Hyppää pääsisältöön

Sähkökirjojen myynti kasvoi alkuvuonna

Eve Hietamies, Jukka Viikilä ja Jenni Haukio
Eve Hietamies, Jukka Viikilä ja Jenni Haukio Kuva: Otava/Jouni Harala, Marek Sabogal ja Juha Suomalainen Eve Hietamies,Jukka Viikilä,Jenni Haukio

Jenni Haukion kokoama runoteos Katso pohjoista taivasta, Eve Hietamiehen Hammaskeiju ja muutamat ulkomaiset dekkarit ovat siivittäneet alkuvuonna kirjamyynnin nousuun pitkän alamäen jälkeen.

Katso pohjoista taivasta on myynyt jo alkuvuonna enemmän kuin moni kirja tulee koko vuonna myymään. Sitä on kustantamolta mennyt jälleenmyyjille jo noin 50 000 kappaletta.

Eve Hietamiehen Hammaskeiju on myös ollut myyntimenestys. Hietamiehen kirjan menekki on ollut vilkasta etenkin marketeissa, vaikka niissäkin alkuvuoden kirjamyynti on ollut edellistä vuotta hieman laimeampaa.

Myös Finlandia-palkitun Jukka Viikilän Akvarelleja Engelin kaupungista jatkoi hyvää myyntiään.

Sähköä ilmassa

Sähkökirjojen nousua on odotettu vuosia, ja nyt niiden myynti on kasvanut selvästi. Ladattavien äänikirjojen myynti kasvoi alkuvuonna arvoltaan yli 200% edellisvuodesta. Sähkökirjojenkin myynnin kasvu oli n. 16%. Kaikkien sähköisten julkaisujen 41,3 prosentin kasvu riitti kääntämään yhteisen myynnin plussalle. Tämä luku sisältää siis äänikirjat sekä ladattavat ja myydyt sähkökirjat.

Myös Adlibris myi digikirjoja huomattavasti edellisen vuoden alkua enemmän, lisäys oli yli 65%.

Äänikirjojen suosio näyttää olevan kasvussa. Skandinaviassa suurin kirjojen digitaalinen kirjapalvelu on Storytel-yhtiö. Suosituimpia genrejä ovat dekkarit ja trillerit, romantiikka sekä fantasia ja scifi.

Suomessa kuunnelluimpia kirjoja ovat olleet Marko Lönnqvistin Elämäni Gangsterina, Henriikka Rönkkösen Mielikuvituspoikaystävä sekä Paula Hawkinsin Nainen junassa -trilleri. Marko Kilven Undertaker nousi vuorokaudessa kuunnelluimpien kirjojen listalle.

Äänikirjat ovat lisänneet nopeasti suosiotaan maailmalla. Suurimmalla markkina-alueella, Yhdysvalloissa, vuosittainen äänikirjojen myynti on ollut n. 1,8 miljardia dollaria, ja kasvua oli yli 30 prosenttia vuonna 2016 edellisestä vuodesta.

Markettimyynti jatkui vahvana

Parin viimeisen vuoden aikana markettien kirjamyynti on kasvanut paljon. S-ryhmä ilmoittaa kappalemyyntinsä olleen marketeissa pari prosenttia jäljessä viime vuodesta. Tänä vuonna S-ryhmä on myynyt noin 400 000 kirjaa.

K-Citymarketeissa Eve Hietamiehen Hammaskeiju on ollut eniten myyty kotimainen teos. Kirjamyynnin ykkösenä on tänä vuonna K-Citymarketeissa Lars Keplerin Kaniinmetsästäjä, jota on myyty tuplasti enemmän kuin Hietamiestä.

K-Citymarketeissa kirjojen myynti on ollut tänä vuonna viime vuoden tasolla. Kevään kotimaisten kirjojen myydyimmät ovat Keplerin ja Hietamiehen lisäksi olleet Ilkka Remeksen Kiirastuli (syksyn 2016 kirja), Reijo Mäen vuosi sitten kesällä ilmestynyt Hot dog, Jukka Viikilän Akvarelleja Engelin kaupungista (Finlandia voittaja 2016) ja käännöskirjoista Stephen Kingin Etsivä löytää sekä Nesbøn Jano.

Vaikka markettimyynti ei alkuvuodesta jatkanut kasvuaan, on se yhä mahdollista. Vuonna 2016 K-Citymarketeissa myytiin noin miljoona kirjaa ja myynti kasvoi kappaleissa laskettuna vuoteen 2015 verrattuna 19 prosenttia. S-markettien ja verkkokaupan kirjamyynti kasvoi viime vuonna 9 prosenttia edellisvuodesta.

