Hyppää pääsisältöön

Verneri Pohjola – oma ääni ja isän perintö

Verneri Pohjola pikkupoikana. Kotialbumikuva dokumentista Verneri Pohjola – oma ääni ja isän perintö (2017).
Verneri Pohjola pikkupoikana. Verneri Pohjola pikkupoikana. Kotialbumikuva dokumentista Verneri Pohjola – oma ääni ja isän perintö (2017). Kuva: Inkeri Pohjola Verneri Pohjola,jazz,verneri pohjola - oma ääni ja isän perintö

Verneri Pohjolasta kertova tv-dokumentti saa ensi-iltansa Teemalla 17.6. klo 20. Dokumentin toimittaja Markus Partanen kirjoittaa dokumentin teosta ja trumpetistin muuttuneista suunnitelmista.

Mä oon kaks kertaa elämässä tehnyt sen päätöksen, että musta ei tuu muusikkoa, enkä koskaan oo päättänyt että musta tulee muusikko. Ja silti: tässä ollaan."― Verneri Pohjola
Verneri Pohjola pikkupoikana soittaa trumpettia. Kotialbumikuva dokumentista Verneri Pohjola – oma ääni ja isän perintö (2017).
Verneri ja trumpetti. Verneri Pohjola pikkupoikana soittaa trumpettia. Kotialbumikuva dokumentista Verneri Pohjola – oma ääni ja isän perintö (2017). Kuva: Inkeri Pohjola Verneri Pohjola,trumpetistit,jazz,teeman rockdokumentit

Kun keväällä 2015 ryhdyimme suunnittelemaan henkilödokumenttia suomalaisesta jazzmuusikosta, oli kohteen valinta helppo. Juuri ilmestynyt Verneri Pohjolan Bullhorn-albumi keräsi ylistäviä arvioita sekä meillä että muualla, ja trumpetistin maine kansainvälisellä jazzkentällä kasvoi kovaa vauhtia. Suomessa Verneri oli nauttinut arvostusta jo 2002 perustetusta Ilmiliekki Quartetista lähtien, eikä ainoastaan jazzpiireissä vaan musiikin kentällä laajemminkin. Omien yhtyeidensä ohella Verneri oli ehtinyt vierailla solistina useissa erityylisissä projekteissa, joista osa oli myös kuvattu televisiolle.

Miten Verneri löysi oman äänensä, persoonallisen ja heti tunnistettavan trumpetin soundin, joka vetoaa myös muihin kuin jazzfaneihin? Miten Vernerin eri levyjen musiikki on syntynyt, ja mikä tekee hänestä niin halutun soittokumppanin? Siinä suuntaviivoja, joilla lähdimme dokumenttia rakentamaan, siis musiikki edellä.

Menestys ei ole tullut helposti, trumpettilaukkua auki napsauttamalla, vaan matkan varrelle mahtuu myös taiteellisia kriisejä, joista Verneri kertoo avoimesti.

Pekka Pohjola basso kädessä kotona, pikkupoika Verneri Pohjola tapailee basson kaulaa. Kotialbumikuva tv-dokumentista Verneri Pohjola – oma ääni ja isän perintö (2017).
Verneri Pohjola tapailee Pekka-isän basson kaulaa. Pekka Pohjola basso kädessä kotona, pikkupoika Verneri Pohjola tapailee basson kaulaa. Kotialbumikuva tv-dokumentista Verneri Pohjola – oma ääni ja isän perintö (2017). Kuva: Inkeri Pohjola Verneri Pohjola,Pekka Pohjola,jazz,bassokitara,teeman rockdokumentit

Alun perin dokumentin piti kulminoitua Vernerin seuraavan levyn musiikin kantaesitykseen Tampere Jazz Happeningissä, mutta suunnitelmat muuttuivat. Verneri pisti oman sävellystyönsä jäihin ja tarttui projektiin, jota häneltä oli pitkään odotettu, mutta jota hän oli vältellyt: edesmenneen isänsä, basisti-säveltäjä Pekka Pohjolan musiikin esittämiseen.

