Meppien piilobonukset:käsikirjoitus

Merja Kyllönen, europarlamantaarikko:
”Vuokriin, puhelinkuluihin, postikuluihin.”
Henna Virkkunen, europarlamentaarikko:
”Ihan edustajan toimen hoitamiseen.”

Euroopan parlamentin jäsenet saavat palkan lisäksi joka vuosi 50 000 euron potin, jonka käyttöä ei valvota mitenkään.

Hannu Takkula, europarlamentaarikko:
”Menee toimiston vuokraan siitä perusosa.”

Valtaosa europarlamentaarikoista ei kerro, mihin rahat menevät.

MEPPIEN PIILOBONUKSET

Osana Euroopan laajuista toimittajaryhmää MOT pyysi kaksi vuotta sitten Euroopan parlamentilta tietoja, mihin jäsenet eli mepit käyttävät kukin 50 000 euron kulukorvauksen.
Kävi ilmi, että parlamentilla ei tietoja ole, sillä se ei valvo yhteensä noin 40 miljoonan euron käyttöä. Meppi-projektin lakimiehelle tämä oli järkytys.

Nataša Pirc Musar, lakimies:
“I was shocked. I was really shocked to find out that a lot of money, I think we're discussing the sum of around 39 million € which is totally non-transparent, that even the European Parliament, not just that they don't want to give the information out due to the personal data protection exemption, but that they simply don't have the data. And nobody knows what the MEPs are doing with this money. And for every single democracy, I mean, this is… you know, can be a nest of corruption.”

"Olin todella järkyttynyt, kun selvisi, että suuren, arviolta 39 miljoonan euron rahasumman käytöstä ei ole mitään tietoa. EU-parlamentti ei halua luovuttaa tietoja ylipäänsä yksityisyydensuojan takia, eikä tietoja varainkäytöstä edes ole. Kukaan ei tiedä,

mitä mepit tekevät niillä rahoilla. Sellainen voi aiheuttaa korruptiota kaikissa demokraattisissa maissa."

Parlamentti kieltäytyi antamasta tietoja. Toimittajaryhmä vaati Euroopan unionin tuomioistuinta kumoamaan Euroopan parlamentin linjauksen. Juttu on edelleen tuomioistuimen käsittelyssä.
Europarlamentti on linjannut, että yleiset kulukorvaukset on tarkoitettu mm. kotimaan toimistojen ylläpitokulujen kattamiseen.

MOT ja muu toimittajaryhmä lähetti huhtikuussa kyselyn kaikille 748 mepille. Heiltä kysyttiin, kuinka moni käyttää rahoja toimiston vuokriin ja ketkä olisivat valmiita näyttämään kuitteja kulukorvausten käytöstä. Vain murto-osa mepeistä oli valmis avaamaan kirjanpitonsa toimittajille, osa mepeistä, muun muassa kaikki puolalaiset ja bulgarialaiset kiltäytyivät vastaamasta kyselyyn lainkaan. Avoimuutta ajavan järjestön asiantuntija on perehtynyt EU-varojen väärinkäyttöön.

Nicholas Aiossa, asiantuntija, Transparency International EU:
“I think that there has been a culture that's been developed inadvertently with the parliament's position of not having any financial controls in place, that this is just an extra pot of money that can be constituted as salary.”
"Tällainen käytäntö on päässyt kehittymään, koska EU-parlamentti ei valvo rahojen käyttöä. Koetaan, että kulukorvaukset ovat ylimääräistä palkanlisää."

MOT:
”Pitääkö osa mepeistä yleistä kulukorvausta palkanlisänä, bonuksena?”
Hannu Takkula, europarlamentaarikko:
”En mä usko.”
Heidi Hautala, europarlamanetaarikko:
” Kyllä mä uskon, että pitää.”

Kaikki suomalaismepit vastasivat MOT:n kyselyyn.

