Hyppää pääsisältöön

Ramadan ja Suomen yötön yö on hankala yhdistelmä - syödä saa vain iltamyöhään

Hedelmälautanen, jossa kiwi, granaattiomena ja persikka
Hedelmälautanen, jossa kiwi, granaattiomena ja persikka Kuva: Yle/Sari Veikkolainen ramadan,muslimit,hedelmät,Yle Oppiminen

Meillä Suomessa muslimien pyhä kuukausi ramadan tunnetaan erityisesti paastoamisesta, mutta muslimeille ramadan on myös yhdessäolon ja hauskanpidon aikaa. Suomen 65 000 muslimia joutuvat pähkäilemään, kuinka sovittaa yhteen ramadan ja lyhyet kesäyöt.

Ramadaniin kuuluva paasto on sidottu auringon nousu- ja laskuaikoihin. Useimmat Suomen muslimit seuraavat Mekan auringon liikkeitä. Toinen vaihtoehto on paastota lähimmän muslimimaan eli Turkin auringon mukaan.

Sinnikkäimmät viettävät ramadania Suomen aurinkoa noudattaen. Tämä tapa on erityisen haastava, kun ramadan osuu kesäaikaan – aikaa syömiseen ja juomiseen on vain muutama tunti keskiyön tienoilla.

Vaikka paasto saattaa kuulosta rankalta, viettävät muslimit paaston aikana ihan tavallista arkea. Paastoavaa muslimiystävää ei ehkä kannata pyytää lounaalle, mutta muuten asioita voi hoitaa täysin normaalisti. Ja kannattaa toivottaa "ramadan mubarak" eli hyvää ramadania. Se on sama kuin hyvän joulun toivotus meillä.

Kannattaa toivottaa "ramadan mubarak" eli hyvää ramadania.

Muslimeille paasto on jumalan tahto

Ramadan ei ole juhlan vaan kuukauden nimi. Se on islamilaisen hijra-kalenterin 9. kuukausi.

Hijra on kuukalenteri, jossa vuodessa on 12, mutta vain 354 päivää. Islamilaiset juhlat siirtyvät kalenterimme suhteen noin 11 päivää vuodessa ja noin 33 vuoden välein juhlat ovat kiertäneet koko kalenterivuoden.

Muslimit uskovat, että ramadanin aikaan profeetta Muhammed sai ensimmäiset ilmestykset koraanista. Paaston viettäminen on jumalan tahto.

Paasto opettaa empatiaa ja mielitekojan hallintaa. Paastotessaan ihminen kokee miltä tuntuu olla köyhä ja nälkäinen. Ramadaniin liittyykin paaston lisäksi hyväntekeväisyys ja huono-osaisten auttaminen.

Muslimit pitävät paastoa myös hyvänä terveydelle.

Huivipäinen nainen kattaa ruokaa pöytään
Hajar kattaa ruokapöytää Huivipäinen nainen kattaa ruokaa pöytään Kuva: Yle/Sari Veikkolainen Yle Oppiminen,ramadan

Ramadan alkaa kun uusi kuu havaitaan

Kuu vaihtuu kun uuden kuun sirppi havaitaan taivaalla. Aikaa ei voi täsmällisesti sanoa: monien muslimien mielestä uusi kuunsirppi täytyy oikeasti havaita taivaalta ennen paaston aloittamista. Jos on esimerkiksi pilvinen sää myös ramadanin aloitus siirtyy.

Jos on esimerkiksi pilvinen sää myös ramadanin aloitus siirtyy.

Netti on mullistanut Ramadanin vieton

kuva kahdesta sovelluksesta, joiden avulla voi viettää paastoa ramadanin aikaan
Ramadanin viettoa varten löytyy runsaasti erilaisia mobiilisovelluksia. kuva kahdesta sovelluksesta, joiden avulla voi viettää paastoa ramadanin aikaan Kuva: Yle/Sari Veikkolainen Yle Oppiminen,ramadan

Tieto ramadanin alkamisesta ja päättymisestä kulkee nykyisin reaaliajassa. Kun uuden kuun sirppi on Mekassa havaittu, on tieto samaan aikaan täällä Suomessakin. Aikaisemmin vaihtoehtona oli vain seurata Suomen aurinkoa.