Saimmekin seurata Vernerin uuden yhtyeen Pekka-ohjelmiston kehittymistä ensimmäisistä harjoituksista ensimmäisiin konsertteihin ja levytysstudioon asti. Samalla Vernerin suhde isäänsä ja tämän musiikilliseen perintöön kasvoi dokumentissa entistäkin tärkeämmäksi teemaksi.

Nyt, juuri dokumentin ensi-illan alla, häikäisevä Pekka-albumi on julkaistu ja arvostelut ovat jälleen ylistäviä. Vernerin matka jatkuu.

Verneri Pohjola. Pekka-levyn (2017) kansikuva.
Verneri Pohjola Pekka-levyn kannessa. Verneri Pohjola. Pekka-levyn (2017) kansikuva. Verneri Pohjola,jazz,levynkansi

  • Verneri Pohjola – oma ääni ja isän perintö. Suomi 2017. Ohjaaja, kuvaaja, käsikirjoittaja Kimmo Kajasto. Toimittaja Markus Partanen. Leikkaaja Juho Virolainen. Graafikko Minna Lusa. Äänen jälkikäsittelijä Anssi Tamminen. Tuotantokoordinaattori Helmi-Kaarina Kokko. Tuottaja Jani Mikkonen / Yle Kulttuuri & Viihde. Ensi-ilta Teemalla 17.6.2017 klo 20. Areenassa 30 päivää,

Kätkävaaran lohikäärme on oikeastaan ainoa kappale, jonka lapsuudesta muistan. Se oli mun lempikappale."― Verneri Pohjola

Verneri Pohjola yhtyeineen esittää Pekka Pohjolan sävellyksen Kätkävaaran lohikäärme. Verneri Pohjola esitti isänsä musiikkia Tampere Jazz Happeningissä marraskuussa 2016. Yle Live: Verneri Pohjola -ohjelmassa nähdään kappaleesta toinen versio, joka kuvattiin Viapori Jazzissa elokuussa 2016.

Verneri Pohjola esittää Pekka Pohjolan kappaleen Nipistys.

Yle Live. Verneri Pohjola soittaa bändinsä kanssa legendaarisen basisti-isänsä Pekka Pohjolan kappaleita. Konsertit taltioitu Viapori Jazzissa Helsingissä elokuussa 2016 ja Tampere Jazz Happeningissä marraskuussa 2016.

  • Keräilijä toi Euroopan uuden taiteen Venäjälle

    Sergei Štšukinin kokoelma innoitti avantgardisteja

    1900-luvun alkuvuosina venäläinen liikemies Sergei Štšukin keräsi uskomattoman taidekokoelman. Vallankumouksen jälkeen hän joutui pakenemaan maasta ilman rakkaita taideteoksiaan.

  • Ryssäviha kulkee raskaana perintönä

    Keminmaalainen bloggari teki itsenäisyyspäivän julistuksen.

    Keminmaalainen itseoppinut bloggari, maallikkokirjailija, videotaiteilija Seppo Oförsagd kirjoitti pyynnöstämme itsenäisyyspäivän julistuksen. Hän on tehnyt myös ennätykselliset kuusitoista Oi maamme! -videota.

  • Nosferatu ja Dracula – vampyyrihistoriaa Teemalauantaissa 9.12.

    Kaksi vampyyrielokuvan klassikkoa vuosilta 1922 ja 1958

    Saksalaisen F.W. Murnaun ja englantilaisen Terence Fisherin vampyyrielokuvat ovat lajinsa klassikoita. Vuoden 1922 Nosferatu-vampyyriä esittää nimeään myöten unohtumaton Max Schreck, ja varsin vakuuttava on myös Christopher Lee vuoden 1958 väriversion Draculana.

Yle Teema

  • Black metal kylvi pelkoa ja sekasortoa, kunnes keski-ikäistyi

    Kolme black metal -muusikkoa matkaa myyttiseen Norjaan.

