Hyppää pääsisältöön

Digitreenit: Avoin wifi houkuttelee – älä unohda vaaroja

Digitreenin pääkuvapohjalla teksti Avoin wifi ja käsi joka pitää wifi-symbolilappua.
Digitreenin pääkuvapohjalla teksti Avoin wifi ja käsi joka pitää wifi-symbolilappua. Kuva: YLE / valokuva: Pixabay CC0 Yle Oppiminen,Digitreenit,WLAN,Wi-Fi

Avoimeen wifi-lähiverkkoon liittymällä paljastaa itsensä. On kuitenkin monia tapoja suojautua riskeiltä. Perehdy muutamaan hyödylliseen vinkkiin.

Avoin wifi on langaton lähiverkko, johon voi yhdistää älypuhelimen, tabletin tai tietokoneen ja sitten surffata internetissä.

Avoimessa verkossa kaikki tieto kulkee ikäänkuin selkokielellä. Avoimen verkon liikennettä voi verrata LA-radiopuhelimen kuunteluun: jos vain on oikealla taajuudella, kuulee kaiken.

Muut saman avoimen verkon käyttäjät voivat saada selville esimerkiksi salasanat tai käyttäjätunnukset. Verkkorikollinen käyttää tähän ohjelmaa, joka nappaa dataliikenteen ja muuttaa sen tekstiksi näytölleen. Urkkijalle avoin verkko on kuin noutopöytä.

Mikä on wifi?

  • Langaton Lan eli WLAN (englanniksi Wireless Local Area Network) on yleisnimi erilaisille langattomille lähiverkoille.
  • Kotiin langaton verkko syntyy reitittimellä (eli tukiasemalla tai modeemilla).
  • Wlan- eli wifi-verkkoja on myös julkisissa tiloissa, yrityksissä ja kaupunkien keskustoissa.
  • Oikeastaan wifi on vain yksi langattomien lähiverkkojen tekniikoista. Tavaramerkin takana on Wi-Fi Alliance. Wifistä on kuitenkin tullut synonyymi WLAN:ille ja langattomalle Lan:ille.
  • Langattomassa lähiverkossa data liikkuu laitteiden tai yhteyspisteiden välillä radioaaltoja pitkin. Joka yhteyspisteessä on antenni, joka lähettää ja vastaanottaa radiosignaalia.
  • Radiosignaali lähtee liikkeelle tietyllä voimakkuudella. Erkaantuessaan yhteyspisteestä se heikkenee ilmassa.

Puhelimen kautta otettu verkkoyhteys eli mobiilidata on turvallisempi vaihtoehto kuin langaton wifi-verkko. Aina sitä ei kuitenkaan voi käyttää.

Kännykän näyttöä, mobiilidata päällä ja sen merkkinä H-kirjain. Myös wifin symboli kuvassa.
Mobiilidatan merkkinä voi olla 3G, 4G, H tai H+. Alhaalla wifin symboli. Kännykän näyttöä, mobiilidata päällä ja sen merkkinä H-kirjain. Myös wifin symboli kuvassa. Kuva: Kuva: Canopus49, Wikimedia Commons / Kuvakaappaus YLE. Yle Oppiminen,Digitreenit,Matkapuhelimet ja mobiililaitteet,Wi-Fi

Kysy neuvoa henkilökunnalta

Hotellissa tai kuppilassa kannattaa aina tarkistaa wifi-verkon oikea nimi. Jos verkon nimi on Kuppila, älä eksy Kuppila1-nimiseen verkkoon.

Verkkorikollinen voi luoda yhteyspisteen, jolla on sama tai lähes sama nimi kuin hotellin omalla wifi-verkolla. Silloin saatat vahingossa yhdistää laitteesi valeverkkoon. Urkkija voi salakatsella kaikkea liikennettä ja napata haluamansa tiedot. Verkkopisteen lisäksi rikollinen voi myös perustaa väärennetyn kirjautumissivun, joka näyttää samalta tai melkein samalta kuin vaikkapa hotellin kirjautumissivu.