Pohjoismaiden suurin verkkokirjakauppa Adlibris kasvatti myyntiään Suomessa alkuvuodesta 21 prosenttia. Eniten myytiin tietokirjoja ja toiseksi eniten kurssikirjoja, joiden myynti kasvoi enemmän kuin myynti kokonaisuutena, eli yli 50%.

Lukujen sietämätön sekavuus

Uutisia kirja-alan lamasta tai menestymisestä on vaikeaa tulkita. Kirja-ala ei ole päässyt selvyyteen siitä, mitä tilastoja voisi käyttää yhtenevänä ja alaa oikein kuvaavana. Ongelma on siinä, että eri toimijoiden tilastot mittaavat hieman eri asioita. Kustantamoiden edustajat ja kirjakauppiaat ovat jossain määrin tukkanuottasilla aina kun uudet luvut myynneistä tulevat.

Kirjakauppaliiton luvut osoittavat kokonaismyynnin kasvaneen alkuvuonna lähes kaksi kertaa enemmän kuin kustannusyhdistyksen lukujen mukaan. Kirjakaupat ovatkin ilmeisesti purkaneet varastojaan alennusmyynnillä. Osan selittää myös se, että kustannusyhdistyksen pikatilastoissa alkuvuodesta ei ole mukana oppikirjojen myyntiä.

Kirjakauppiaita edustava Kirjakauppaliitto julkaisee Mitä Suomi lukee -tilastoa kuukausittain ja seuraa vuosineljänneksen ja koko vuoden myynnin muutosta. Nämä tilastot ovat liiton mukaan todellista myyntiä kirjakaupoista lukijoille. Mutta kuukausittaiset myyntilistat eivät kuvaa myynnin muuttumista edellisvuodesta – ainoastaan kunkin ajan eniten myyviä kirjoja. Kirjakauppaliiton neljännesvuositilastot osoittavat pääasiassa muutoksen suunnan edellisvuoteen verrattuna.

Kustannusyhdistys kerää sekin neljännesvuositilastoja ja koko vuoden tilaston. Nämä puolestaan kertovat kustantamoilta jälleenmyyjille lähteneiden kirjojen määrän ja arvon sekä kustantajien oman suoramyynnin.

Ollin oppikirjat myyvät – myös kaunokirjat menestyivät

Oppikirjojen myyntiä vilkastutti uusi opetussuunnitelma. Kaunokirjoissa eniten myytiin käännettyä ulkomaista kirjallisuutta. Stephen Kingin Etsivä löytää sekä Nesbøn Jano olivat parhaiten menestyviä.

Kirjakauppiailta kerätyt tiedot osoittavat, että kirjojen rahallinen kokonaismyynti kasvoi 4,6 prosenttia tammi-maaliskuussa 2017 edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Oppikirjojen myynti lisääntyi uuden opetussuunnitelman siivittämänä 24,3 prosenttia ja kaunokirjojen myynti puolestaan 8,3 prosenttia. Lasten- ja nuortenkirjallisuudessa sen sijaan alkuvuoden myynti laski viime vuoden alun myyntiin verrattuna 1,9 prosenttia. Kirjakauppaliiton myynnin muutos perustuu Akateemisen kirjakaupan, Suomalaisen kirjakaupan, Adlibriksen ja Info-kirjakauppojen ilmoittamiin myyntiin.

Kustannusyhdistyksen tilasto osoittaa puolestaan, että lasten- ja nuorten kirjojen kauppa jälleenmyyjille hyytyi yli kaksi kertaa enemmän. Kustannusyhdistyksen keräämien tietojen mukaan painetun yleisen kirjallisuuden euromääräinen myynti jälleenmyyjille kasvoi Kirjakauppaliiton lukuja vähemmän, yhteensä 2,5 prosenttia. Kokonaisluvuista eriteltynä kotimainen kaunokirjallisuus kasvoi 2,1 prosenttia ja käännetty kaunokirjallisuus 8,3 prosenttia.

Katoamisten kirja

Oman kierteensä myyntilukujen tulkitsemiseen tuo se, etteivät läheskään kaikki kustantajat kuulu kustannusyhdistykseen.

Kansalliskirjaston Fennica-luettelointi on paikka, jonne jokainen painettu kirja merkitään perustietoineen. Kaikista julkaistuista kirjoista talletetaan Kansalliskirjastoon kappale, ja se kirjataan tietojärjestelmään. Kansalliskirjaston ja kustannusyhdistyksen tilastot julkaistuista kirjoista poikkeavat paljon toisistaan. Yleisen kirjallisuuden luvuissa Kustannusyhdistyksen ilmoittama kirjanimikemäärä on vain kolmannes siitä mitä se on Kansalliskirjaston Fennica-kokoelmassa. Kaunokirjallisuuttakin ilmestyy Fennican mukaan vuosittain noin kaksinkertainen määrä Kustannusyhdistyksen ilmoittamaan lukuun verrattuna. Tietokirjoissa erot ovat vielä monta kertaa suuremmat.

