Meillä Suomessa muslimien pyhä kuukausi ramadan tunnetaan erityisesti paastoamisesta, mutta muslimeille ramadan on myös yhdessäolon ja hauskanpidon aikaa. Suomessa kymmenet tuhannet muslimit joutuvat pähkäilemään, kuinka sovittaa yhteen ramadan, talven lyhyet päivät ja kesän valoisat yöt.
Ramadaniin kuuluva paasto on sidottu auringon nousu- ja laskuaikoihin. Useimmat Suomen muslimit seuraavat Mekan auringon liikkeitä. Toinen vaihtoehto on paastota lähimmän muslimimaan eli Turkin auringon mukaan.
Sinnikkäimmät viettävät ramadania Suomen aurinkoa noudattaen. Tämä tapa on erityisen haastava, jos ramadan osuu kesäaikaan – aikaa syömiseen ja juomiseen on vain muutama tunti keskiyön tienoilla.
Vaikka paasto saattaa kuulosta rankalta, viettävät muslimit paaston aikana ihan tavallista arkea. Paastoavaa muslimiystävää ei ehkä kannata pyytää lounaalle, mutta muuten asioita voi hoitaa täysin normaalisti. Ja kannattaa toivottaa "ramadan mubarak" eli hyvää ramadania. Se on sama kuin hyvän joulun toivotus meillä.
Kannattaa toivottaa "ramadan mubarak" eli hyvää ramadania.
Muslimeille paasto on jumalan tahto
Ramadan ei ole juhlan vaan kuukauden nimi. Se on islamilaisen hijra-kalenterin 9. kuukausi.
Hijra on kuukalenteri, jossa vuodessa on 12 kuukautta, mutta vain 354 päivää. Islamilaiset juhlat siirtyvät kalenterimme suhteen noin 11 päivää vuodessa ja noin 33 vuoden välein juhlat ovat kiertäneet koko kalenterivuoden.
Muslimit uskovat, että ramadanin aikaan profeetta Muhammed sai ensimmäiset ilmestykset koraanista. Paaston viettäminen on jumalan tahto.
Paasto opettaa empatiaa ja mielitekojan hallintaa. Paastotessaan ihminen kokee miltä tuntuu olla köyhä ja nälkäinen. Ramadaniin liittyykin paaston lisäksi hyväntekeväisyys ja huono-osaisten auttaminen.
Muslimit pitävät paastoa myös hyvänä terveydelle.
Ramadan alkaa, kun uusi kuu havaitaan
Kuu vaihtuu kun uuden kuun sirppi havaitaan taivaalla. Aikaa ei voi täsmällisesti sanoa: monien muslimien mielestä uusi kuunsirppi täytyy oikeasti havaita taivaalta ennen paaston aloittamista. Jos on esimerkiksi pilvinen sää, myös ramadanin aloitus siirtyy.
Jos on esimerkiksi pilvinen sää, myös ramadanin aloitus siirtyy.
Netti on mullistanut Ramadanin vieton
Tieto ramadanin alkamisesta ja päättymisestä kulkee nykyisin reaaliajassa. Kun uuden kuun sirppi on Mekassa havaittu, on tieto samaan aikaan täällä Suomessakin. Aikaisemmin vaihtoehtona oli vain seurata Suomen aurinkoa.
Älypuhelimiin on tarjolla runsaasti erilaisia ramadan-sovelluksia, joista näkee päivittäiset paaston alkamis- ja päättymisajankohdat sekä rukousajat paikkakunnittain.
Jyväskylässä asuva muslimi voi seurata minuutilleen koska aurinko nousee tai laskee nimenomaan Jyväskylässä. Myös koraanin lukemiseen on omia sovelluksia, samoin rukouksille ja rukousaikamuistutuksille.
Paasto koskee kaikkia, mutta on henkilökohtainen päätös
Ramadan-kuukauteen sijoittuva saum eli paasto on yksi islamin viidestä peruspilarista ja se koskee kaikkia muslimeja. Suomessa asuvista muslimeista arviolta noin kolmannes paastoaa.
Paaston aloittaminen on jokaisen henkilökohtainen päätös. Paaston voi jättää väliin jos epäilee sen olevan itselleen ja terveydelleen vahingollista. Sairaana ja raskaana ei paastota. Samoin elämäntilanne pitää huomioida; esimerkiksi kilpaurheilijan on vaikea paastota kesken kisakauden.
