Hyppää pääsisältöön

Merirosvoradio parodioi kattavasti koko mediakenttää

Erkki Liikanen, Pekka Laiho ja Risto Mäkelä (1974).
Erkki Liikanen, Pekka Laiho ja Risto Mäkelä Merirosvoradiossa vuonna 1974. Erkki Liikanen, Pekka Laiho ja Risto Mäkelä (1974). Kuva: Leif Öster / Yle. Merirosvoradio (televisiosarja)

Vuosina 1974–1975 esitetty Merirosvoradio oli aikansa suosituimpia viihdesarjoja. Kantavana ohjelmaideana oli vinoilla kaikille suomalaisviestimille, myös Ylelle. Tekijäjoukko oli pätevä: eri puolin kameraa toimivat mm. Pertsa Reponen, Vesa Nuotio, Neil Hardwick, Heikki Kinnunen, Leo Lastumäki, Pekka Laiho, Petra Frey... Musiikilliseen nousukiitoon nousivat Erkki Liikasen rallit sekä talonbändinä nähty ja kuultu Hullujussi.

Kaikki Merirosvoradion jaksot ovat pysyvästi katsottavissa Areenassa.

Sarja viittasi nimellään ja aiheillaan yhteen aikakauden ilmiöistä, piraattiradioasemiin. Sellaisiksi kutsuttiin kaupallisia radioasemia, jotka lähettivät ohjelmaa ilman virallista toimilupaa. Suomen tunnetuin piraattiasema oli tuolloin Radio Nord, joka oli lähettänyt 1960-luvulla laivasta käsin vuoden verran luvatonta ohjelmaa kansainvälisiltä vesiltä Suomenlahdelta.

Ylen vastavedon, luvallisesti lähetetyn mutta kotipesälleenkin irvailleen Merirosvoradion kantavina voimina toimivat Pertti "Pertsa" Reponen ja Vesa Nuotio, samat miehet, joiden käsistä jo Ilkamat, Ällitälli ja Leo Lastumäen musikaalinen tunti olivat lähteneet. Käsikirjoittajana toimi Ällitällissä tv-viihdekyntensä näyttänyt pakinoitsija Jouni ”Origo” Lompolo. Alkuun sarjaa käsikirjoittivat englanniksi myös Neil Hardwick ja David Mitchell. Näyttelijöiksi pestattiin nimekäs kattaus tv-koomikoidemme aatelistoa: kameran eteen asettuivat Heikki Kinnunen, Leo Lastumäki, Pekka Laiho, Erkki Liikanen, Petra Frey, Risto Mäkelä, Esko Roine ja Leena Uotila.

Heti ensimmäisessä jaksossa otettiin vankka ote ohjelman lajityypistä:

”Tämä radiosasema sijaitsee Suomenlahdella Helsingin kasuunin ulkopuolella, kansainvälisillä vesillä, tarkoitukseen kunnostetussa vanhassa laivassa. Radioaseman tarkoituksena on lähettää tasapuolista ja viihdyttävää ohjelmaa ilman minkään rajoittavien säädösten painolastia.”― Alkujuonto 16.3.1974

Piraattiradioasemat – uhka kansansivistykselle?

Radio Nord aloitti lähetyksensä 8. maaliskuuta 1961. Sen viimeinen lähetys kuultiin 30.6.1962. Itämerellä toimi samaan aikaan myös toinen merirosvoradio, jo vuonna 1958 aloittanut skånelainen Radio Merkur (myös. Radio Syd). Nimitys ”merirosvoradio” (tai ”piraattiradio”) viittasi 1960-luvulla pikemminkin virallisen toimiluvan puutteeseen kuin musiikin tms. tekijänoikeuksien kiertämiseen (vrt. 1990- ja 2000-luvuilla yleistynyt piratismi-käsite). Piraattiradion pyörittäjä saattoi tietenkin myös laiminlyödä tekijänoikeuskorvaukset, mutta esim. Radio Nord oli solminut sopimukset Ruotsin tekijänoikeusjärjestöjen kanssa.

Lokakuussa 1961 Suomen posti- ja lennätinhallitus päätti, ettei "merirosvoaluksille" välitetä kuin hätäpuheluja. Ruotsi ja Tanska olivat tehneet vastaavan päätöksen jo aiemmin. Tuolloin Radio Nord kääntyi Maarianhaminan puoleen saaden sen kautta puhelunsa Ruotsiin. Suomen päätös tehtiin Ruotsin pyynnöstä.

Lokakuun lopussa 1961 Suomen hallitus antoi asetuksen "merirosvoradion" toiminnan estämisestä Suomen aluevesillä. Hallituksen mukaan nämä kaupalliset radiot käyttivät luvatta heille kuulumattomia lähetysjaksoja vastoin kansainvälistä pikatiedotusyleissopimusta. Piraattilaivojen radiolaitteet tultaisiin takavarikoimaan niiden purjehtiessa Suomen aluevesillä. Asetuksessa määrättiin myös rangaistusseuraamukset. Ruotsissa ja Tanskassa oli jo annettu vastaava asetus (leike 4).