MOT:
”No onko tätä päivää, että veronmaksajien rahoista maksettavista kulukorvauksista ei tarvitse pitää kirjaa?”
Hannu Takkula:
”No tota.. monessa ja niin kuin kansallisessa parlamentissa myös eduskunnassa on kulukorvausjärjestelmä ja siitä ei tarvitse pitää kirjaa. Monissa muissa parlamenteissa on myös näin. Mä itse aikanaan esitin täällä, että siitä olis kirjanpito ja että se annettais kuittia vastaan, mutta vastaus oli silloin, että siitä tulis tuomaan lisää paljon byrokratiaa.”
Petri Sarvamaa, europarlamentaarikko:
”Ei se, ei se oo tätä päivää. Ei se ole tätä päivää.”
Merja Kyllönen, europarlamentaarikko:
”Tällä hetkellähän 751 meppiä voi ite valita, millä tavalla sitten sen rahan käyttää ja asiansa hoitaa. Se on kiinni siitä konttoripäälliköstä eli mepistä.”
Nils Torvalds:
”Alkuaikoina varmasti kahden ensimmäisen vuoden aikana, ni mä, öö, kun pelkäsin toimittajia, niin, tota niin, niin keräsin kaikki kuitit, feeringin periaatteita seuraten, tota, öö, kenkälaatikossa. Ja sen kahden vuoden aikana kukaan ei niitä kysyny ja sit mä laitoin ne shredderiin.”

Europarlamentaarikkojen työtä ovat Suomessakin varjostaneet useat rahankäyttöön liittyneet skandaalit. Keskustan euroedustaja Timo Järvilahti nosti vuonna 1995 täydet avustajakorvaukset, vaikka hänellä oli vain puolipäiväinen avustaja. Avustajana oli vaimo.

Tämä lähisukulaisten palkkaaminen on herättänyt paheksuntaa. Myös keskustan Olli Rehn palkkasi 90-luvun puolivälissä avustajaksi morsiamensa, SDP:n Pertti Paasio tyttärensä. 2000-luvulla kokoomuksen Eija-Riitta Korholan avustajina olivat veljenpoika sekä tyttären sulhanen. SDP:n Mitro Repoa avusti veljen vaimo.

Vaikka säännöt kielsivät puolueen tukemisen, kokoomusedustaja Kyösti Toivosen saamilla sihteerikorvauksilla palkattiin 90-luvulla työntekijä Etelä-Suomen kokoomuspiiriin.

Myös matkakorvausten kanssa on kikkailtu. 2000-luvulla oli mahdollista, että meppi lensi Brysseliin turistiluokassa, mutta laskutti parlamentilta bisnesluokan lentolipun hinnan ja piti erotuksen omassa taskussaan.

Sääntöjä kiristettiin vuonna 2009. Matkakuluja alettiin laskuttaa toteutuneiden kustannusten mukaan. Samaan aikaan tehtiin palkkauudistus. Kaikille mepeille alettiin maksaa samansuuruista palkkaa.
Grafiikka: 8500 €
Aiemmin mepit saivat samaa palkkaa kuin edustajat kunkin maan kansallisessa parlamentissa.

Nicholas Aiossa, Transparency International EU:
“I think that we've seen this now more and more, there are scandals involving MEPs expenses. Now primarily this has involved the staff allowance, because they are two main ways MEPs misuse EU funds. One is for personal gain. There's an MEP currently serving a jailtime for 5 years, for essentially using his staff allowance to pay for Hawaiian holidays and scuba equipment. The general expenditure allowance is a bit more problematic because no one holds the paper. There's no scandals that have been revealed through this process is because the parliament doesn't hold any accounts, no receipts, there's no transparency and MEPs themselves feel like they're not obligated to do this.”
"Skandaaleja meppien kuluista on ollut yhä useammin, lähinnä henkilökunnan palkkaamisesta. Mepit käyttävät EU-rahoja väärin pääasiassa kahdella tavalla. Ensinnä hyötyäkseen itse. Eräs meppi istuu viiden vuoden vankilatuomiota, koska hän käytti henkilökunta-avustusta Havaijin-lomaan ja sukellusvarusteisiin. Yleistä kulukorvausta on hankalampi valvoa, koska sen käyttöä ei seurata. Sen käytöstä ei ole paljastunut skandaaleita, koska parlamentti ei pidä kirjaa kuluista eikä vaadi kuitteja. Läpinäkyvyyttä ei ole eivätkä mepit koe velvoitusta selvittää kuluja."

