väkivaltaiseksi teosta kohtaan. Paukuttelen silti yhden lauseen tiivistelmän: Kyyrösen Ilmajuurissa äitiyden ja naiseuden teemat yhdistyvät runsaaseen luontokuvastoon. Luonnehdinta pitää sinänsä paikkansa, mutta se voi valheellisesti saada teoksen näyttäytymään kliseiseltä. Sellainen se ei ole.

Luonto ja naiseus ovat kytkeytyneet toisiinsa länsimaisessa puheenparressa kautta aikojen. On puhuttu äiti maasta niin arkisissa sutkautuksissa kuin vanhoissa mytologioissakin. Sikäli Kyyrösen tapa yhdistää luonto ja nainen ei ole mikään uusi juttu vaan osa lähes käsittämättömän pitkää traditiota. Ja juuri siinä on yksi Kyyrösen ja muunkin hyvän runouden viehätystekijöistä: ikiaikaiseen sekoittuu jotain uutta, erityistä ja ehkä yksityiskohtaista.

Ilmajuurissa keskiöön nousevat nimenomaan ilmajuuret, siis kasvien maanpäällisistä osista kasvaneet juuret. Ne ovat kiehtoneet Kyyröstä jo pitkään, ja hän muistaa lapsuudestaan valtavan peikonlehden.

– Luonnollisessa ympäristössään peikonlehti on liaani. Se kasvaa muiden kasvien varassa. Ilmajuurten tarkoitus on kerätä kosteutta ja ravinteita ilmasta, Kyyrönen sanoo.

Juurissa Kyyröstä kiinnostavat juurtumisen moninaisuus ja juurten tarkoitus. Juuret sitovat; juurtuminen on sekä kasvamista kiinni että tulemista osaksi jotakin. Vasta juurruttuaan kasvi tulee itsekseen ja levittäytyy. Ilmajuurissa erityisen kiinnostavaa on, etteivät ne ole maassa.

Juuret siirtävät ravintoa elävälle olennolle. Juurissa onkin paljon samaa kuin lapsen ja äidin välisessä napanuorassa. Yhteys tulee myös Ilmajuurten runoissa esiin.

Ilmajuuret ei ole feministinen statement tai pamfletti.

Kyyrösen teoksia arvioineet kriitikot ovat usein luonnehtineet Kyyrösen runoutta feministiseksi. Kyyrönen ei kuitenkaan omien sanojensa mukaan ole ajatellut feministisiä teorioita ja kirjoituksia Ilmajuuria kirjoittaessaan.

– Minulle feminismi ei ole naiseudesta eikä äitiydestä kirjoittamista vaan arjen tekoja ja tasa-arvon elämistä ja toivomista. Eikä tasa-arvo rajoitu sukupuolen kysymyksiin, Kyyrönen sanoo.

– Toisaalta koen niinkin että kodin piiriin kuuluvista asioista täytyy kirjoittaa. Että pikkulasten vanhempia ja lapsia ei saa tuupata jonnekin yksityisen piiriin koteihin ja keittiöihin hajuttomiksi ja äänettömiksi, Kyyrönen sanoo ja lähentyy jo feministisen kirjoittamisen tavoitteita.

Ainakaan Ilmajuuret ei ole feministinen statement tai pamfletti. Se ei julista. Kyyrönen sanookin, että tässä ajassa on liikaa huutoa. Hiljaisempi viesti voi olla hänestä kiinnostavampi.

– Naiseudesta kirjoittaminen nousee fyysisyydestä. Elän paljon aistien kautta. Minusta tuntuu luontevalta kirjoittaa kokemuksellisuuden läpi. Olen myös aika tosikko. Haluan vilpittömästi tuntea sen, mistä kirjoitan, Kyyrönen sanoo.

Kyyrönen ei muista, missä ja milloin Ilmajuurien kirjoittaminen alkoi ja päättyi.

Kyyrösen mukaan luova kirjoittaminen perustuu lukemiseen. Kirjoittajan on ruokittava itseään ajattelijoilla ja toisilla kirjoittajilla. On ammennettava. Hänen varsinainen kirjoitustapansa puolestaan kuulostaa jämptiltä ja kurinalaiselta:

– Teen itselleni kirjoitustehtäviä. Ilmajuuretkin aloitin teettämällä itselläni kirjoitusharjoituksia kunnes selvisi, mistä haluan kirjoittaa. Raakamateriaalin tuottamisen jälkeen alan työstää runoja ja runokokonaisuuksia, osastoja, runokokoelman kokonaisuutta, Kyyrönen sanoo.

Koska Kyyrösen runot syntyvät vaihe vaiheelta, hän ei osaa ajoittaa valmiin teoksen aloittamisen ajankohtaa. Hän ei muista, missä ja milloin Ilmajuurien kirjoittaminen alkoi ja päättyi.

– Onko teoksen kirjoittaminen vieläkään päättynyt? Tavallaan kirjoitan sitä vielä sitä esittäessäni ja siitä keskustellessani, samaan tapaan kuin lukijakin osallistuu kirjoitusprosessiin tulkinnoillaan, Kyyrönen sanoo.