Joissakin kahviloissa ja hotelleissa wifiin pääsee vain maksua vastaan. Riskinä on, että verkkourkkija voi ohjata sinut väärennetylle kirjautumissivulle, johon joudut laittamaan maksukorttisi numeron. Tarkista siksi verkon käyttöehdot henkilökunnalta aina ennen sisäänkirjautumista. Onko verkko todella maksullinen?

Sulje laitteestasi wifi-yhteys aina, kun et tarvitse sitä

Kun olet kerran yhdistänyt laitteesi avoimeen verkkoon, laite muistaa verkon myöhemminkin. Aina kun tuo verkko tulee vastaan, puhelimesi tai kannettavasi yrittää liittyä siihen automaattisesti. Näin saatat huomaamattasi ajautua rikolliseen verkkoon ja jakaa yksityisiä tietojasi aivan ohimennen.

Voit estää laitettasi yhdistymästä itsestään “tuttuihin” verkkoihin sulkemalla wifi-yhteyden laitteesi asetuksista (tai mobiililaitteessa näkyviin sipaistavasta palkista).

Kännykän asetuksissa: Tästä suljet ja avaat wifi-yhteyden.
Näin avaat ja suljet wifi-yhteyden puhelimesta. Kuvassa Samsung S4:n valikkoa. Kännykän asetuksissa: Tästä suljet ja avaat wifi-yhteyden. Kuva: Kuvakaappaus YLE. Digitreenit,WLAN,Wi-Fi,yle oppiminen, uskontotesti

Kun seuraavan kerran menet wifiin, laita wifi-täppä päälle uudestaan. Vain näin tiedät itse, mihin verkkoon olet oikeasti yhteydessä.

Älä mene sähköpostiin tai ostoksille

Jos avoimeen wifiin on aivan pakko mennä, vältä sähköpostien kirjoittamista ja ostosten tekoa verkkoselaimessa. Myös verkkopankkitunnusten käytössä kannattaa olla varovainen (ks. seuraava kohta).

Tarkista, että verkko-osoitteessa on S-kirjain: httpS

Https-alkuinen osoite salaa liikenteen verkkoselaimesi ja vastaanottajan, kuten pankin sivun välillä. Silloin tuo osa liikenteestä on suojattua eikä sitä voi vakoilla täysin avoimesti, vaikka olisitkin avoimessa verkossa.

Käytä VPN-palveluja

Vielä parempi keino on käyttää VPN-palveluja. VPN on kuin eristetty putki - se muodostaa suojatun kanavan, jota pitkin liikenteesi kulkee. Tietoliikenne kulkee putkea pitkin toiselle palvelimelle ja vasta sitten sille sivustolle, jolle olet menossa - esimerkiksi Facebookiin. Näin kukaan ei voi salaa seurata sinua. Tietoturvayritykset kauppaavat VPN-palveluja, mutta tarjolla on myös monia ilmaisia VPN-sovelluksia.

Mikä on VPN?

VPN on virtuaalinen erillisverkko (Virtual Private Network).

Kun käytät VPN:ää:

  • Verkkorikollinen ei pääse dataasi käsiksi: VPN salaa kaiken dataliikenteesi ohjaamalla sen verkkosivulle suojatun palvelimen kautta.
  • Voit selata nettiä anonyymisti: VPN salaa IP-osoitteesi (kaikilla laitteilla, jotka on kytketty internetiin on oma IP-osoite) ja näyttää sen sijaan palvelun IP-osoitteen.
  • Voit kiertää maantieteellisen rajauksen eli ns. geoblokkauksen: VPN-palveluilla on suojattuja palvelimia eri maissa, joten voit valita IP-osoitteen monesta eri maasta. VPN-palvelujen tarjoamien vaihtoehtoisten IP-osoitteiden määrä vaihtelee.

VPN:n käyttö voi hidastaa yhteyttäsi.

Monet yritykset käyttävät VPN:ää, jotta työntekijät pääsevät yrityksen sisäiseen verkkoon etätyössä.

