Hyppää pääsisältöön

Sähkökirjojen myynti kasvoi alkuvuonna

Eve Hietamies, Jukka Viikilä ja Jenni Haukio
Eve Hietamies, Jukka Viikilä ja Jenni Haukio Kuva: Otava/Jouni Harala, Marek Sabogal ja Juha Suomalainen Eve Hietamies,Jukka Viikilä,Jenni Haukio

Jenni Haukion kokoama runoteos Katso pohjoista taivasta, Eve Hietamiehen Hammaskeiju ja muutamat ulkomaiset dekkarit ovat siivittäneet alkuvuonna kirjamyynnin nousuun pitkän alamäen jälkeen.

Katso pohjoista taivasta on myynyt jo alkuvuonna enemmän kuin moni kirja tulee koko vuonna myymään. Sitä on kustantamolta mennyt jälleenmyyjille jo noin 50 000 kappaletta.

Eve Hietamiehen Hammaskeiju on myös ollut myyntimenestys. Hietamiehen kirjan menekki on ollut vilkasta etenkin marketeissa, vaikka niissäkin alkuvuoden kirjamyynti on ollut edellistä vuotta hieman laimeampaa.

Myös Finlandia-palkitun Jukka Viikilän Akvarelleja Engelin kaupungista jatkoi hyvää myyntiään.

Sähköä ilmassa

Sähkökirjojen nousua on odotettu vuosia, ja nyt niiden myynti on kasvanut selvästi. Ladattavien äänikirjojen myynti kasvoi alkuvuonna arvoltaan yli 200% edellisvuodesta. Sähkökirjojenkin myynnin kasvu oli n. 16%. Kaikkien sähköisten julkaisujen 41,3 prosentin kasvu riitti kääntämään yhteisen myynnin plussalle. Tämä luku sisältää siis äänikirjat sekä ladattavat ja myydyt sähkökirjat.

Myös Adlibris myi digikirjoja huomattavasti edellisen vuoden alkua enemmän, lisäys oli yli 65%.

Äänikirjojen suosio näyttää olevan kasvussa. Skandinaviassa suurin kirjojen digitaalinen kirjapalvelu on Storytel-yhtiö. Suosituimpia genrejä ovat dekkarit ja trillerit, romantiikka sekä fantasia ja scifi.

Suomessa kuunnelluimpia kirjoja ovat olleet Marko Lönnqvistin Elämäni Gangsterina, Henriikka Rönkkösen Mielikuvituspoikaystävä sekä Paula Hawkinsin Nainen junassa -trilleri. Marko Kilven Undertaker nousi vuorokaudessa kuunnelluimpien kirjojen listalle.

Äänikirjat ovat lisänneet nopeasti suosiotaan maailmalla. Suurimmalla markkina-alueella, Yhdysvalloissa, vuosittainen äänikirjojen myynti on ollut n. 1,8 miljardia dollaria, ja kasvua oli yli 30 prosenttia vuonna 2016 edellisestä vuodesta.

Markettimyynti jatkui vahvana

Parin viimeisen vuoden aikana markettien kirjamyynti on kasvanut paljon. S-ryhmä ilmoittaa kappalemyyntinsä olleen marketeissa pari prosenttia jäljessä viime vuodesta. Tänä vuonna S-ryhmä on myynyt noin 400 000 kirjaa.

K-Citymarketeissa Eve Hietamiehen Hammaskeiju on ollut eniten myyty kotimainen teos. Kirjamyynnin ykkösenä on tänä vuonna K-Citymarketeissa Lars Keplerin Kaniinmetsästäjä, jota on myyty tuplasti enemmän kuin Hietamiestä.

K-Citymarketeissa kirjojen myynti on ollut tänä vuonna viime vuoden tasolla. Kevään kotimaisten kirjojen myydyimmät ovat Keplerin ja Hietamiehen lisäksi olleet Ilkka Remeksen Kiirastuli (syksyn 2016 kirja), Reijo Mäen vuosi sitten kesällä ilmestynyt Hot dog, Jukka Viikilän Akvarelleja Engelin kaupungista (Finlandia voittaja 2016) ja käännöskirjoista Stephen Kingin Etsivä löytää sekä Nesbøn Jano.