Europarlamentaarikko saa palkan lisäksi erilaisia kulukorvauksia.

Grafiikka:
Meppien kuukausitulot ja korvaukset
Palkka: 8 500 €
Matkakulut kuittien mukaan
Päiväraha istunto- ja valiokuntapäiviltä max. noin 5700 €
Yleiset kulukorvaukset 4 300 €
Yhteensä noin 18500 €

Matkakulut maksetaan tositteiden mukaan, päivärahan saaminen edellyttää kuittausta viralliseen läsnäolorekisteriin. Yleisiin kulukorvauksiin nämä säännöt eivät päde.
Parlamentin tiedottajan mukaan kulukorvaukset on tarkoitettu mepin vaalipiirissä tehtävän edustamisen -ja toimistojen kustantamiseen.

Marjory van den Broeke, tiedottaja, Euroopan Parlamentti:
“It's very important for MEPs to work in their constituencies, shouldn't be in the Brussels bubble, so it's an important place of work for them, also to meet their voters and others.”
"On tärkeää, että mepit työskentelevät vaalipiireissään. Heidän ei tule jäädä eristyksiin Brysseliin. Vaalipiireissään he voivat tavata äänestäjiään ja muita."

MOT:
”Mihin sinä käytät yleiset kulukorvaukset 4300 euroa kuussa?”

Hannu Takkula:
”Menee toimiston vuokraan sitä perusosa joka kuukausi, sitten sen lisäksi mulla neljä avustaa, yksi Suomessa ja kolme Brysselissä ja kaksi harjoittelijaa. Niin esim. heidän hotellikuluihin, sitten myöskin omaan matkustukseen Suomessa, hotellikuluihin ja tämmöisiin kun kiertää eri puolilla Suomea.”

Henna Virkkunen:
”Mulla on neljä avustajaa ja kun meille hankitaan tietysti erilaisia laitteita, kännyköitä ja tietokoneita ja muuta, mitä parlamentti ei, ei kustanna niistä tulevia kuluja. Sit ihan edustajan toimen hoitamiseen. Meillähän on koko Suomi vaalipiirinä. Tarkoittaa sitä, että on siellä matkustamista ja myös yöpymisiä tulee ja tän tyyppisiä kustannuksia.”

Nils Torvalds:
”Sitten melkein joka, melkein joka kuukausi joku tekninen väline on sanonu "good bye". Ja tota sitten toissa kuussa ni me ostettiin uus kahvikone, se oli iso investointi, mutta meillä menee niin paljon kahvia ja se pitää henkilökunnan hyvällä tuulella, elikkä se on ikään kun, se on, se on niin ku välttämätön. Sitten, syömisiin, tää kuulostaa tietenkin pahalta, mutta tota, ku meil on aika tiiviit päivät, niin helposti menee sillä tavalla, et me mennään, me pide-pidetään tota tiimikokous jonkun lounaan yhteydessä.

MOT:
”Mihin sinä käytät 4 300 euroa, yleinen kulukorvaus?”
Petri Sarvamaa:
”No se on ihan sama kuin kysytään, että mihinkä sä käytät palkkasi. Mulla on siitä vastaukset sulle annettuna. Sitä menee kaikkeen mahdolliseen.”
MOT:
”Siinähän on tietynlaiset säännökset, että mihin se saa mennä. Palkan saa käyttää minne haluaa, mutta kulukorvauksia valvotaan jollakin lailla, jos niitten pitää tietyt edellytykset täyttää.”
Petri Sarvamaa:
”Totta kai sääntöjen puitteissa. Sehän on ihan selvä asia.”