Ilmaisia VPN-sovelluksia löytyy iOS- ja Android-puhelimille. Myös tietokoneeseen voi asentaa ilmaisen VPN:n.

Valitse avoimen sijaan suojattu verkko

Jos mahdollista, unohda avoin wifi. Suljettu wifi-verkko eroaa avoimesta siten, että siinä tarvitaan salasanaa - eikä kuka tahansa näin ollen pääse verkkoon. Vain ne, jotka ovat suljetussa verkossa, pystyvät seuraamaan sen dataa.

Eri laitteet kertovat hiukan eri tavoin, onko wifi-yhteys avoin vai suojattu. Perehdy oman puhelimesi, tietokoneesi ja tablettisi tapaan kertoa suojauksesta.

Kuvakaappaus puhelimen asetuksista, haetaan wifi-verkkoja.
Avoimet ja suojatut verkot on helppo erottaa. Kuvassa Samsung S4-puhelimen valikkoa. Kuvakaappaus puhelimen asetuksista, haetaan wifi-verkkoja. Kuva: Kuvakaappaus YLE. Yle Oppiminen,Digitreenit,WLAN,Wi-Fi

Tee myös kotiverkostasi suojattu

Avoimen wifin vaarat eivät väijy vain oman kodin ulkopuolella tai ulkomailla. Kotonakin voit tulla huijatuksi. Jollet ole suojannut omaa langatonta verkkoasi salasanalla, kotiverkkosi on yhtä riskialtis kuin avoin wifi missä tahansa.

Kuka hyvänsä voi käyttää kotisi avointa wifi-verkkoa vaikka elokuvien lataamiseen verkosta. Jos tekijänoikeuksia valvova yritys tarkistaa, kuka elokuvia on ladannut, vastaan tulee sinun nimesi.

Verkkorikolliset saattavat myös päästä avoimen kotiverkkosi kautta yksityisiin tietoihisi. Esimerkiksi jos jaat kovalevysi lähiverkkoosi, kuka tahansa voi lukea sitä tai kirjoittaa sille, tai vaikka kaapata lomakuvasi.

Käytä tervettä järkeä

Jos et ole varma wifi-verkon turvallisuudesta, harkitse vielä kerran. Jos vain voit, käytä wifin sijaan mobiilidataa.

Tutustu myös Viestintäviraston ohjeeseen Suojaamattoman WLAN:n käyttö.

Grafiikkakuva 3 hahmosta avoimen wifi-verkon äärellä, tietoa siirtyy urkkijan koneelle.
Grafiikkakuva 3 hahmosta avoimen wifi-verkon äärellä, tietoa siirtyy urkkijan koneelle. Kuva: YLE / Martin Huldin Yle Oppiminen,Digitreenit,WLAN,Wi-Fi,langattomat verkot

Digitreeneissä voit opetella arjessa hyödyllisiä digitaitoja – verkon hakuvinkeistä tietokoneen näppäinkomentoihin. Pääset mukaan Yle Oppimisen Facebook-sivulla tai Twitterissä aihetunnisteella #digitreenit.

Muokkaukset:
22.6.17: Lopun yleislauseen sanamuoto.

Digitreenit - Testaa osaamisesi ja hanki uusia digitaitoja

Media- ja digitaidot

  • Tosiasiat voi aina tarkistaa - faktantarkistajat karsivat pötypuhetta

    Uhkaako viihteellistyminen faktapohjaista uutisointia?

    Valeuutiset, valemedia, vaihtoehtoiset faktat, totuudenjälkeinen aika - uusia termejä, joiden esiin nouseminen kertoo siitä, kuinka totuuden ja valheen raja näyttäisi hämärtyneen. Toimittaja Tuomas Muraja kertoo Faktat tiskiin -kirjassa, miten mm. Faktabaari-palvelu tarkistaa julkisen keskustelun väitteitä.