Vaikka markettimyynti ei alkuvuodesta jatkanut kasvuaan, on se yhä mahdollista. Vuonna 2016 K-Citymarketeissa myytiin noin miljoona kirjaa ja myynti kasvoi kappaleissa laskettuna vuoteen 2015 verrattuna 19 prosenttia. S-markettien ja verkkokaupan kirjamyynti kasvoi viime vuonna 9 prosenttia edellisvuodesta.

Pohjoismaiden suurin verkkokirjakauppa Adlibris kasvatti myyntiään Suomessa alkuvuodesta 21 prosenttia. Eniten myytiin tietokirjoja ja toiseksi eniten kurssikirjoja, joiden myynti kasvoi enemmän kuin myynti kokonaisuutena, eli yli 50%.

Lukujen sietämätön sekavuus

Uutisia kirja-alan lamasta tai menestymisestä on vaikeaa tulkita. Kirja-ala ei ole päässyt selvyyteen siitä, mitä tilastoja voisi käyttää yhtenevänä ja alaa oikein kuvaavana. Ongelma on siinä, että eri toimijoiden tilastot mittaavat hieman eri asioita. Kustantamoiden edustajat ja kirjakauppiaat ovat jossain määrin tukkanuottasilla aina kun uudet luvut myynneistä tulevat.

Kirjakauppaliiton luvut osoittavat kokonaismyynnin kasvaneen alkuvuonna lähes kaksi kertaa enemmän kuin kustannusyhdistyksen lukujen mukaan. Kirjakaupat ovatkin ilmeisesti purkaneet varastojaan alennusmyynnillä. Osan selittää myös se, että kustannusyhdistyksen pikatilastoissa alkuvuodesta ei ole mukana oppikirjojen myyntiä.

Kirjakauppiaita edustava Kirjakauppaliitto julkaisee Mitä Suomi lukee -tilastoa kuukausittain ja seuraa vuosineljänneksen ja koko vuoden myynnin muutosta. Nämä tilastot ovat liiton mukaan todellista myyntiä kirjakaupoista lukijoille. Mutta kuukausittaiset myyntilistat eivät kuvaa myynnin muuttumista edellisvuodesta – ainoastaan kunkin ajan eniten myyviä kirjoja. Kirjakauppaliiton neljännesvuositilastot osoittavat pääasiassa muutoksen suunnan edellisvuoteen verrattuna.

Kustannusyhdistys kerää sekin neljännesvuositilastoja ja koko vuoden tilaston. Nämä puolestaan kertovat kustantamoilta jälleenmyyjille lähteneiden kirjojen määrän ja arvon sekä kustantajien oman suoramyynnin.

Ollin oppikirjat myyvät – myös kaunokirjat menestyivät

Oppikirjojen myyntiä vilkastutti uusi opetussuunnitelma. Kaunokirjoissa eniten myytiin käännettyä ulkomaista kirjallisuutta. Stephen Kingin Etsivä löytää sekä Nesbøn Jano olivat parhaiten menestyviä.

Kirjakauppiailta kerätyt tiedot osoittavat, että kirjojen rahallinen kokonaismyynti kasvoi 4,6 prosenttia tammi-maaliskuussa 2017 edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Oppikirjojen myynti lisääntyi uuden opetussuunnitelman siivittämänä 24,3 prosenttia ja kaunokirjojen myynti puolestaan 8,3 prosenttia. Lasten- ja nuortenkirjallisuudessa sen sijaan alkuvuoden myynti laski viime vuoden alun myyntiin verrattuna 1,9 prosenttia. Kirjakauppaliiton myynnin muutos perustuu Akateemisen kirjakaupan, Suomalaisen kirjakaupan, Adlibriksen ja Info-kirjakauppojen ilmoittamiin myyntiin.