Parlamentin ohjeistuksessa sanotaan, että korvaukset on tarkoitettu nimenomaan kotimaan toimistotilojen ylläpitoon, toimistolaitteisiin ja edustamiseen.
Suomalaismepeistä kuitenkin vain kolme kertoo maksavansa toimistotilavuokraa.
Grafiikka: Heidi Hautala, Merja Kyllönen, Hannu Takkula

MOT:
”Minkälainen toimisto sinulla on Helsingissä?”
Heidi Hautala:
”Se on vaatimaton pieni toimistohuone Vihreän liiton toimistossa, jossa sitten vieläpä niin kun kotimaan avustajani työskentelee sillä tavalla, ett hänellä on niin kun ¾-osa työajasta on on työsopimuksessa merkitty niin ku minun avustamisena toimi- toimimiseen ja vastaava osa sitten myöskin siitä toimiston vuokrasta on on minun maksamaani.
MOT:
”Kun se on puolue- puoluetoimiston yhteydessä ja näillä rahoillahan ei saa niin kun puoluetta tukea?”
Heidi Hautala:
”Ei sen takia on kaks eri työsopimust, kaks eri työaikakirjanpitoa, kaks eri vuokraa.”

Vihreän liiton ja Hautalan toimiston omistaa Suomen islam-seurakunta.

Merja Kyllönen:
”No Suomen avustajalla on Helsingissä työtila vuokrattuna. Sellainen yksi huone, jossa hän toimii monen muun yksityisen pienyrittäjän tai toimijan kanssa ja on vuokrattu, vuokrattu se tila sitten niin kuin peruskäyttöön.”
MOT:
”Tuo toimisto on Kansan Uutisten yhteydessä, niin onko sillä jotakin yhteyttä puolueeseen? ”
Merja Kyllönen:
”Ei ole. Puolue ei, ei omista Kansan, Kansan Uutisten osakkeita eikä ole toimijana Kansan Uutisissa.”
MOT:
”Hyötyykö puolue jollain lailla näistä vuokratuloista?”
Merja Kyllönen:
”Ei hyödy.”

Kansain uutisten kiinteistön omistaa saksalainen kiinteistösijoitusyhtiö Schroder. Sillä on lukuisia yhtiöitä mm. Luxemburgissa.

Vajaa viidennes parlamentin mepeistä kertoo maksamiensa vuokrien suuruuden. Suomalaisista Hautala ja Kyllönen maksavat toimistohuoneistaan vajaan 300 euron suuruista vuokraa.
Hannu Takkulalla on kaksi toimistoa, toinen Helsingissä, toinen Oulussa.

HannuTakkula:
”No.. luulen että se on ihan kohtuullinen vuokrataso, että Helsingissä on 1000 euroa, pikkuisen vajaa, 980,- ja sitten pohjoisessa mulla on 800 euroa, että...”

Paavo Väyrysellä on kaksi toimistoa, Keminmaan ja Tuusulan asuntojensa yhteydessä. Väyrynen ei maksa niistä vuokraa.
Runsaalla viidesosalla parlamentin mepeistä ei ole toimistoa lainkaan. Suomalaisista puolet kertoo, että heillä ei ole Suomessa toimistoa. Toimittajaryhmän juristin mielestä tämä on erikoinen käytäntö.

Nataša Pirc Musar, lakimies:
“Well, it's obvious that if they don't pay a rent that means they have the money, that the money is there for some other purposes. The European Parliament should put stricter rules on how to spend the money, and if it is not spent, the MEPs - sorry to say that, but I strongly believe in that - should return it back to the European Parliament budget."
"Jos vuokrakuluja ei ole, kulukorvaus selvästi menee muihin tarkoituksiin. EU-parlamentin tulisi säädellä rahankäyttöä tarkemmin. Jos kulukorvausta ei käytetä asianmukaisesti, rahat tulisi palauttaa EU-parlamentin budjettiin."

Grafiikka:
Liisa Jaakonsaari, Miapetra Kumpula-Natri

Sosialidemokraattien avustaja saa käyttää työtilaa eduskunnassa.
Näin tekee myös perussuomalaisten Pirkko Ruohonen-Lernerin avustaja. Kokoomuksen ja keskustan europarlamentaarikkojen avustajilla on ollut samanlainen mahdollisuus. Vuokraa tiloista ei tarvitse maksaa, sillä kyse on eduskuntaryhmille varatuista huoneista.

Nataša Pirc Musar, lakimies: “There should be a contract and if they are paying for it, ok, that's the expense which can be approved. But if they are getting it free of charge, as I said, please just the give the money back, as simple as that.”
"Vuokrasopimus tulee olla. Vuokrakulut ovat hyväksyttäviä. Jos tilan saa ilmaiseksi, tilakorvaus pitäisi maksaa takaisin."