  • Digitreenit: Hiiren kakkospainikkeen taikatemput

    Hiiren kakkosnapilla saa tehtyä ihmeellisiä asioita.

    Hiiren kakkosnapilla voi tehdä monenlaisia temppuja, kuten kääntää tekstiä, etsiä sanoja ja tietenkin kopioida, leikata ja liittää. Tästä muutama vinkki hiiren ja kosketuslevyn käyttöön.

  • Digitreenit: Näin karsit roskapostia

    Opeta sähköpostiasi suodattamaan roskapostit paremmin

    Roskapostia ovat ne sähköpostilaatikkoon tippuvat viestit, joita et halua, etkä ole tilannut. Roskaposti kannattaa aina merkitä roskaksi - silloin myös sähköpostisi suodattimet paranevat. Postilaatikon kouliminen on helppoa.

  • Digitreenit: Osaatko ostaa verkosta turvallisesti? Testaa tietosi

    Tee testi: Osaatko maksaa verkko-ostokset turvallisesti?

    Ostamme netistä melkein kaikkea: matkoja, pääsylippuja, urheiluvarusteita, majoitusta, nettiliittymiä, kirjoja... Testaa 12 tiukalla kysymyksellä, oletko fiksu nettishoppaaja. Tässä visassa on kyse ostamisesta yrityksiltä. Vastausvaihtoehdoista on oikein yksi tai useampi. Voit kuitenkin valita vain yhden oikean vastauksen per kysymys.

  • Digitreenit: Instagram - keskity kuviin

    Instagram-sovelluksen käyttöönotto ja ohjeet

    Instagram kasvaa hurjaa vauhtia. Sen käyttö kasvoi 10 prosenttia vuonna 2016. Näillä ohjeilla pääset alkuun ja saat muutaman vinkin käyttöönottoon.

  • Koodi on kaikkialla – lyhyt johdatus ohjelmoinnin maailmaan

    Ohjelmoinnin ABC yhdessä paketissa.

    Elokuvissa näemme usein hulluja koodareita, jotka silmät kiiluen hakkaavat tietokoneelle yötä myöten käsittämättömiä komentorivejä toisensa perään. Oikeasti koodaaminen eli tietokoneohjelmointi ei ole lainkaan noin mystistä. Se on oikeastaan vain yksityiskohtaisten ohjeiden antamista tietokoneelle. Tässä artikkelissa kerromme koodauksen historiasta ja selvitämme mihin ohjelmointi oikein perustuu.

  • Vallanpitäjät ovat suuria, naiset uhreja ja pakolaiset resuisia – uutiskuvat luovat omaa todellisuuttaan

    Valokuvaa ei oteta, vaan se tehdään.

    Uutiskuviin liitetään voimakas aitouden, luotettavuuden ja totuudenmukaisuuden sädekehä: kuva on totta. Mutta vaikka itse kuva olisikin totuudenmukainen, sen valintaan, rajaukseen, julkaisemiseen ja asiayhteyteen liittyy lukemattomia asioita, joilla voi muuttaa kuvan välittämää sanomaa. Uutiskuvat rakentavat maailmankuvaa lukijoille ja katsojille.

  • New York Timesin suomalainen kuvatoimittaja: Nollasisältöiset kuvat syövät medioiden uskottavuutta

    New York Timesissa mitään ei lisätä tai poisteta kuvista.

    Suomalainen Mikko Takkunen tekee maailmanlaajuisesti merkittävää uutiskuvien valintaa päivittäin työssään New York Timesin, kuvatoimittajana. Korkelaatuisesta journalismistaan tunnetussa lehdessä vaalitaan laatua, myös kuvien osalta. Muun muassa kuvankäsittelyä koskevat ohjeistukset ovat lehdessä selkeät. Mitään elementtejä ei saa poistaa eikä lisätä.

  • Finnit piiloon eikä ketään saa loukata - 6 kysymystä Instagram-suosikeille

    500 miljoona käyttäjää Instagramissa. Tapasimme 2 heistä.