Kustannusyhdistyksen tilasto osoittaa puolestaan, että lasten- ja nuorten kirjojen kauppa jälleenmyyjille hyytyi yli kaksi kertaa enemmän. Kustannusyhdistyksen keräämien tietojen mukaan painetun yleisen kirjallisuuden euromääräinen myynti jälleenmyyjille kasvoi Kirjakauppaliiton lukuja vähemmän, yhteensä 2,5 prosenttia. Kokonaisluvuista eriteltynä kotimainen kaunokirjallisuus kasvoi 2,1 prosenttia ja käännetty kaunokirjallisuus 8,3 prosenttia.

Katoamisten kirja

Oman kierteensä myyntilukujen tulkitsemiseen tuo se, etteivät läheskään kaikki kustantajat kuulu kustannusyhdistykseen.

Kansalliskirjaston Fennica-luettelointi on paikka, jonne jokainen painettu kirja merkitään perustietoineen. Kaikista julkaistuista kirjoista talletetaan Kansalliskirjastoon kappale, ja se kirjataan tietojärjestelmään. Kansalliskirjaston ja kustannusyhdistyksen tilastot julkaistuista kirjoista poikkeavat paljon toisistaan. Yleisen kirjallisuuden luvuissa Kustannusyhdistyksen ilmoittama kirjanimikemäärä on vain kolmannes siitä mitä se on Kansalliskirjaston Fennica-kokoelmassa. Kaunokirjallisuuttakin ilmestyy Fennican mukaan vuosittain noin kaksinkertainen määrä Kustannusyhdistyksen ilmoittamaan lukuun verrattuna. Tietokirjoissa erot ovat vielä monta kertaa suuremmat.

Lukujen erilaisuus selittyy sillä, että yliopistopainot, omakustantajat ja yhdistykseen kuulumattomat kustantamot tuottavat paljon varsinkin tietokirjallisuutta. Pelkästään oppi- ja tutkimuslaitokset julkaisevat tietokirjoja lähes yhtä paljon kuin Kustannusyhdistyksen jäsenet yhteensä. Yrjö Revon tekemästä selvityksestä ilmenee, että tietokirjoja kustansi vuosina 2013 ja 2014 yhteensä 3 297 kustantajaa, joista vain 93 oli Suomen Kustannusyhdistyksen jäseniä ja 362 muita, kirjojen kustantamisen päätoimialakseen ilmoittamia yrityksiä. Oppi- ja tutkimuslaitoksia oli 121, julkisen hallinnon organisaatioita 297 ja yhdistyksiä, järjestöjä tai säätiöitä 998. Omakustantajia löytyi 673 ja mihinkään edellä mainittuun kategoriaan kuuluvia yrityksiä tai yhteisöjä 753.

Pelkästään oppi- ja tutkimuslaitokset julkaisevat tietokirjoja lähes yhtä paljon kuin kustannusyhdistyksen jäsenet yhteensä. Kustannusyhdistyksen jäsenten myynti edustaa 70–80 prosenttia Suomessa kustannettujen kirjojen myynnistä. Sen sijaan vain 20 prosenttia kirjankustannustoiminnan päätoimialakseen ilmoittaneista yrityksistä on yhdistyksen jäsen. Esimerkiksi dekkareita kustantava Crime Time ei kuulu kustannusyhdistykseen eivätkä sen kirjojen myynnit kirjaudu yhdistyksen tilastoihin.

Tutustu Ylen äänikirjoihin Areenassa!

Yleisradion radiokuunnelmista suosittuja ovat olleet Knalli ja sateenvarjo sekä Vainaja.

Kuuntele Kultakuume-ohjelma, jossa Seppo Puttonen analysoi kevään kirjamyyntiä

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Kirjojen Suomi

Seuraa somessa

  • Äänestä Vuosisadan kirjaa!

    Anna äänesti 2.10. mennessä!

    Nyt haluamme löytää yleisön valinnan Vuosisadan kirjaksi. Mikä on sinun valintasi? Äänestysaika päättyy 2.10. klo 12. Vuosisadan kirja julkistetaan suorassa Vuosisadan Kulttuurigaala -lähetyksessä 18.10. Yle TV1 -kanavalla.