Älypuhelimiin on tarjolla runsaasti erilaisia ramadan-sovelluksia, joista näkee päivittäiset paaston alkamis- ja päättymisajankohdat sekä rukousajat paikkakunnittain. Jyväskylässä asuva muslimi voi seurata minuutilleen koska aurinko nousee tai laskee nimenomaan Jyväskylässä. Myös koraanin lukemiseen on omia sovelluksia, samoin rukouksille ja rukousaikamuistutuksille.

Paasto koskee kaikkia, mutta on henkilökohtainen päätös

Ramadan-kuukauteen sijoittuva saum eli paasto on yksi islamin viidestä peruspilarista ja se koskee kaikkia muslimeja. Suomessa asuvista muslimeista arviolta noin kolmannes paastoaa.

Paaston aloittaminen on jokaisen henkilökohtainen päätös. Paaston voi jättää väliin jos epäilee sen olevan itselleen ja terveydelleen vahingollista. Sairaana ja raskaana ei paastota. Samoin elämäntilanne pitää huomioida; esimerkiksi kilpaurheilijan on vaikea paastota kesken kisakauden.

Vanhukset ja lapset eivät myöskään paastoa. Paaston aloittamisikä on harkinnanvarainen, mutta yleensä tytöt aloittavat aikaisemmin kuin pojat. Useimmat musliminuoret aloittavat paastoamisen viimeistään 15-vuotiaina. Toiset aloittavat paaston vähitellen, esimerkiksi vain muutaman tunnin vuorokaudessa tai jättämällä välipalat väliin.

Pöytä, jolla on hedelmäasetelma ja mustikkapiirakkaa
Suomalaiseen iftar-ateriaan sopii mainiosti myös mustikkapiirakka Pöytä, jolla on hedelmäasetelma ja mustikkapiirakkaa Kuva: Yle/Sari Veikkolainen Yle Oppiminen,Ramadan

Ramadan on paastoa, ruokaa ja yhdessäoloa

Auringon sarastuksen ja auringon laskun välissä ei saa syödä eikä juoda mitään – ei edes vettä. Myös tupakointi ja seksi on kielletty.

Ramadan on vähän kuin joulurauha meillä suomalaisilla. Valehtelu, kiroilu, riitely tai huono käytös ei kuulu ramadanin aikaan. Osa muslimeista käy tavallista ahkerammin moskeijassa.

Monissa moskeijoissa myös tarjoillaan ruokaa auringonlaskun jälkeen. Koska paaston aikataulut vaihtelevat, onkin moskeijoilla miettimistä mihin aikaan illallinen eli iftar tarjoillaan. Kun paastopäivän jälkeen saa aloittaa syömisen sanotaan, että paasto rikotaan.

Joissain moskeijoissa on päädytty kompromissiin, jossa taateleita, teetä ja pientä purtavaa tarjotaan kun Mekan aurinko laskee, mutta varsinainen päivällinen syödään vasta Suomen auringon mentyä mailleen.

Kuvassa itämaisella matolla teekuppeja, pelikortit ja pähkinöitä
Illat iftar-aterian jälkeen ovat perheen ja ystävien yhdessäolon aikaa Kuvassa itämaisella matolla teekuppeja, pelikortit ja pähkinöitä Kuva: Yle/Sari Veikkolainen Yle Oppiminen,tee,Ramadan

Iftar päättää paastopäivän

Kun aurinko laskee, paasto rikotaan ja nautitaan iftar-ateria. Se on päivän kohokohta. Ruoka on yleensä tavallista juhlavampaa ja on tärkeää, että kaikki perheenjäsenet ovat aterialla paikalla. Usein kutsutaan myös vieraita syömään.

Muslimimaissa ramadanin illat iftar-aterian jälkeen ovat yhteistä juhlaa, jota vietetään ystävien kanssa puistoissa ja kahviloissa. Suomessa muslimit eivät pääse kokemaan samanlaista yhteistä ilonpitoa, koska suomalainen arki pyörii samaan aikaan ympärillä. Tilanne on vastaava kuin jos suomalainen haluaisi juhlia juhannusta vaikkapa Espanjassa.

iftar-ateria katettuna pöytään, lihaa ja riisiä
Perhe ja ystävät kokoontuvat syömään yhdessä auringon laskettua. Kuvassa on lihapataa ja persialaista riisiä iftar-ateria katettuna pöytään, lihaa ja riisiä Kuva: Yle/Sari Veikkolainen Yle Oppiminen,ramadan,ruokapöytä

Paasto vaati totuttelua

Vaikka muslimit pitävät paastoa monin tavoin terveellisenä, vaatii sen vietto myös taitoa. Vatsa on ramadanin aikaan kovilla. Närästys onkin yleinen vaiva paaston aikana. Iftar aloitetaan usein taateleilla ja jogurttijuomalla, jonka jälkeen syömään käydään rauhallisesti. Liian nopeasta ahmimisesta tulee huono olo. Osa paastoajista tankkaa vielä viime hetkellä ennen auringon nousua, mutta osa menee ihan normaalisti nukkumaan.