Sirpa Kyyrönen

S. 1978

Teokset

Naispatsaita, 2010
Lempeät tukaanit, 2012
Ilmajuuret, 2016

Palkinnot ja ehdokkuudet

Tanssiva karhu -palkinnon ehdokkuus 2017
Katri Vala -palkinto 2011
Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon ehdokkuus 2010

Toiminta

Osuuskunta Poesian aktiivijäsen
On toiminut runoyhdistys Nihil Interitin pitkäaikaisena puheenjohtajana

Tanssiva karhu on Ylen vuodesta 1994 lähtien runoteokselle jakama palkinto. Palkintosumma on 4 000 euroa.

Tanssivan karhun raati perustelee Mantran ehdokkuuden näin:

Sirpa Kyyrösen kokoelma avaa arkea tunnistettavasti ja ilmaisuvoimaisesti syvyyssuuntaan. Juurten moninaiset merkitykset kasvavat ihmisten välille, ne sitovat meidät luontoon ja takaavat jatkuvuuden. Lukija asettuu jokapäiväisiä asioita avaamalla aikajanalle, joka ulottuu kauas entiseen, mutta myös nykyiseen ja tulevaan.

Kaikkien teosvalintojen perustelut täällä: Tässä ovat Ylen Tanssiva karhu -palkinnon ehdokkaat

Tänä vuonna Tanssivaa karhua tavoittelevat Erkka Filanderin Torso, Catharina Gripenbergin Handbok att bära till en dräkt, Sirpa Kyyrösen Ilmajuuret, Tiina Lehikoisen Multa, V. S. Luoma-ahon Mantra ja Harri Nordellin Hajo.

Kuuntele

  • Erkka Filander ajatteli kiusattujen kasvoja kirjoittaessaan runoteostaan

    Tanssiva karhu -ehdokas esittelyssä

    Erkka Filander muisteli koulunsa kiusattuja ja kirjoitti kehutun runoteoksen marttyyreistä ja rakennuksista. Nyt Torso on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi. Mutta miksi Filander on sitä mieltä, ettei hänen teostaan kannata lukea ääneen? Erkka Filanderin Torso on runoteos arkkitehtuurista, tiloista ja marttyyriudesta.

  • Stadin slangi yhdistää ja erottaa

    Slangi on puhetapa, jota vain ryhmään kuuluvat ymmärtävät.

    Stadi vai Hesa? Tämä oli joskus tärkeätä tietää. Nyttemmin nuoret paljasjalkaiset ovat alkaneet kuin kiusallaan puhua Hesoista.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tanssiva karhu

instagram #tanssivakarhu

Runoutta Twitterissä

  • Erkka Filander ajatteli kiusattujen kasvoja kirjoittaessaan runoteostaan

    Tanssiva karhu -ehdokas esittelyssä

    Erkka Filander muisteli koulunsa kiusattuja ja kirjoitti kehutun runoteoksen marttyyreistä ja rakennuksista. Nyt Torso on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi. Mutta miksi Filander on sitä mieltä, ettei hänen teostaan kannata lukea ääneen? Erkka Filanderin Torso on runoteos arkkitehtuurista, tiloista ja marttyyriudesta.

  • Äitiys on maailman vanhin aihe ja silti Sirpa Kyyrönen kirjoittaa siitä

    Tanssiva karhu -ehdokas esittelyssä

    Jotenkin runoilijat sen tekevät. He tarttuvat ikuisiin teemoihin ja löytävät niihin uuden tulokulman, kehittelevät ilmaisutavan, joka sopivalla tavalla kummeksuttaa, hivelee. Juuri näin tekee Sirpa Kyyrönen Ilmajuuret-kokoelmassaan, joka on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi.

  • Runoja sielun kokoamiseksi – Catharina Gripenbergin teos flirttailee käsikirjoille

    Tanssiva karhu -ehdokas esittelyssä

    Runoilija Catharina Gripenberg kiinnostui erilaisten käsikirjojen ja oppaiden kielestä. Seurauksena syntyi runoteos, jossa Gripenberg yhdistää neutraalin ja käsikirjanomaisen tyylin henkilökohtaiseen ja yksityiseen kielelliseen ilmaisuun. Teos on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi. Runous sopii kielen tutkiskeluun.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Villen keittiössä poronsorkkia ja puff puff -palleroita

    Ville Haapasalo kutsuu keittiöön vieraita kahdeksasta maasta

    Villen keittiö 30 minuutissa -ruokakulttuuriohjelmassa laitetaan ruokaa suurella sydämellä. Ohjelmassa Ville Haapasalo saa vieraakseen hyvän ruoan ystäviä kahdeksasta eri maasta. Joka viikko perehdytään yhden maan ruokaperinteisiin.

  • Jouni Tossavainen: Nykyaikainen kilpaurheilu ei edistä ihmisen terveyttä

    Siinä hetkessä alan kilpailla, kun joku yrittää ohi.