  • Nämä kirjat muuttivat elämäni – tutustu tarinoihin

    Riku Rantala, Maija Vilkkumaa ja Sanna Stellan kertovat

    Kirjat korvasivat Antti Tuurille perheen, mullistivat Riku Rantalan elämän 6-vuotiaana ja Maija Vilkkumaa löysi Saima Harmajasta sielunsisaren teini-iässä. Mikä kirja on sinulle tärkein? Kerro lempikirjastasi meille.

  • Viekää vaikka munat, mutta kulutusta en lopeta! Kolmen dystopian totuus kapitalismista

    Poimi Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast täältä

    Margaret Atwoodin romaaniin perustuva hittisarja The Handmaid’s Tale -sarja on dystopia naisten orjuuttamisesta, mutta se kertoo ennen kaikkea ilmastonmuutoksesta. Ehkä dystopiakirjallisuuden suosio johtuu siitä, että muutokset tuntuvat mahdottomilta toteuttaa demokraattisesti. Selviämmekö planetaarisista haasteista ilman toisten orjuuttamista ja väkivaltaa? Lue essee tai kuuntele podcast täältä!

  • Putoanko minä? Olen lukenut 1920-luvun tyttökirjoja ahdistukseen

    Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!

    Keskiluokkaa ahdistaa, sillä nykyään edes koulutus ei takaa hyvää työpaikkaa ja palkkaa. Luen 1920-luvun tyttökirjoja, joissa on jotain tuttua. Niistä näkyy, että yhteiskunnallisilla luokka-asemilla leikittely on mahdollista ainoastaan rikkaille. Downshiftaaminen oli tuttu ilmiö jo viime vuosisadan alussa. Lue kirjaessee tai kuuntele podcast täältä!

  • Kirjoitan päälauseita. Timo Soini kirjoittaa päälauseita. Uskottavat miehet kirjoittavat niin.

    Pietari K. kävi täällä -podcast ja essee lukeville

    Pietari K. kävi täällä -podcast ja esseesarja lukeville ihmisille. Jos Suomen historiasta haluaa sanoa jotain painavaa, kirkasta ja samalla moniselitteistä, on käytettävä koivuklapeja: kovia ja lämpöarvoltaan suuria lauseita. Se lisää kirjoittajan uskottavuutta, mutta on riittävän moniselitteistä. Samalla kommentoija saa sytykettä omalle itserakkaudelleen.

  • Laura Gustafsson: Ihmiseläin teki massiivisen virhearvioinnin

    Ihminen selviäisi, vaikka eläimet saisivat oikeuden elää.

    Jos eläimille annettaisiin yksinkertaisin perusoikeus, oikeus elämään, talous ja ehkä koko yhteiskunta ajautuisivat hetkelliseen kaaokseen. Järjestelmät kuitenkin muuttuvat, ja ihminen on sopeutuva laji, kirjailija Laura Gustafsson kirjoittaa kolumnissaan.

  • Katja Kettu: Lällällää, helvettiäpä ei ole

    Kirsi-mummon kuolema sai Katja Ketun ajattelemaan jumalaa.

    Minulta kuoli hiljattain mummo. Kirsti Inkeri Heikkinen. Sinänsä Kirsti Inkerin kuolemaan ei liittynyt mitään tavatonta, mutta kuolema pistää miettimään mahdollisuutta kuolemanjälkeisestä olotilasta. Elo ilman jumaluutta on kolkkoa ja ankaraa, kun tulee kysymys kuolemasta ja olemisen rajallisuudesta, Katja Kettu kirjoittaa kolumnissaan.

  • Johannes Ekholm: Ratkaisu ahdistukseen on kollektiivinen tai sitä ei ole

    Opittu kuva työn sankarista on vahingollinen ja vaarallinen.

    Emme tarvitse enempää työtä ja pitempiä ansioluetteloita, vaan enemmän ajan haaskausta, tehottomuutta, huolettomuutta ja huolimattomuutta! Enemmän kiusallisia hiljaisuuksia, katkoksia flowhun, jumitusta ja yhteistyöstä kieltäytymistä, kirjoittaa Johannes Ekholm kolumnissaan.