MOT selvitti, millä osoitteissa meppien toimistot sijaitsevat ja kenelle mepit maksavat vuokraa.

MOT:
”Kuka omistaa nuo toimistotilat jota Suomessa sinun avustajillasi on?”

Hannu Takkula:
”Yksityinen henkilö molemmissa tapauksissa, ei ole puolue eikä mikään järjestö tai..”

MOT:
”Sen Oulun toimistonhan omistaa sinun avustajasi, että onko se oikeaa politiikkaa?”

TAKKULA:
”Niin hän asuu Utajärvellä, hän on Utajärvellä kyllä.”

MOT:
” Mutta se että nyt maksat vuokraa hänen omistamastaan omistamalleen tilalle niin niin onks se hyväksyttävä käytäntö?”

TAKKULA:
”Meillä on ollut toinenkin tila siellä käytössä myös. Ja tässä kohden niin sen mitä maksan hänelle tai hänen välille niin tää on niin kuin yksityinen asia myös että tuota että hänhän on hän asuu Utajärvellä itse. Hän on Utajärven valtuutettu ja hänellä on siellä omakotitalo ja näin edespäin.”

Nataša Pirc Musar, lakimies:
“If it's not corruption, it's not… we can discuss hygiene also. Is it really the right way to do it, that you are renting a premise of your assistant? And in that way, you are paying him more money through renting his/her premises as well. So it's this crazy circle of money from one pocket to another.”
"Vaikka se ei olisi korruptiota, voidaan puhua myös hygieniasta. Onko tosiaan oikein vuokrata tiloja omalta avustajalta? Avustajan tilojen vuokraaminen on palkanlisää avustajalle. Sillä tavoin raha siirtyy taskusta toiseen."

Hannu Takkula:
” Mutta mä en oikein ymmärrä tätä kysymystä, että oisko pitänyt jonkun muun sitten hankkia asunto tai.. onko näin että jos avustaja omistaa jonkun osakkeen niin ja jotakin niin sitä ei voi käyttää toimistona? Minusta tämä on erikoinen ajattelun malli.. Silloin tää jos olisi puoluetoimisto ja mä maksaisin sinne, niin silloin se olisi niitten sääntöjen vastainen.”

Neljä meppiä, kaksi saksalaista, belgialainen ja ruotsalainen kertoo omistavansa itse toimistotilansa ja maksavansa vuokraa itselleen.

Nicholas Aiossa, asiantuntija, Transparency International:
“I think that this kind of arrangements are occurring and they shouldn't because obviously this looks like that they're benefitting personally from their office allowance. I mean these are the kind of actions that take place when there's no controls.”
"Tällaisia järjestelyjä on, vaikkei tietenkään saisi olla, koska niissä edustaja itse hyötyy toimitilakorvauksesta." Tällaista tapahtuu, kun valvontaa ei ole."

Suurinta, noin 3000 euron kuukausivuokraa maksaa belgialaismeppi. Eräällä puolalaismepillä on peräti 13 toimistoa.
Espanjassa neljä meppiä kertoo antavansa kulukorvaukset suoraan puolueelle.

MOT:
“Are the MEPs allowed to donate unused GEA money to the political parties?”

Marjory van den Broeke, tiedottaja, Euroopan parlamentti:
”No.”
"Saavatko mepit lahjoittaa käyttämättömiä kulukorvausrahoja poliittisille puolueilleen?"
"Eivät."
Kaksi virolaismeppiä lahjoittaa osan avustuksista hyväntekeväisyyteen.

MOT:
“ What about to charity?”

Marjory van den Broeke, tiedottaja, Euroopan parlamentti:
”No.”
"Entä hyväntekeväisyyteen?
Ei."

MOT:
“Why does the European Parliament have no control at all to those 40 million Euros of taxpayer's money?”
Marjory van den Broeke:
“Well it's not "not at all". As I said, it's a lump sum because it's far more costly to check every single invoice and bill for 751 people but when there are real indications that maybe a mistake was made, or something else happened which meant that the money was not spent on the purposes it was intended for, then the administration will ask for clarifications by an MEP: If there are no good reasons, then the money is asked to be reimbursed to the parliament.

