Hyppää pääsisältöön

Vaakakapina – miksi tässä on järkeä? Ravitsemusasiantuntija Patrik Borg vastaa

Patrik Borg: Vaakakapina yhdistää pitkän aikavälin painonhallinnan, terveyden ja hyvinvoinnin monipuoliseen ja pitkäaikaiseen tutkimusnäyttöön nojaten.
Patrik Borg: Vaakakapina yhdistää pitkän aikavälin painonhallinnan, terveyden ja hyvinvoinnin monipuoliseen ja pitkäaikaiseen tutkimusnäyttöön nojaten. Kuva: Yle Patrik Borg,tutkimusnäyttö

Vaakakapina on alusta saakka herättänyt paitsi ihastusta myös hiukan ihmettelyä ja kauhistusta. Kriitikkoja on mietityttänyt, mitä hyvää voi seurata siitä, että Vaakakapina kannustaa ylipainoisia ihmisiä nauttimaan elämästä ja hyväksymään oman nykyisen olotilan elintapamuutosten ohella. "Eihän noin voi laihtua! Nyt te vain kannustatte heitä lihomaan!"

Mutta siinäpä se – juuri näin me ajattelimme kannustaa ihmisiä, paitsi nauttimaan elämästään ja voimaan paremmin, niin myös laihtumaan sekä hallitsemaan painoaan pysyvästi. Ja kaiken lisäksi se, mihin Vaakakapina kannustaa, on tutkimusnäyttöön nojaavaa.

Laihduttaminen voi lihottaa

Ensin on syytä kristallisoida laihtumisen ja pysyvän laihtumisen/painonhallinnan merkittävä ero. Lihavuuden hoidon ongelma ei pitkään aikaan ole ollut siinä, etteivätkö ihmiset laihtuisi. On lukemattomia keinoja saada ihmiset laihtumaan, ja liki jokaiselta suomalaiselta aikuiselta löytyvät omat keinot ja oma visio siihen. Mutta se, että on keino laihtua tässä ja nyt nopeasti, ei tarkoita, että se keino auttaisi millään tavoin pysyvää painonhallintaa.

Alkaa olla aikansa elänyt ajatus, että ensin laihdutaan nopeasti jotenkin ja sitten pitäisi vain olla motivaatiota ja itsekuria jatkaa elintapoja niin, että paino pysyy alhaalla.

Nyt tiedämme, että että liian tiukkaotteinen ja nopea laihdutus tuottaa hormonaalisia adaptaatioita mm. lisääntyneessä nälässä, jotka kestävät vielä vuoden laihtumisen päättymisen jälkeen (viite 1). Tämänkaltaiset "fat overshooting” -mekanismit (15) selittänevät osaltaan aiempia havaintoja siitä, miksi aiemmissa tutkimuksissa hyvin harva suomalainen onnistui pysyvässä painonhallinnassa (2) ja kuinka laihtumispyrkimykset käytännössä lihottavat (3) ja sairastuttavat (4) suomalaisiakin – ja sama ilmiö on nähty ulkomaisissakin aineistoissa eli ilmiö on yleinen.

Muuallakin maailmassa on nähty, että pyrkimys hallita painoa voi lopulta lihottaa (5). On siis selvää, että kaikki laihtuminen ja laihtumisen yrittäminen ei ole hyväksi ja auta painonhallintaa.

Pohdittaessa pysyvää painonhallintaa on ratkaisevan tärkeää ymmärtää, että perspektiivin tulee olla pitkällä – vuosien päässä. Se, laihtuuko heti, paljonko laihtuu parissa kuukaudessa tai missä paino on puolen vuoden kuluttua aloittamisesta, ei kerro vielä mitään siitä, minkälainen tulee olemaan vuosikausien painonhallinta.

Pysyvä painonhallinta tutkimusten mukaan

Pysyvässä painonhallinnassa on tarkoitus pohtia, minkälaiset elintapatekijät liittyvät painonhallintaan pidemmällä aikavälillä. Tästäkin on tietysti tutkimustietoa.

Laihdutuksen jälkeisen painonhallinnan ennustajista on tehty useampia katsauksia (6, 7, 8, 9), tosin tarkastelu on keskimäärin aika lyhyellä eli 0,5 – 2 vuoden aikavälillä.

Hyvää tulosta ennustavat mm.:

  • tasainen ateriarytmi,
  • aamiaisen syöminen,
  • terveellinen ruokavalio,
  • napostelun väheneminen,
  • joustava syömisote,
  • psykologinen joustavuus ylipäätään,
  • itsesäätelyn taito,
  • itsearviointi,
  • stressinhallinta,
  • pystyvyyden vahvistaminen,
  • positiivinen minäkuva,
  • sisäinen motivaatio,
  • tasainen elämäntilanne,
  • alkuvaiheen painonmuutos ja
  • terve itsekkyys.