Vanhukset ja lapset eivät myöskään paastoa. Paaston aloittamisikä on harkinnanvarainen, mutta yleensä tytöt aloittavat aikaisemmin kuin pojat. Useimmat musliminuoret aloittavat paastoamisen viimeistään 15-vuotiaina. Toiset aloittavat paaston vähitellen, esimerkiksi vain muutaman tunnin vuorokaudessa tai jättämällä välipalat väliin.
Ramadan on paastoa, ruokaa ja yhdessäoloa
Auringon sarastuksen ja auringon laskun välissä ei saa syödä eikä juoda mitään – ei edes vettä. Myös tupakointi ja seksi on kielletty.
Ramadan on vähän kuin joulurauha meillä suomalaisilla. Valehtelu, kiroilu, riitely tai huono käytös ei kuulu ramadanin aikaan. Osa muslimeista käy tavallista ahkerammin moskeijassa.
Monissa moskeijoissa myös tarjoillaan ruokaa auringonlaskun jälkeen. Koska paaston aikataulut vaihtelevat, onkin moskeijoilla miettimistä mihin aikaan illallinen eli iftar tarjoillaan. Kun paastopäivän jälkeen saa aloittaa syömisen sanotaan, että paasto rikotaan.
Joissain moskeijoissa on päädytty kompromissiin, jossa taateleita, teetä ja pientä purtavaa tarjotaan kun Mekan aurinko laskee, mutta varsinainen päivällinen syödään vasta Suomen auringon mentyä mailleen.
Iftar päättää paastopäivän
Kun aurinko laskee, paasto rikotaan ja nautitaan iftar-ateria. Se on päivän kohokohta. Ruoka on yleensä tavallista juhlavampaa ja on tärkeää, että kaikki perheenjäsenet ovat aterialla paikalla. Usein kutsutaan myös vieraita syömään.
Muslimimaissa ramadanin illat iftar-aterian jälkeen ovat yhteistä juhlaa, jota vietetään ystävien kanssa puistoissa ja kahviloissa. Suomessa muslimit eivät pääse kokemaan samanlaista yhteistä ilonpitoa, koska suomalainen arki pyörii samaan aikaan ympärillä. Tilanne on vastaava kuin jos suomalainen haluaisi juhlia juhannusta vaikkapa Espanjassa.
Paasto vaati totuttelua
Vaikka muslimit pitävät paastoa monin tavoin terveellisenä, vaatii sen vietto myös taitoa. Vatsa on ramadanin aikaan kovilla. Närästys onkin yleinen vaiva paaston aikana. Iftar aloitetaan usein taateleilla ja jogurttijuomalla, jonka jälkeen syömään käydään rauhallisesti. Liian nopeasta ahmimisesta tulee huono olo. Osa paastoajista tankkaa vielä viime hetkellä ennen auringon nousua, mutta osa menee ihan normaalisti nukkumaan.
Ramadanin loputtua juhlitaan
Ramadanin päättymistä seuraavana päivänä alkaa id al-fitr -juhla, (kirjoitetaan joskus muodossa eid al-fitr), jota kutsutaan lyhyesti myös eid-juhlaksi. Vuoden 2023 Id al-fitr on noin 21.-22. huhtikuuta. Myös ramadanin päättyminen on kiinni kuun vaiheiden havaitsemisesta.
Eid aloitetaan yhteisellä aamiaisella. Se on juhlahetki, sillä se on ensimmäinen kerta ramadanin jälkeen kun ruokaillaan päivänvalossa.
Eid on iloinen juhla, johon kuuluu hyvän ruuan lisäksi vierailut sukulaisten ja ystävien luona, hauskanpito ja yhteiset retket. Eid on ennen kaikkea perhejuhla. Eidiä varten ostetaan uudet vaatteet ja juhlan aikana annetaan lahjoja sekä lapsille että aikuisille.
Edit 12.6.2017 Kahden kuvan paikkaa vaihdettu.
Edit 9.4.2018 Ramadanin ajankohta lisätty ingressiin.
Edit 15.5.2018 Päivitetty jutun linkit.
Edit 5.4.2022 Päivitetty jutun otsikko ja ramadanin ajankohta.
Edit 23.3.23: Päivitetty Eid-juhlan ajankohta ja poistettu vanhentunut faktalaatikko.