- Miksei EU-parlamentti valvo 40 miljoonaa euroa veronmaksajien varoja?
- Kyllä niitä valvotaan. Kulukorvaus on könttäsumma, koska tulisi kalliiksi tarkistaa 751 edustajan jokainen lasku ja kuitti. Jos todella on viitteitä virheistä tai että rahaa ei ole käytetty tarkoitetulla tavalla, hallinto pyytää edustajilta selvitystä.
Jos hyviä syitä ei ole, rahat pyydetään palauttamaan parlamentille.

Parlamentin mukaan vuodesta 2010 lähtien on palautettu rahaa yhteensä noin 100-600 -tuhatta euroa
Hannu Takkula kertoo kerran yrittäneensä palauttaa käyttämättä jäänyttä 800 euroa.

Hannu Takkula:
”Menin tonne meppitoimistoon ja sanoin, että mulla on vähän sitä käyttämättä. Että miten sen kanssa pitäisi tehdä, pitäiskö se palauttaa tai näin edespäin, niin niin ne sanoi, että ei.. että onhan täällä kuluja.. mepeillä on kuluja, että että näin ne vaan sano.”

Parlamentti on useana vuonna äänestänyt kulukorvaustietojen avaamisesta. Tuloksetta. Huhtikuun lopussa parlamentti äänesti vihreiden aloitteista. Yhtä lukuunottamatta esitykset kaatuivat parlamentin suurimpien poliittisen ryhmien vastustettua esityksiä.

Nicholas Aiossa, Transparency International EU:
“So disappointing. One step forward, one step back. Well one step forward, five steps back because what we saw on the vote.”
"Se oli pettymys. Askel eteen, askel taakse. Tai pikemmin yksi eteen, viisi taakse."

Heidi Hautala:
”Vihreet ehdotti tätä, että että näin alkajaisiksi niin niin parlamentissa tehtäs semmonen päätös, että että satunnaisotannalla viisi prosenttia edustajista vuosittain otettas tämmöseen lähempään tarkasteluun ja sehän jo valpastuttais edustajia niin sillä tavalla sitte luultavasti ihan vapaaehtosesti ihmiset alkais noudattaa tämmösiä niin kun järkeviä tilinpidon periaatteita. Joita voi valvoa.”

Suomalaismepit suhtautuivat kaikkein kriittisimmin juuri pistotarkastuksiin. 7 meppiä 13:stä äänesti esitystä vastaan.
Grafiikka:

Nils Torvalds:
”No se, jos ei oo sääntöjä ja jos ei ole tota velvollisuuksia to-tota näyttää niitä, niin ei voida myöskään, tota pakottaa, tota, näyttämään kuitteja.”
MOT:
”Mut teillähän on muitakin tota, öö, avustuksia, joita saatte, niin miksei, miksei näitä voida nyt raportoida nyt sitte saman kaavan mukaan, kun sitä muutakin rahaliikennettä?”
Nils Torvalds:
”No, jos sä näkisit sen byrokratian johon me joskus joutuu näitten muitten kanssa.
Elikkä kyl meillä tässäkin talossa on, on niin kun sellasta niin kun oikeen niin kun, öö, pikkuseikkabyrokratiaa, joka tekee sen jokaisen ikään kun paperin täyttämisestä niin kun jotain suurta taidetta ja, tota, ja siitä syystä se, että sitä tulis lisää, niin tota en, en aivan hirvittävän innostunu ole.”

Nataša Pirc Musar:
“That's bollocks, sorry to say that. If you are not spending your own money, if you are spending the money of the European Parliament, we must not discuss bureaucracy. If we go to private sector bodies, if we go to a company, give this argument to the owner of a private company, he's going to laugh about it. He will say, "Those are the rules, you have to bring me the invoices, you have to tell me how did you spend the money which is owned by the company."