Ongelmina esiin nousevat mm.:

  • mustavalkoinen ajattelu,
  • lihavuuden stigma,
  • syyllistyminen ja häpeä,
  • stressi,
  • kova nälkä,
  • liikkumaton elämäntapa ja
  • ahmiminen.

Selkeää määritelmää, millä aikavälillä voi puhua pysyvästä painonhallinnasta ei ole, mutta harvan mielestä kyse on alle kahden vuoden tuloksista. Tätä pidemmistä pysyvän laihtumisen ennustajista ei ole koostetutkimusta mutta yksittäisiä tutkimuksia toki on.

Esimerkiksi kolmen vuoden seurantatutkimuksessa (10) pysyvää laihtumista ennusti stressinhallinta, tasainen ateriarytmi, joustava syömisajattelu ja liikkuminen, mutta ei ruokamäärien rajoittaminen ja tiukka syömisen kontrolli.

Suomen Painonhallintarekisteristä (11) on julkaistu tutkimuksia yli kahden vuoden onnistuneen painonhallinnan ennustajista ja esiin nousevat yleisesti liikkuminen, alkoholin vähäisyys (12), kasvisten syönti, napostelun ja pikaruokien vähäisyys, lautasmallin noudattaminen ja tasainen ateriarytmi (13).

Vaakakapinan viesti

Vaakakapina kannustaa ihmisiä terveisiin elintapoihin – ja juurikin niihin terveisiin elintapoihin mitä tutkimukset kertovat painonhallinnan kulmakiviksi. Esimerkiksi tasainen ateriarytmi (Vaakakapinan tammi-helmikuun tehtävä), kasvikset (maalis-huhtikuun tehtävä), liikkuva elämäntapa (jatkuvasti materiaalia) sekä monet psykologiseen joustavuuteen, stressinhallintaan ja itsesäätelytaitoihin liittyvät teemat ovat keskeisintä sisältöä Vaakakapinassa. Ja Vaakakapinan hyvinvointitesti käsitteli juuri tämänkaltaisia tekijöitä arvioidessaan painonhallinnan lähtökohtia.

Lisäksi Vaakakapinan tapa käsitellä näitä teemoja on lähellä hyväksymis- ja omistautumisterapeuttista otetta, joka on painonhallintatutkimuksissakin nouseva trendi (14).

Tie pysyvään painonhallintaan ja parempaan hyvinvointiin on taatusti yksilöllinen. Ja siksi vaihtoehdot monenlaiseen tekemiseen pitää olla avoinna ja niille pitää olla avarakatseinen – näin on esimerkiksi Jenny ja Läskimyytinmurtajat -ryhmässä, jossa yli 30 000 suomalaista hakee ja saa tukea toisista omassa elämäntapamuutoksessaan. Siinä ryhmässä on nopeaa ja hidasta menijää, kontrolloivaa ja joustavaa, karkkilakkoilijaa ja päivittäin vähän syövää – ja hyvässä hengessä jokainen etsii omaa tietään kohti pysyvämpää painonhallintaa ja hyvinvointia.

Mutta Vaakakapinalla on yleisviesti pysyvään painonhallintaan, ja se yleisviesti nojautuu tutkimusnäyttöön pitkällä aikavälillä.

Jotkut kokevat tämän viestin olevan liian salliva, liian hyväksyvä, liian silittelevä, terveysriskejä vähättelevä, otteessaan yliampuva tai muuten vain tehdään yksinkertaisesta asiasta (”syö vähemmän ja liiku enemmän”) turhan monimutkainen. Keskustelua pitää olla ja eri näkemyksiäkin, mutta Vaakakapina nimenomaan yrittää yhdistää pitkän aikavälin painonhallinnan, terveyden ja hyvinvoinnin – ja pyrkii siihen monipuolisen ja pitkäaikaisen tutkimusnäytön nojalla.

Eikä Vaakakapinan viesti ole edes mullistava tai ainutkertainen – se on vain näkyvä. Pitkälti samankaltainen on ensilinjan painonhallinnan ohjeistus kirjassa Lihavuus, joka kuuluu Duodecimin hoitolinjauksien kirjasarjaan.