    90-luvun alussa uutisissa, keskusteluohjelmissa ja iltapäivälehtien lööpeissä kauhisteltiin norjalaisen black metal -yhteisön toimia. Kirkkojen polttamiset, murhat ja satanismin kanssa flirttailu herättivät pelkoa ja inhoa tavallisen kansan keskuudessa. Teini-ikäisiä hevifaneja black metalin saama huomio kiehtoi ja Norja kasvoi heidän silmissään myyttiseksi paikaksi. Tuore norjalaisdokumentti seuraa Iranista, Kreikasta ja Kolumbiasta Norjaan saapuvia black metal -muusikoita. Kohtaavatko odotukset ja todellisuus?

  • Milanon naisten paratiisi

    Uusi italialainen draamasarja 1950-luvun tavaratalosta

    Italialaissarjassa seurataan elämää 1950-luvun Milanossa, uudessa loisteliaassa tavaratalossa. Sarja jatkuu uusin, toisen tuotantokauden jaksoin.

  • Tilaa itsellesi Teeman Areena-poiminnat

    Näin tilaat itsellesi Teeman kirjeen ja muuta Areena-infoa

    Teeman kirje tuo sähköpostiisi säännöllisesti parhaita poimintoja Teeman tarjonnasta Areenassa, myös vain Areenassa katsottavia ohjelmia. Sen voit tilata helposti Yle Tunnuksen avulla. Tässä ohjeet!

  • Keräilijä toi Euroopan uuden taiteen Venäjälle

    Sergei Štšukinin kokoelma innoitti avantgardisteja

    1900-luvun alkuvuosina venäläinen liikemies Sergei Štšukin keräsi uskomattoman taidekokoelman. Vallankumouksen jälkeen hän joutui pakenemaan maasta ilman rakkaita taideteoksiaan.

  • Lokakuun vallankumous Teeman elokuvissa ja dokumenteissa syksyllä 2017

    Neuvostoliiton varhaistaidetta, tsaarien Venäjän historiaa

    Teema esittää syksyllä 2017 varhaisen Neuvostoliiton elokuvia sekä dokumentteja tsaarien Venäjän historiasta ja bolševikkien vallan alkuvuosien taiteesta. Lokakuun vallankumous mullisti Venäjän ja muutti koko maailmanhistorian suuntaa sata vuotta sitten. Teemalla alkaa kumouksen vuosipäivän alla sarja dokumentteja ja elokuvia, jotka piirtävät kuvaa Venäjästä ennen ja jälkeen vallankumouksen.

  • Venäjän vallankumousjuhlissa ei pihistelty paraatin koossa

    Veneäjän vallankumousjuhlissa ei pihistelty paraatin koossa

    Täällä Moskova ja Punainen tori. Kommunistisen puolueen johto ja sotilaskomentajat ovat juuri nousseet Leninin mausoleumin päälle. Kremlin kellot kajauttavat kymmenen lyöntiä ja juhlamenot voivat alkaa. Näin käynnistyivät Venäjän vallankumouksen 70-vuotisjuhlat vuonna 1987 ja selostajana oli Yleisradion pitkäaikainen ja ansioitunut kirjeenvaihtaja Reijo Nikkilä.

  • RSO:n itsenäisyyspäivän konsertti

    RSO juhlii 100-vuotiasta Suomea ja omaa 90-vuotispäiväänsä

    100-vuotiasta Suomea ja 90-vuotiasta RSO:a juhlitaan Lindbergin ja Wennäkosken uutuuksilla. Wennäkosken laulut helkkyvät suomeksi, ruotsiksi ja pohjoissaameksi. Lindbergin teos verestää tuntumaa Kraftin ja Kineticsin karkeaan äänimaailmaan. Kullervossa soi kauna ja sisu Lallista Lehtoon.