"Se on roskaa, anteeksi vain. Jos ei käytä omia rahojaan vaan EU-parlamentin varoja, ei voi vedota byrokratiaan. Verrataan yksityisen sektorin yrityksiin. Jos työntekijä vetoaisi kirjanpidon hankaluuteen, hänelle naurettaisiin. Yrityksen omistaja toteaisi,
että kuitit on oltava ja yrityksen rahojen käyttö on selvitettävä."

Vihreät esittivät myös, että kulukorvauksille pitäisi olla oma pankkitilinsä, kuitit tulisi säilyttää ja varojen käytöstä raportoida pääluokittain.

Heidi Hautala:
”Sillon se seuranta on helppoa ja ja tota kun ne kuitit kuukausittain kaikki kootaan ja katsotaan tiliotteen perusteella niin niin minust tää on niin ku edellytys sille, että ett tätä ylipäätänsä voi voi itsekin seurata, puhumattakaan siitä, että siitä sitten olis tilivelvollinen muille.”

Hautalan lisäksi kaikkia avoimuuteen tähtääviä ehdotuksia kannattivat perussuomalaisten Pirkko Ruohonen Lerner ja vasemmistoliiton Merja Kyllönen.

Merja Kyllönen:
”Mun mielestä on ihan selkeätä, että meillä pitäisi olla yksi yhtenäinen pelisääntö, mitä sit kaikki noudattaa. Avoimuutta täällä hoetaan joka suunnassa muuallakin, niin kyllä sitä pitää käyttää ihan yhtä lailla meidänkin kulukorvauksissa.”

Henna Virkkunen:
”Mun mielestä se on esimerkiksi järkevä asia, että tälle pitää olla erillinen tili tälle toimistokorvaukselle. Samoin kyllä sekin on mun mielestä ihan perusteltua, että jatkossa sitten ryhdyttäis ikään kuin säilyttämään, säilyttämään kuitteja. Voitais tarvittaessa parlamentti sit tehdä tarkastusta.”

Anneli Jäätteenmäki, Paavo Väyrynen ja Petri Sarvamaa äänestivät kaikkia kuutta avoimmuusesitystä vastaan.

MOT:
”Itse äänestit kaikkiin ei. Miksi?”

Petri Sarvamaa:
”No just sen takia, että meillä on olemassa tää järjestelmä ja tästä on päätetty. Meillä on olemassa siinä selkeät säännöt. Nyt yksi poliittinen puolue pyrkii murtaan tän mun mielestä ei ollenkaan niin rehellisesti ja vilpittömästi kuin he haluavat esittää eli vihreät.”
MOT:
”Nyt se näyttää niin kuin pyrkimykseltä avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen. Nyt sä kritisoit sitä.”
Petri Sarvamaa:
”Mä en kritisoi pyrkimystä avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen. Mä kritisoin sitä tapaa, jolla vihreät tekee tästä politiikkaa.”

Toimittajaryhmä odottaa Euroopan unionin tuomioistuimen linjausta kulukorvausten julkisuudesta tämän vuoden loppuun mennessä. Parlamentin kieltäytyi luovuttamasta kulukorvaustietoja, sillä sen mielestä kyse oli yksityisyyden suojaan liittyvästä asiasta. parlamentti vetosi myös siihen, että tietopyyntö olisi liian työläs toteuttaa.

Nataša Pirc Musar:
“If you are a reasonable person and intelligent enough, this is the question every MEP should ask him- or herself. I mean, where is the personal data in question here? I don't see it. This is not daily allowance, it's a general allowance every MEP is receiving to spend it to boost European politics and policies. And this is where the public has the right and is entitled to know.”
"Jokaisen järkevän ja älykkään mepin tulisi kysyä tätä asiaa itseltään. Mitä yksityisyydensuojaa kulukorvauksiin voi liittyä? Kyse ei ole päivärahoista vaan yleisestä kulukorvauksesta, jonka mepit saavat toimiessaan EU-politiikan edistämiseksi."

Kyse on isosta periaattellisesta kysymyksestä.

