Hyppää pääsisältöön

Neuvostovinyyleistä kohti omaa identiteettiä

Virolaista musiikkia viedään maailmalle hartiavoimin

Neuvostoaikana jokaisesta virolaisesta kodista löytyi samat levyt. Länsimaisiin albumeihin ei päästy käsiksi, kokoelmat koostuivat yhden ja ainoan neuvostovallan hyväksymän Melodija-levy-yhtiön julkaisemista äänitteistä. Kun 1980-luvulla syntynyt virolainen poptähti Vaiko Eplik muistelee lapsuutensa musiikillisia sankareita, ei mieleen nouse Madonna tai Wham! vaan Elvis Presley ja The Beatles.

– Vartuin kuunnellen sellaista musiikkia, jota lännessä kuunneltiin 1950- ja 60-luvuilla. Beatlesin ensimmäinen Melodija-levy julkaistiin vain vuotta ennen syntymääni. 8-vuotiaana näin Venäjän televisiosta Elviksestä kertovan dokumentin, josta selvisi, että hän onkin jo kuollut. Rakastin hänen musiikkiaan ja surin syvästi sitä, ettei meistä tule koskaan ystäviä.

Nykyisin Eplik on itse monen virolaisen muusikon esikuva, ulkomaillakin arvostettu omaehtoinen musiikintekijä, joka on julkaissut lukuisia albumeja omistamansa levy-yhtiön kautta.

Neuvostoliittolaisen levy-yhtiön Melodijan julkaisuja.
Melodija-levymerkin julkaisuja. Neuvostoliittolaisen levy-yhtiön Melodijan julkaisuja. äänilevyt,Melodija,vinyylilevy
Tallinnan laulujuhlat vuodelta 1980.
Tallinnan laulujuhlat 1980. Tallinnan laulujuhlat vuodelta 1980. Kuva: Aleksander Kaasik CC BY-SA 4.0 Tallinnan laululava

Viron irtauduttua Neuvostoliitosta vuonna 1991 tilanne muuttui radikaalisti. Uudet julkaisut saapuivat viimein tuoreeltaan myös Viroon. Maaseudulla elämä kuitenkin jatkui vanhaan malliin. Itärajan pikkukylässä Varassa kasvaneen Mart Avin lapsuuteen kuului mustavalkotelkkari ja samaiset neuvostovinyylit, vaikka kriitikoiden hehkuttama artisti syntyikin itsenäiseen Viroon.

– Leikin noilla vanhoilla vinyyleillä, niistä sai aikaan outoja ääniä. Yhdellä levyllä oli virolaisten lintujen laulua ja nopeutta muuttamalla äänistä tuli mielenkiintoisempia.


Henkilökuva_mart avi



Henkilökuva_mart avi
Kuva: Joonas Josefsson/Yle
Tallinn Music Week,mart avi

Pitkään virolaisella popmusiikilla ei ollut selkeää identiteettiä. Naapurimaa Suomessakin Viro tunnettiin lähinnä Mustamäen torin piraattilevyistä, laulujuhlista ja Euroviisuista. Joku oli ehkä kuullut Villu Tammesta. Neljännesvuosisata uudelleenitsenäistymisen jälkeen maasta ponnistaa lukuisia mielenkiintoisia ja persoonallisia muusikoita. Vihdoin pienen maan artistit ovat saaneet jalkaa oven väliin myös kansainvälisillä musiikkimarkkinoilla.

Enää virolainen musiikki ei ole jäljessä muusta maailmasta. Englanniksi laulavan popyhtyeen soundi seuraa pitkälti vallalla olevia maailmanlaajuisia trendejä.

Ewert and the Two Dragons
Ewert and the Two Dragons Ewert and the Two Dragons Kuva: Mart Vares Ewert and The Two Dragons

Kun virolaiset itse kuvailevat musiikkinsa erityispiirteitä, nousevat esiin muun muassa rentous, duurivoittoisuus ja kätketty jännite. Myös avara maisema on muokannut virolaista ilmaisua.

Virolaisesta kansanmusiikista ammentavat yhtyeet ovat olleet nousussa jo useamman vuoden ajan. Curly Strings, Trad.Attack! ja Maarja Nuut ovat päivittäneet menestyksekkäästi folkmusiikin tähän päivään. Bändit keikkailevat ahkerasti myös ulkomailla.

Kansanmusiikin asemaa on vahvistanut pitkään jatkunut järjestelmällinen koulutus- ja festivaalitoiminta, joka on keskittynyt Viljandin kaupunkiin. Paikkakunnalle perustettiin jo 1960-luvulla kulttuurialan oppilaitos, joka tunnetaan nykyisin Viljandin Kulttuuriakatemiana. Kansanmuusikoita kouluttava oppilaitos aloitti 25 vuotta sitten Viljandi Folk Music Festivalin, joka on kasvanut yhdeksi Baltian maiden suurimmista kansanmusiikkitapahtumista.

Virolaisartisti Maarja Nuut.
Maarja Nuut. Virolaisartisti Maarja Nuut. Kuva: Kaupo Kikkas Maarja Nuut
Virolainen yhtye Trad.Attack!
Trad.Attack!. Virolainen yhtye Trad.Attack! Kuva: Mait Juriado Trad.Attack!

Maarja Nuut on esimerkki nykyaikaisesta virolaisesta artistista, joka edustaa tuoretta, persoonavetoista ilmaisua. Laulaja-viulisti rikkoo rohkeasti genrerajoja ja yhdistää perinnetarinoita sekä elektronista musiikkia aivan uudenlaiseksi taiteen muodokseen.