    Porukat lenkkeilevät kuola valuen, kuonot kurtussa ja aivot narikassa. Millä tahansa lenkillä hymyilevä vastaantulija on poikkeus, ystävällinen tervehdys ihme. Tiukka ruumis on aina kauniimpi näky kuin lukeva ihminen. Kirjailija ja runoilija Jouni Tossavainen kirjoitti KulttuuriCocktailille esseen liikunnasta – ja liikkumattomuudesta.

  • Uljas uusi maailma – Suomen ensimmäinen sähkömusiikkidraama

    Martti Vuorenjuuri teki antiutopiasta radiosovituksen 1958.

    Vuonna 1958 syntyi Suomen ensimmäinen sähkömusiikkiteos, kun Martti Vuorenjuuri toteutti kuunnelmasovituksensa Aldous Huxleyn antiutooppisesta romaanista Uljas uusi maailma. Huxleyn pessimistinen romaani (1932, suom. 1944) on klassinen kuvaus tulevaisuuden totalitaarisesta yhteiskunnasta, johon ihmiset on sopeutettu jo lapsesta pitäen.

  • Taidetutkimukset-sarjan kolmannella kaudella etsitään taas kadonneita mestariteoksia

    Kauden taiteilijat ovat Vuillard, Constable ja Gainsborough

    Taidetutkimukset on BBC:n jännittävä sarja, jossa etsitään ja löydetään kadonneita mestariteoksia. Taidetuntijat Philip Mould ja Bendor Grosvenor sekä toimittaja Fiona Bruce perehtyvät teoksiin, joiden he uskovat olevan kuuluisien taiteilijoiden tuntemattomia tai kadonneita töitä ja yrittävät koota todisteet, joilla maailman johtavat taide-ekspertit saataisiin vakuuttuneeksi niiden aitoudesta.

  • Saisinko yhden neuvoa antavan? Työelämäni on ihan muuttunut.

    Uusi Pietari K. podcast ja essee joka viikko

    Mitä yhteistä on Aleksis Kivellä ja jälkiteollisella pätkätyöläisellä? Ennen kaikkea työpaikkaryyppääminen. Suomalaisten ryyppyreissujen väheneminen liittyy työkulttuurin muutoksiin, mutta onneksi jälkiteollinen työkulttuuri on palauttanut työpaikkapöhnän arvon. Uusi Pietari K. podcast ja essee joka viikko läpi kesän.

  • Juha Hurme: Viiankiaapa

    Viiankiaapa

    Aapasuo on Suomen pohjoiselle luonnolle ominainen, mutta kömpelölle ja jäykistyneelle karvattomalle apinalle hankalaa maastoa. Yle Radio 1:n Kultakuume-ohjelman kolumnisti Juha Hurme on huolestunut Viiankiaavan kohtalosta.

  • Mene metsään! Avaruusromua 25.6.2017

    Metsässä olo rauhoittaa, ja myös musiikki.

    Metsässä oleskelu laskee verenpainetta, vähentää lihasjännitystä ja alentaa sydämen sykettä. Metsässä olo rauhoittaa. Sanotaan, että jo muutama minuutti metsässä vaikuttaa meihin, mutta metsän hyödyt ja vaikutukset tulevat parhaiten esiin, jos metsässä viihtyy pitempään. Stressi helpottaa. Olo paranee. Amerikkalainen Robert Scott Thompson on tehnyt metsäistä musiikkia. Steve Roach ja Robert Logan lähestyvät asiaa biologian ja ihmisen luontosuhteen kautta. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Tanssin huumassa humppa karkaa käsistä

    Humppa karkasi käsistä

    Tanssilava ja yötön yö. Ja Ylen massiivinen Hulahula Suomi -hanke ja haaste tanssin maailmanennätykseen juhannusiltana! Teeman Elävä arkisto säestää näitä ihan omilla tanssityyleillään. Tanssi huumaa -paketissa nähdään ohjelmat Dansholmen (1966) ja Humppa karkasi käsistä (1981). Ohjelmat televisiossa: Maanantaina 19.6.

  • Miten olla mies, jos vasara ei pysy kädessä?

    Osallistu Maryan Abdulkarimin lukupiiriin täällä!

    Toimittaja Maryan Abdulkarimin vetämässä verkkolukupiirissä on luettu Reko Lundánin romaani Rinnakkain. On loppuyhteenvedon aika: mitä ajatuksia kirja herätti, ja kannattaako se lukea? Osallistu keskusteluun!

  • Raastuvassa tavataan! Näin Spandau Ballet repi itsensä kappaleiksi

    Hitintekijöiden tarina Teemalla 5.8. klo 20.

    Seksikäs saksofoni ja syvät miesäänet, niistä on uusromanttinen synapoppi tehty. Teema esittää Duran Duranin arkkivihollisen Spandau Ballet'n noususta, tuhosta ja comebackistä kertovan dokumenttielokuvan Soul Boys of the Western World Suomen-ensi-illassa lauantaina 5.8. klo 20.