Lukujen erilaisuus selittyy sillä, että yliopistopainot, omakustantajat ja yhdistykseen kuulumattomat kustantamot tuottavat paljon varsinkin tietokirjallisuutta. Pelkästään oppi- ja tutkimuslaitokset julkaisevat tietokirjoja lähes yhtä paljon kuin Kustannusyhdistyksen jäsenet yhteensä. Yrjö Revon tekemästä selvityksestä ilmenee, että tietokirjoja kustansi vuosina 2013 ja 2014 yhteensä 3 297 kustantajaa, joista vain 93 oli Suomen Kustannusyhdistyksen jäseniä ja 362 muita, kirjojen kustantamisen päätoimialakseen ilmoittamia yrityksiä. Oppi- ja tutkimuslaitoksia oli 121, julkisen hallinnon organisaatioita 297 ja yhdistyksiä, järjestöjä tai säätiöitä 998. Omakustantajia löytyi 673 ja mihinkään edellä mainittuun kategoriaan kuuluvia yrityksiä tai yhteisöjä 753.

Pelkästään oppi- ja tutkimuslaitokset julkaisevat tietokirjoja lähes yhtä paljon kuin kustannusyhdistyksen jäsenet yhteensä. Kustannusyhdistyksen jäsenten myynti edustaa 70–80 prosenttia Suomessa kustannettujen kirjojen myynnistä. Sen sijaan vain 20 prosenttia kirjankustannustoiminnan päätoimialakseen ilmoittaneista yrityksistä on yhdistyksen jäsen. Esimerkiksi dekkareita kustantava Crime Time ei kuulu kustannusyhdistykseen eivätkä sen kirjojen myynnit kirjaudu yhdistyksen tilastoihin.

Tutustu Ylen äänikirjoihin Areenassa!

Yleisradion radiokuunnelmista suosittuja ovat olleet Knalli ja sateenvarjo sekä Vainaja.

Kuuntele Kultakuume-ohjelma, jossa Seppo Puttonen analysoi kevään kirjamyyntiä

  • Kriisien, uppoamisten, surujen ja ilojen 1990-luku - lue vuosikymmenen klassikot e-kirjoina!

    Lukulista 1990-luvulle

    1990-luvun alussa Suomessa oli maan historian pahimpia lamakausia ja ennennäkemätön suurtyöttömyys. Neuvostoliitto hajosi, Euroopan kartta meni uusiksi ja Jugoslaviassa syyllistyttiin kansanmurhiin. Teknologian, kännyköiden ja pöytätietokoneiden kehitys synnytti www-tietoverkon ja auttoi Suomen lamasta. 90-luvulla kotimaiset romaanit nostivat esiin monia yhteiskunnallisia kysymyksiä, kuten ihmisten pahoinvoinnin, huolen Suomen asemasta Euroopassa sekä jatkuvan kasvun ideologian mahdottomuudesta. Afrikan ongelmista, nälästä, pakolaisuudesta, rikollisuudesta ja terrorismista kirjoitettiin 2000-luvun kriisejä ennakoiden, mutta ilmastomuutoksesta ei vielä oltu tietoisia.

  • Kirjojen Suomen vuoden 2017 kirja "Mennään jo naapuriin" kuvaa monikulttuurista Suomea

    Kirja, joka kuvaa kuluvaa vuotta 2017

    Politiikan murros, Turun puukotustragedia, ilmastonmuutos - mitä muistamme itsenäisyytemme juhlavuodesta 2017? Kirjojen Suomi valitsi luettavaksi yhden kirjan jokaiselta Suomen itsenäisyyden vuodelta. Viimeisenä listalle pääsee oman aikamme, vuoden 2017 osuvimmin taltioiva teos. Se on Riina Katajavuoren ja Salla Savolaisen monikulttuurista Suomea kuvaava lastenkirja Mennään jo naapuriin. Toimittaja Seppo Puttonen kertoo valintansa taustoista.

  • Kirjabloggarit: Vuotta 2017 kuvaa osuvimmin Ossi Nymanin Röyhkeys

    Ossi Nymanin Röyhkeys kuvaa aikaamme.

    Kirjojen Suomessa on luettu kirja kultakin Suomen itsenäisyyden vuodelta. Haastoimme bloggarit mukaan valitsemaan listan viimeistä kirjaa: teosta, joka kuvaa parhaiten omaa aikaamme, vuotta 2017. Kirjabloggarit äänestivät ajankohtaisimmaksi Ossi Nymanin romaanin Röyhkeys (2017). Röyhkeys sai eniten mainintoja myös Kirjojen Suomelle tulleissa ehdotuksissa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Kirjojen Suomi