  • Kun laitapuolen kulkijat itsenäisyyspäivän juhliin lähtivät

    Alkoholistit ja asunnottomat juhlivat 50 vuotiasta Suomea

    Alkoholisteille, työttömille ja asunnottomille järjestetty itsenäisyyspäivän vastaanotto hämmästytti 50 vuotta sitten. Teeman Elävän arkiston paketissa nähdään myös potpuri itsenäisyyspäivän juhlista 40-, 50- ja 60-luvuilta. Itsenäisyysjuhlinnan ohjelmat Teemalla: Torstaina 30.11. klo 23.20, perjantaina 1.12. klo 14.55 ja maanantaina 4.12.

  • Miltä satavuotias Suomi näyttää ranskalaisin silmin?

    Dokumenttiohjaaja Olivier Horn tutkii Suomea ulkopuolisena

    Ranskalainen dokumenttiohjaaja Olivier Horn tutkii ulkopuolisen silmin Suomen itsenäisyyden ajan historiaa ja tämän päivän Suomea. Matkallaan Horn selvittää, miten maasta Euroopan laidalla on tullut sellainen kuin se on.

  • Sohvaperunat ennen sohvaperunoita

    Ennen Goggleboxia ja Sohvaperunoita nähtiin Itsenäisyyspäivä

    Ensin oli The Royle Family (1998-2000), englantilainen menestyssarja, jota Suomessa esitettiin nimellä Sohvanvaltaajat. Siinä työväenluokkainen perusperhe löhösi sohvalla ja horisi niitänäitä, syöden roskaruokaa ja tuijotti hajamielisesti telkkaria. Ideana oli, että kamera ei näyttänyt lainkaan seurattavaa tv-ohjelmaa, ainoastaan hupaisaa perhettä.

  • Fritz Lang pahuuden voimien kuvajaana

    Saksalaisen elokuvan lokakuussa Mabuset ja M

    Teeman saksalaisen elokuvan lokakuun keskeinen ohjaaja on Fritz Lang. Kuukauden aikana nähdään Langin Tohtori Mabuse -elokuvat vuosilta 1922 ja 1933 sekä M – kaupunki etsii murhaajaa. Mielenkiintoisen näkökulman Langiin antaa Gordian Mauggin vuonna 2016 valmistunut tosipohjainen draama ohjaaja Langista sarjamurhaajan jäljillä.

  • Teema tuo Jacques Tatin koko tuotannon loppuvuodeksi Areenaan!

    Tatin koko tuotanto Teeman Areena-kanavalla 9.10. alkaen

    Lokakuun 9. päivänä Jacques Tatin syntymästä tulee kuluneeksi 110 vuotta. Samana päivänä Teeman Areena-kanavalla julkaistaan Jacques Tatin koko säilynyt tuotanto ja paljon muuta tätä koomikkoneroa sivuavaa ohjelmistoa. Teemalauantai ottaa varaslähdön jo 7.10. klo 21.

  • Teeman syksyn 2017 elokuvat

    Elokuvia tiistaista sunnuntaihin

    Syksyn 2017 elokuvateemoja ovat muun muassa Jacques Tati, Saksa Mabusesta Hitleriin, Viro, Lokakuun vallankumous, Stanley Kubrick ja itsenäinen Suomi.

  • Oikea joulu sielumusiikilla maustettuna

    The right x-mas

    "Suomessa oli jo 1990-luvun lopulla paljon maahanmuuttajia ja me mietimme ohjelmaan antirasistista teemaa. White christmas ei tuntunut hyvältä. Miksi se ei voisi olla vaikka black tai red christmas.

  • Oi maamme!

    Tee oma videosi arkistofilmeistä

    Yle kutsuu kaikki suomalaiset tekemään arkistofilmeistä uusia lyhytelokuvia ja videotaidetta. Katsojien videoita julkaistaan pitkin vuotta Areenassa, ja syksyllä 2017 parhaista videoista koostetaan ohjelmasarja Teemalle. Oi maamme! on osa Ylen Suomi 100 -ohjelmistoa. Katso täältä ohjeet ja ryhdy leikkaamaan!