Poikkitaiteellinen esiintyminen ja vahva omaleimaisuus yhdistää myös Mart Avin ja Indrek Spunginin kaltaisia nousevia virolaisia sooloartisteja. Omiin sfääreihinsä vahvan visuaalisuuden ja ketään kumartelemattoman esiintymisen on vienyt räppisensaatio Tommy Cash.

Maan pienuus asettaa rajat virolaisen artistin kaupalliselle menestykselle. Maassa asuu vain 1,3 miljoonaa ihmistä ja heistäkin lähes puoli miljoonaa Tallinnassa. Pääkaupungin lisäksi keikkapaikkoja on ainoastaan muutamassa isommassa kaupungissa.

Virolaisen artistin menestys kotimaassa ei välttämättä takaa toimeentuloa musiikilla. Yleisradioyhtiö ERR:n Raadio2 nostaa soittoon paikallista musiikkia ja kanavalla on lähes joka genrelle oma erikoisohjelmansa. Artistit saavat jonkin verran näkyvyyttä myös televisiossa.

Pelkällä radiosoitolla, keikkailulla ja levymyynnillä ei elä leveästi pienessä maassa. Artistit hakeutuvatkin entistä tarmokkaammin kansainvälisille markkinoille.

Viime vuosien menestyneimpiin virolaisbändeihin kuuluu indieyhtye Ewert and the Two Dragons. Elektronisen musiikin tekijöistä Syn Cole ja NOËP ovat saaneet huomiota Viron ulkopuolella.

Virolainen artisti Kerli.
Kerli Virolainen artisti Kerli. Kuva: Jorgen Paabu Kerli Kõiv
Virolainen artisti Noëp.
NOËP Virolainen artisti Noëp. Kuva: Mart Vares noëp

Jotkut nuoret virolaiset popartistit muuttavat pois Virosta kansainvälisen uran toivossa. Esimerkiksi sittemmin kotimaahansa palannut keijukaispoppari Kerli muutti Los Angelesiin vain 18-vuotiaana. Suomessa ahkerasti keikkaillut Iiris puolestaan asuu yhä Lontoossa. Ewert & The Two Dragonsin ja Iiriksen manageri Toomas Olljumin mukaan useammankin virolaisen artistin kannattaisi kokeilla ulkomailla asumista.

– Isossa kaupungissa kuten Lontoossa artisti näkee, mitä kansainvälinen kilpailu todella on ja mitä globaali menestyminen vaatii.

Virolainen musiikkibisnes on vielä nuori ja hakee muotoaan. Muutaman viime vuoden aikana on tapahtunut huimaa kehitystä. Nykyisin esimerkiksi palkitaan alan parhaimmistoa industry awards -palkinnoin, Tallinn Music Weekin festivaalijohtaja ja perustaja Helen Sildna kertoo.

– Viisi vuotta sitten musiikkiteollisuuden palkintoja ei olisi voitu jakaa, koska käytännössä ei ollut riittävästi alan ammattilaisia. Nyt täällä on todella aktiivisia levy-yhtiöitä, julkaisijoita, ohjelmatoimistoja ja festivaaleja. Sanoisin, että koko ala on ottanut merkittävän harppauksen.

Yleisöä konsertissa Kultuurikatelissa Tallinnassa.
Yleisöä konsertissa Kultuurikatelissa Tallinnassa. Kuva: Patrik Tamm Tallinn Music Week,Kultuurikatel
Indrek Spungin keikalla hotellihuoneessa.
Indrek Spungin keikalla hotellihuoneessa. Kuva: Patrik Tamm Tallinn Music Week,indrek spungin
Keikka Viru-keskuksessa Tallinnassa.
Keikka Viru-keskuksessa Tallinnassa. Kuva: Tõnu Tunnel Tallinn Music Week,viru center

Tallinn Music Week on järjestetty vuodesta 2009 lähtien. Tapahtuma on kasvanut laaja-alaiseksi kansainväliseksi kaupunkifestivaaliksi ruoka- ja muotiteemoineen, mutta sen tärkein tehtävä on edelleen esitellä virolaista musiikkia ulkomaisille toimijoille. Festivaalin aikana esiintyy nykyään pitkästi toista sataa virolaista bändiä tai artistia eri puolilla kaupunkia.

Tommy Cash yllätyskeikalla Tallinn Music Weekillä.
Tommy Cash Tommy Cash yllätyskeikalla Tallinn Music Weekillä. Kuva: Patrik Tamm tomm¥ €a$h

Tallinn Music Weekin yhteydessä järjestetään nykyisin myös biisileiri, jossa paikalliset lauluntekijät pääsevät työskentelemään kansainvälisten ammattilaisten kanssa. Tämäkin on yksi tapa avata ovia globaaleille musiikkimarkkinoille.

Vain muutamassa vuodessa Viroon on rakennettu koneisto artistien viemiseksi ulkomaille, mutta sekään ei takaa automaattisesti kansainvälistä menestystä. Kilpailu on raakaa eikä pelkkä taito riitä. Menestys voi lopulta olla sattuman kauppaa.

Ainakaan yrityksen puutteesta virolaisia ei voi moittia, töitä on tehty järjestelmällisesti ja suunnitelmallisesti useita vuosia. Pienestä maasta löytyy omistautunut joukko ammattilaisia, jotka ovat raivanneet tien valmiiksi muiden kulkea.

Videoiden kuvaus: Hannu Kettunen

Lue lisää:

Erki Pärnoja - epäonnistuja

Erki Pärnoja on kireä ja levoton tutkimusmatkailija, joka rakastaa epäonnistumisen riskiä. Lisäksi hän on Viron tunnetuimpia muusikkoja. Vieraana-sessiossa Pärnoja esittää uusitun version Late August -kappaleestaan. Live tallennettiin Tallinnan Telliskivessä.