Ramadanin loputtua juhlitaan

Ramadanin päättymistä seuraavana päivänä alkaa kolmipäiväinen id al-fitr -juhla, (kirjoitetaan joskus muodossa eid al-fitr), jota kutsutaan lyhyesti myös eid-juhlaksi. Id al-fitr 2017 on sunnuntaina 25. kesäkuuta tai sen lähipäivinä. Myös ramadanin päättyminen on kiinni kuun vaiheiden havaitsemisesta.

Eid aloitetaan yhteisellä aamiaisella. Se on juhlahetki, sillä se on ensimmäinen kerta ramadanin jälkeen kun ruokaillaan päivänvalossa.

Eid on iloinen juhla, johon kuuluu hyvän ruuan lisäksi vierailut sukulaisten ja ystävien luona, hauskanpito ja yhteiset retket. Eid on ennen kaikkea perhejuhla. Eidiä varten ostetaan uudet vaatteet ja juhlan aikana annetaan lahjoja sekä lapsille että aikuisille.

Suomessakin kauppa käy ramadanin aikaan

Myös kauppiaat Suomessa ovat alkaneet huomata ramadanin kaupallisen potentiaalin. Viime vuonna kauppakeskus Itis Helsingissä markkinoi eid-juhlaa näkyvästi. Itiksen markkinointipäällikkö Anna Homénin mukaan aloite tuli yrittäjiltä,

– Eid oli jo pitkään ollut hyvä kauppapäivä. Elektroniikka ja lelut käyvät hyvin kaupaksi ja ravintolat ovat täynnä väkeä. Yrittäjät toivoivat, että kauppakeskus panostaisi Eidiin. Palkkasimme mainostoimiston analysoimaan muslimien kulutuskäyttäytymistä ramadanin ja id al-fitrin aikana ja teimme viime vuonna ensimmäinen markkinointikampanjan.

Kiinteistösijoitusyhtiö Citycon omistaa useita kauppakeskuksia eri puolilla Suomea. Yhtiö ei ainakaan vielä panosta ramadaniin tai eid-juhlaan, kertoo markkinointipäällikkö Martin Österberg,

– Meillä ei ole nyt erityisiä suunnitelmia ramadanin varalle. Itiksen avaus viime vuonna oli todella hieno ja uskoisin, että tulevaisuudessa vastaava voisi toimia myös muissa kauppakeskuksissa.

Kuvassa iranilainen ruoka-annos, jossa riisiä ja lampaanpotkaa
Iranilainen juhlaruoka, bagheli polo eli haudutettua lampaanpotkaa ja tillillä maustettua riisiä. Kuvassa iranilainen ruoka-annos, jossa riisiä ja lampaanpotkaa Kuva: Yle/Sari Veikkolainen ramadan,Yle Oppiminen

Edit 12.6.2017 Kahden kuvan paikkaa vaihdettu.

  • Vikasietotila: Internet on pilannut ihan kaiken

    Mitä paremmaksi netti kehittyy, sitä kamalampi siitä tulee.

    Internet on ihmiskunnan paras vastine Sammolle. Mitä ikinä keksitkään toivoa, sen on joku nettiin tunkenut (vertaa myös sääntöön 34). Miksi sitten vähän väliä tuntuu siltä, että netti on valtava kaatopaikka, joka tekisi mieli polttaa napalmilla ja upottaa suohon? Siksi että internet on ennen kaikkea mittakaavaihme.

  • Yle Oppimisen joulukalenteri 2017: Minä osaan!

    Me kysyimme taidoista, asiantuntijat vastasivat.

    Kysyimme taidoista ja oppimisesta alan asiantuntijoilta. Mikä on tärkein taitosi? Minkä mielikuvitushahmon taidon haluaisit? Mitä opettaisit kaverille? Näin he vastasivat.