  • Kirjojen Suomi – elämyksiä lukemalla

    Valitsimme kirjan jokaiselta itsenäisyyden vuodelta

    Kirjallisuustoimittajat Seppo Puttonen ja Nadja Nowak ovat valinneet jokaiselta Suomen itsenäisyyden vuodelta yhden kirjan. Suurin osa kirjoista on luettavissa e-kirjoina vuoden 2017 loppuun saakka. Mitkä kirjat olisit itse valinnut?

  • Lukemista vailla? Anna Kirjakoneen auttaa!

    Pääset lukemaan sinulle sopivan teoksen suoraan täältä.

    Ylen Kirjakone auttaa löytämään luettavaa melkein sadan kotimaisen kirjan joukosta. Kirja on luettavana suoraan sivuilta.

  • Ahneus ja pahuus hiipivät kirjoihin – näihin teoksiin kiteytyy 1980-luku

    Seppo Puttosen suositukset luettavissa e-kirjoina

    John Lennonin murha löi karmaisevalla tavalla leiman alkaneelle vuosikymmenelle. Mies, joka oli 1960-luvulta alkaen laulanut ja puhunut rakkauden puolesta ja sotaa vastaan, surmattiin kadulle New Yorkissa. Usko maailman ja ihmisten hyvyyteen oli murentunut. Ahneus ja pahuus olivat hiipineet ihmisten sisään. Tutustu 1980-lukuun ja lue nämä kymmenen teosta e-kirjana suoraan Kirjojen Suomen verkkosivuilta.

  • Poimi e-hömppäkirja luettavaksesi täältä

    Jaa kesän parhaat kirjat hashtagilla #hömppäkirjalista

    Ei syytä paniikkiin, vaikka olisit nalkissa mökillä ilman luettavaa. Voit lukea Kirjojen Suomen e-kirjoja! Nämä kirjat viihdyttävät ja saavat suupielet kohoamaan, vaikka viikonloppu ei hellisikään helteillä. Kirjojen Suomella on käynnissä pro hömppä -liike.

  • Pentti Saarikoski, Paul Auster ja tahto nähdä tulevaan

    Paul Auster, Pentti Saarikoski ja maailman tila

    Amerikkalaiskirjailija Paul Auster vieraili Suomessa syyskuun alussa. Samana viikonloppuna muistettiin runoilija Pentti Saarikoskea, joka olisi täyttänyt 80 vuotta. Sekä Austerin että Saarikosken tekstit osuvat poliittisiin murroskohtiin, joissa voi nähdä paljon samankaltaisuutta.

  • Kuinka sitä ollaan hyvä mies, Juha Itkonen?

    Opiskelijan ja kirjailija kirjeenvaihto miesten kesken

    Kirjoitin intiimin kirjeen, jonka pääsisältö on seksi, ja lähetin sen kirjailija Juha Itkoselle. Sitten odotin. Pelkäsin kasvojen menetystä monta pitkää päivää. Sitten Juha vastasi. Onneksi hän osoittautui hyväksi mieheksi.

  • Mikä on Kirjojen Suomi?

    Mitä itsenäisyyden ajan kirjat kertovat maastamme?

    Kirjojen Suomi on Ylen monikanavainen kirjallisuuskokonaisuus, joka tutkii mitä itsenäisyyden ajan kirjat kertovat maastamme ennen ja nyt, ja miten asiat ovat muuttuneet aikojen saatossa. Kirjojen Suomi on osa Suomi 100-hanketta, ja kestää koko juhlavuoden 2017.

  • Kirjojen Suomen kumppanit

    Yle ja parikymmentä muuta tahoa ovat lukemisen asialla.

    Kirjojen Suomi on Ylen suursatsaus kotimaiseen kirjallisuuteen vuonna 2017, ja sen toteutumiseen on tarvittu laajaa yhteistyötä. Kiitos kaikille kumppaneille!