    Tiedätko kuka on Teamarika? Tai Joonapuhakka? Ehkä et, mutta kymmenettuhannet tubettajat ja Instagram-seuraajat tuntevat heidät. Teamarika ja Joona kertovat millainen rooli Instagramilla on heidän elämässään ja millaista linjaa he kuvien jakamisessa noudattavat. 18-vuotiaan Joona Puhakan (@joonapuhakka) Instagram-tilillä on tällä hetkellä yli 44 000 seuraajaa.

  • Voiko Wikipediaan luottaa? Tarkista ainakin nämä viisi asiaa

    Vinkkejä Wikipedian käyttöön

    Laiskat heitot nettitietosanakirja Wikipedian paikkansapitämättömyydestä eivät välttämättä pidäkään paikkaansa. Tutkimusten mukaan valtaosa Wikipedian artikkeleista on (lähes) täyttä faktaa. Mutta koska artikkeleja voi muokata kuka tahansa, välillä tieto voi olla väärää.

  • Mistä tunnistaa some-mainoksen? Satu Apukka kertoo

    Some-mainonnallakin on eettinen koodisto.

    Suositut sometähdet kiinnostavat myös mainostajia. Sosiaalisen median kanavilla tavoitetaan nuoria kuluttajia, jotka eivät juuri lue lehtiä tai katso televisiota. Merkkituoteyritykset mainostavatkin mielellään tuotteitaan nuorten tekijöiden kanavilla. United Screens on yritys, joka kerää verkostoonsa tunnettuja some-kasvoja ja saattaa nämä yhteen mainostajien kanssa.

  • Valheenpaljastaja: Tervetuloa faktojen jälkeiseen aikaan

    Sosiaalinen media voimistaa populistien viestiä

    Poliitikot uskaltavat nykyään valehdella päin äänestäjien naamaa, sillä kiinni jääminen ei johda kannatuksen romahtamiseen. Sosiaalinen media on populistien käsissä voimakas megafoni. Elokuun toisella viikolla republikaanipuolueen presidenttiehdokas Donald Trump sanoi, että presidentti Barack Obama on perustanut Isis-terroristijärjestön.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Mediataitoja alakouluun

    Elävän kuvan alkeet ja kuvakerrontaa.

    Mediakompassin kuvakoulu on suunnattu kaikille elävän kuvan alkeista, kuvakerronnasta ja kuvaamisesta kiinnostuneille yli neljäsluokkalaisille. Pääosassa on tekemisen kautta oppiminen.

  • Mediataidot

    Taitoja eri medioiden haltuunottoon.

    Mediataidot tarkoittavat kykyä lukea ja tulkita viestejä, kykyä erottaa olennainen epäolennaisesta. Näitä taitoja oppii mm. itse tekemällä ja esittämällä.

  • Mediataitoja yläkouluun ja lukioon

    Mediataitoja yläkoululaisille.

    Päämääränä on kehittää 7-9-luokkalaisten oppilaiden mediatajua, innostaa viestien arviointiin ja rohkaista omaan vaikuttamiseen median keinoin.

  • 5 fiksua koodauspeliä kouluikäisille

    Lasten ohjelmointisovelluksilla ei ole yläikärajaa.

    Ensi syksystä lähtien peruskoululaiset tutustuvat koulussa ohjelmoimiseen, kun siitä tulee osa peruskoulujen opetussuunnitelmaa. Koodaustaitoja voi opetella pelillisillä ohjelmilla, jotka madaltavat oppimiskynnystä. Tabletti on aloittelevalle koodarille luonteva väline.

  • Digitreenit: Viisi vinkkiä tehokkaampiin Google-hakuihin

    Vie hakutaitosi verkossa uudelle tasolle

    Google on ottanut selkeän ykkösaseman universaalina hakukoneena, mutta sekin on lopulta vain työkalu. Työkalua voi käyttää monella tapaa, ja mitä paremmin välineen tuntee sitä parempia hakutuloksia saa. Tässä viisi vinkkiä parempiin Google-hakuihin.