MOT:
“If the journalists win the case, what would that mean?”
Nataša Pirc Musar:
“That would be a precedent case, something new. Something new for European institutions that, you know, personal data protection cannot be just a common excuse and exemption. So that they would have to take into account that spending of public money is on the top of transparency priorities. And I hope that the judges in Luxembourg will see that it is essential for the general public to receive such an information, to be better informed and to fully express their opinion and to give full validity to the freedom of expression. It's a very, very important case.”
"Mitä journalistien voitto oikeudessa merkitsisi?"
"Se olisi ennakkotapaus. EU-instituutioille olisi uutta, että yksityisyydensuojaan ei voi vedota yleisenä poikkeuksena ja tekosyynä. EU-instituutiot joutuisivat huomioimaan, että julkisvarojen käytön läpinäkyvyys on ensisijaisen tärkeää. Toivon Luxemburgin tuomioistuimen päättävän, että yleisön on tärkeää saada tällaista tietoa. Siten äänestäjät pystyvät ilmaisemaan kantansa paremmin ja käyttämään ilmaisunvapauttaan. Tämä on hyvin tärkeä oikeusjuttu."

Myös mepeillä itsellään olisi mahdollisuus edistää avoimmuutta. Meppi-projekti kysyi europarlamentaarikolta myös sitä, kuinka moni olisi valmis näyttämään kirjanpitonsa ja kuittinsa. Vain 53 meppiä suostui tähän, heistä kolme on suomalaista.

MOT:
”No olisitko sinä esimerkiksi valmis näyttämään kysyttäessä kaikki yleisen kulukorvauksen kuitit?”

Heidi Hautala:
”Kyllä se käy, ett toss on siis yhteenveto nyt valmistunu viime vuodesta ja 2015 on on myöskin niin kun tallessa, että että kyllä voit tulla katsomaan niitä ei oo mitään estettä.”
Merja Kyllönen:
”No ei siitä varmaan tällä hetkellä mitään suurta iloa kenellekään olisi, mutta jos joku sitä kenkälaatikkoa haluaa tulla kattoon, niin kyllä sitä varmaan saa selata, selata kaikki sämpyläkuitit.”

Myös Pirkko Ruohonen-Lerner olisi valmis avaamaan kirjanpitonsa. Jussi Halla-aho sanoi alkuun toki menojen avaamiselle, mutta muutti sitten mielensä. Nils Torvalds pitää karkeaa kuukausittaista kirjanpitoa menoista. Hannu Takkula olisi valmis esittämään kirjanpitonsa parlamentille, ei toimittajille
Valtaosa suomalaismepeistä ei halua avata tilinpitoaan ennen kuin parlamentti niin määrää.

Henna Virkkunen:
”Jos parlamentti edellyttää, että näin ryhdytään toimimaan, niin totta kai.”

Petri Sarvamaa:
”Mulla ei ole tällaista kenkälaatikkoa. Sen pitäminen on, mä mietin tätä silloin kun mä tulin tänne, sen pitäminen on, on niin kuin oikeasti, ihan oikeasti se on mahdotonta.”

Heidi Hautala:
”Ei tää nyt niin vaikeeta oo. Kuitenkin se palaute mitä saa kun näkee, mihin se raha menee, on hyödyllistä myös itselle.”

Transparency Internationalin Nicholas Aiossan mielestä kirjanpito on saatava kuntoon.

Nicholas Aiossa:
“And then that is controlled to make sure that the spending is within the rules, and then that needs to be published so citizens, journalists, civil society can scrutinize and then hold their publicly elected officials to account.”
"Varainkäyttöä tulee valvoa, jotta nähdään sen olevan asianmukaista. Sen lisäksi tiedot tulee julkistaa, jotta yksityiset kansalaiset ja journalistit voivat tutkia niitä ja vaatia vaaleilla valittuja virkamiehiä tilille."

Yli puolet europarlamentaarikosta ei halua palauttaa mahdollisesti yli jääneitä kulukorvauksia parlamentille. Myös valtaosa suomalaismepeistä vastusti rahojen palauttamista. Avoimuuteen on vielä matkaa.

Grafiikka:
EI: Jäätteenmäki, Pietikäinen, Sarvamaa, Torvalds, Virkkunen, Väyrynen
Kyllä: Halla-aho, Hautala, Kumpula-Natri, Kyllönen, Ruohonen-Lerner
Ei kantaa: Takkula
Ei äänestänyt: Jaakonsaari