Päätetään tämä artikkeli lihavuuden huippututkijoiden loppukaneettiin katsausartikkelissa Succesful behavior change in obesity interventions – a systematic review... (suom. Onnistunut käyttäytymisen muutos lihavuusinterventioissa – systemaattinen katsaus...):

In conclusion, based on the scientific literature to date, autonomous motivation, self-efficacy, and self-regulation skill use emerge as the most promising individual-level mediators of positive weight outcomes and increased physical activity. For long-term weight control, promoting a positive body image and flexible eating control may also be important.”

Suom.“Tähänastisen tieteellisen kirjallisuuden mukaan itsenäinen motivaatio, pystyvyys ja itsesäätelytaidot nousevat esiin lupaavimpina painonhallinnan ja lisääntyneen liikunnan välittäjinä. Pitkäaikaisen painonhallinnan kannalta positiivinen kehonkuva ja joustava syömisen kontrolli voivat myös olla tärkeitä”

Patrik Borg on maamme johtavia ravitsemusasiantuntijoita sekä Suomen Suomen Lihavuustutkijat ry:n puheenjohtaja.

Miksi Vaakakapina kannattaa? Personal trainer Timo Haikarainen vastaa

Viitteet:

1. Long-term persistence of hormonal adaptations to weight loss. Sumithran P, Prendergast LA, Delbridge E, Purcell K, Shulkes A, Kriketos A, Proietto J. N Engl J Med. 2011 Oct 27;365(17):1597-604.
2. A descriptive study of weight loss maintenance: 6 and 15 year follow-up of initially overweight adults. Sarlio-Lähteenkorva S, Rissanen A, Kaprio J. Int J Obes Relat Metab Disord. 2000 Jan;24(1):116-25.
3. Weight-loss attempts and risk of major weight gain: a prospective study in Finnish adults. Korkeila M, Rissanen A, Kaprio J, Sorensen TI, Koskenvuo M. Am J Clin Nutr. 1999 Dec;70(6):965-75.
4. Intention to lose weight, weight changes, and 18-y mortality in overweight individuals without co-morbidities. Sørensen TI, Rissanen A, Korkeila M, Kaprio J. PLoS Med. 2005 Jun;2(6):e171. Epub 2005 Jun 28.
5. Weight regain in U.S. adults who experienced substantial weight loss, 1999-2002. Weiss EC, Galuska DA, Kettel Khan L, Gillespie C, Serdula MK. Am J Prev Med. 2007 Jul;33(1):34-40.
6. Who succeeds in maintaining weight loss? A conceptual review of factors associated with weight loss maintenance and weight regain. Elfhag K, Rössner S. Obes Rev. 2005 Feb;6(1):67-85.
7. Problems in identifying predictors and correlates of weight loss and maintenance: implications for weight control therapies based on behaviour change. Stubbs J, Whybrow S, Teixeira P, Blundell J, Lawton C, Westenhoefer J, Engel D, Shepherd R, McConnon A, Gilbert P, Raats M. Obes Rev. 2011 Sep;12(9):688-708.
8. Successful behavior change in obesity interventions in adults: a systematic review of self-regulation mediators. Teixeira PJ, Carraça EV, Marques MM, Rutter H, Oppert JM, De Bourdeaudhuij I, Lakerveld J, Brug J. BMC Med. 2015 Apr 16;13:84.
9. Understanding the challenge of weight loss maintenance: a systematic review and synthesis of qualitative research on weight loss maintenance. Greaves C, Poltawski L, Garside R, Briscoe S. Health Psychol Rev. 2017 Jun;11(2):145-163.
10. Behavioural correlates of successful weight reduction over 3 y. Results from the Lean Habits Study. Westenhoefer J, von Falck B, Stellfeldt A, Fintelmann S. Int J Obes Relat Metab Disord. 2004 Feb;28(2):334-5
11. Suomen Painonhallintarekisteri, www.sprh.fi
12. Lifestyle-related factors associated with successful weight loss. Soini S, Mustajoki P, Eriksson JG. Ann Med. 2015 Mar;47(2):88-93.
13. Weight loss methods and changes in eating habits among successful weight losers. Soini S, Mustajoki P, Eriksson JG. Ann Med. 2016;48(1-2):76-82.
14. A randomized trial of an acceptance-based behavioral intervention for weight loss in people with high internal disinhibition. Lillis J, Niemeier HM, Thomas JG, Unick J, Ross KM, Leahey TM, Kendra KE, Dorfman L, Wing RR. Obesity (Silver Spring). 2016 Dec;24(12):2509-2514.
15. How dieting makes the lean fatter: from a perspective of body composition autoregulation through adipostats and proteinstats awaiting discovery. Dulloo AG, Jacquet J, Montani JP, Schutz Y. Obes Rev. 2015 Feb;16 Suppl 1:25-35.

Uusimmat sisällöt - Vaakakapina