Hyppää pääsisältöön

Hääyö myytävänä - kaikella on hintansa

Lasse Naukkarinen on pitkällä urallaan tullut tunnetuksi ennen kaikkea persoonallisena dokumenttielokuvien ohjaajana. Yli 60 elokuvan joukkoon mahtuu kuitenkin myös neljä fiktioelokuvaa. Näistä toinen oli 1979 TV1:n teatteritoimitukselle tehty Hääyö myytävänä. Naukkarinen on paitsi ohjannut elokuvan, myös kirjoittanut sen. Itse Naukkarinen on kuvannut elokuvaa tragikomediaksi ei kenenkään maalla.

Elokuva vie katsojat 1970-luvun viattomuuteen, aikaan, jolloin Suomi oli kovin toisennäköinen kuin nyt. Aikaan ennen tosi-tv:tä ja sosiaalista mediaa, yksityisyyden ja julkisen rajan hämärtymistä. Sisko (Armi Sillanpää) ja Marko (Juha Laitala) ovat menneet naimisiin, pienestä pakosta. Sulhasen rahavarat ovat vähän heikonlaiset, joten hän on keksinyt loistavan keinon rahoittaa paitsi häät, myös vähän tulevaa elämää. Hän on myynyt häät sensaatiolehdelle, jonka mistään piittaamaton toimittaja (Paavo Piskonen) ja vastahakoinen valokuvaaja (Aake Kalliala) seuraavat häitä hetki hetkeltä. Kun Sisko ihmettelee, miksi juuri heidän häänsä kiinnostavat, hehän ovat tavallisia ihmisiä, vastaa Marko, että juuri siksi. Ihmiset kun ovat jo kyllästyneet julkkiksiin. Mutta mitä kaikkea häiden lehdelle myymiseen sisältyy, sitä Marko ei paljasta.

Tarina etenee verkkaisesti vihkitilaisuudesta kakkukahvien kautta varsinaiseen hääjuhlaan ankeaan tienvarsimotelliin, jonka ravintolassa kaksimiehisen orkesterin säestäessä juhlat etenevät. Aikakauden hittien soidessa seurue humaltuu ja totuuksia lauotaan. Ja lopulta morsiamelle myös valkenee, mitä kaikkea lehdelle tulikaan myytyä.

Jukka Kajava kirjoitti Helsingin Sanomiin elokuva uusinnan yhteydessä vuonna 1994 mm. seuraavasti: Kaiken kaupallisuudesta ja moraalittomuudesta kertova aihe saattaa olla tänään todemman tuntuinen kuin idealistisemmalla 70-luvulla. Siksi myytyä hääyötä katselee tänään aiempaa vakavammin. Aake Kalliala näyttelee lehtikuvaajaa, Armi Sillanpää morsianta ja Juha Laitala sulhasta. Kaikki ovat 15 vuotta sitten. Sekin kiinnostaa.

Muissa rooleissa nähdään mm. Pirkka-Pekka Petelius, Vesa Vierikko, Eeva Litmanen ja Sulevi Peltola. Kaikki 38 vuotta sitten. Ja sekös vasta kiinnostaakin.

Rooleissa ja tuotantotiimissä

Armi Sillanpää (Sisko)
Juhani Laitala (Marko)
Aake Kalliala (Mikko)
Paavo Piskonen (toimittaja)
Eeva Litmanen (Liisa)
Hannele Laaksonen (Marjatta)
Vesa Vierikko (Relle)
Pirkka-Pekka Petelius (Make)
Lars Lindberg (Nöpö)
Kyösti Mankamo (kuski)
Sulevi Peltola (kuokkavieras)
Leila Itkonen (sulhasen äiti)
Richard Tenholinna (pastori)

Lasse Naukkarinen - käsikirjoitus
Lasse Naukkarinen - ohjaaja
Eero Kaartinen - kuvaussuunnittelija
Kalevi Salila - äänisuunnittelija
Reijo Puttonen - lavastussuunnittelija
Annikki Viitanen - puvustus
Maisa Pitkänen - leikkaaja
Pirkko Pelkonen - kuvaussihteeri

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

  • Lied-guru Gerald Mooresta tuli myös hyvä ystävä – pianisti Meri Louhos muistelee

    Mooren kurssi Helsingissä johti Merin juontajaksi Yleen.

    Nimetön ja näkymätön vaalea pianisti oli hankkinut laajan säestysrepertuaarin, kun lehti-ilmoituksessa haettiin osallistujia kuuluisan Gerald Mooren lied-kurssille Tukholmaan. Helsingin kurssi 1968 oli kohtalokas. Se johti Meri Louhoksen radiotyöhön ja Sävel on vapaa -ohjelman suosikkijuontajaksi. Meri kertoo Gerald Mooresta vuodesta 1963 eteenpäin.

  • Konjakkia kuolevan Aarre Merikannon kanssa – pianisti Meri Louhos muistelee

    Oppilaasta Merikannon musiikin kantaesittäjäksi.

    Innokas sivuaineiden opiskelija Meri Louhos opiskeli soinnutusta Selim Palmgrenilla ja kontrapunktia Aarre Merikannolla. Myöhemmin Meri kohtasi syöpää sairastavan Merikannon kolmannen pianokonserton kantaesityksen yhteydessä, vain kuukausia ennen säveltäjän kuolemaa 1958.

  • Veli Vänä ja Veli Peltsi satuilivat radiossa lyhyitä perinnetarinoita

    Kuulemme perinteikkäitä satuja Euroopasta ja kauempaakin.

    Ylen Ykkösellä kuultiin vuonna 1992 lyhyitä sovituksia yhdysvaltalaisen Joel Chandler Harrisin luomista eläintarinoista sekä Grimmin veljesten keräämistä kansansaduista. Mahtuipa joukkoon yksi kotimainenkin perinnetarina. Satusetinä toimivat muun muassa Nalle Puhien sekä Pekka Töpöhäntien elävöittäjinäkin kunnostautuneet Matti Pellonpää ja Kari Väänänen.

  • Tilaa tiedolle ja harrastamiselle – kirjastoissa rakennetaan demokratian kivijalkaa

    1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto vie tiedon valtatielle

    Kun tv-arkiston kokoelmista etsitään ohjelmia kirjastoista, ollaan todellisen metatiedon ja metatason äärellä. Elävän arkiston koosteen kirjastoissa asuu tieto ja sivistys sekä suomalaisten yhtäläinen mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. 1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto on väylä tiedon valtatielle ja kirjastoauto nopea laajakaista ennen internetin valtakautta. Kirjastossa rakentuu demokratian kivijalka, ja se on myös avoin tila ajattelulle ja harrastamiselle.