Kaupallista radiotoimintaa vastustettiin pohjoismaissa mm. siksi, että radion rooli nähtiin vielä 1960-luvulla sivistäväksi. Iskelmien katsottiin huonontavan kansan makua. Mainosradioiden pelättiin myös välittävän ulkomaista propagandaa. Ruotsin parlamentissa keväällä 1962 monopoliradiota puolustivat keskusta ja vasemmisto, kaupallisen radion sallimisen kannalla taas olivat liberaalit (folkpartiet) ja oikeisto.

Suomessa Radio Nordin suosio pakotti Yleisradion käynnistämään Sävelradion, jonka ensimmäinen lähetys kuultiin 2. toukokuuta 1963. Ruotsin Melodiradion oli aloittanut jo toukokuussa 1961 pian Radio Nordin neitsytlähetyksen jälkeen. M/s Bon Jour myytiin myöhemmin Radio Carolinelle. Piraattiasema nousi vuonna 1964 suursuosioon ensimmäisenä eurooppalaisena radiona, joka lähetti uutta popmusiikkia läpi vuorokauden.

Merirosvovastuulaki velvoitti hölmöilyyn

Sketsien aiheet saatiin seuraamalla suomalaisia viestimiä. Sarja irvaili ajankohtaisille ilmiöille ja parodioi muita tv-ohjemia ja niiden esiintyjiä. Jatkuvaa vinoilua saivat osakseen yleisradiopolitiikasta johtuvat rajoitteet. ”Me pyrittiin ohjelmissa rentouteen ja vähän virnisteltiin vakavalle viihdeohjemaotteelle, kansanperinnehuumorille, jota TV1:ssä myös tehtiin. Samoin emme osanneet Maikkarin senaikaista ohjelmamaailmaa pitää oikein missään arvossa”, Vesa Nuotio muisteli Jukka Annalan teoksessa Toopelivisio. Vuonna 1976 pitkälti sama tekijäjoukko jatkoi Ryydinkeksijöissä.

Yksi ajankohtaisuuksista, johon tietysti tartuttiin, oli israelilaisen taikurin Uri Gellerin maassamme vastikään saavuttama sensaatiomainen suosio. Kun Ari Killer saapui Merirosvoradion studioon, tiivistyi kosminen säteily käsin kopeloitavaksi.

Ajakohtainen Kolmonen yhdisti sujuvasti ruoka- ja ajankohtaisohjelman. Miten saada ruoka riittämään viikoksi? Miksi ruuan hinta nousee koko ajan?

Merirosvovastuulain edellyttämä ohjelmakohtainen luettelo vastaavista hölmöilijöistä on yleisön nähtävissä Helsingin rautatieaseman wc:ssä 10 min ennen Kontiomäen junan lähtöä.― Tietoiskuteksti ensimmäisessä osassa 1974

Osansa irvailusta saivat ammatinvalintakysymykset. Kun Kalevala täytti 140 vuotta, sarja kunnioitti merkkipäivää esittämällä nykyaikaisen lyhennelmän eepoksen keskeisistä juonenkäänteistä.

Miksi upseerikerholla suunnitellaan sotilasvallankaappausta? Mitä mummot ymmärtävät nykymaailmasta? Miten käy, kun asiantuntijat keskustelevat televisiossa väkivallasta?

Mitä voi tapahtua, jos klassikkoelokuvien keskushenkilöt eksyvät vääriin filmeihin? Millaisia harvinaisuuksia metsällä voi tulla vastaan?

Sarjassa kuultiin myös poikkeuksellisen pätevää musiikkia, eikä vähiten Hullujussin (Eeki Mantere, Holle Holopainen, Tapio Niemelä ja Yrjö Fonselius) ansiosta. Heidän lisäkseen myös muut esiintyjät olivat laulutaitoisia, etenkin Erkki Liikanen.

Tv-näkyvyyden seuraukset olivat huimat – kaksi miljoonaa katselijaa! Keikkailimme hirmuisesti, mutta Merirosvoradio oli suosion tärkein vauhdittaja.― Holle Holopainen Jukka Annalan teoksessa Toopelivisio (2006)

Esiintyjät ja tekijät

Näyttelijät:
Petra Frey
Heikki Kinnunen
Leo Lastumäki
Erkki Liikanen
Risto Mäkelä
Esko Roine
Leena Uotila

Käsikirjoittajat:
Jouni Lompolo (salanimellä Laina Putti)
Neil Hardwick (salanimellä Niilo Kovaniemi)
David Mitchell (Taavi Mikkonen)
Kari Kyrönseppä (Erkki Tolkku)

Tuotanto ja ohjaus:
Vesa Nuotio ja Pertti Reponen

Artikkelissa on käytetty ohjelmien lisäksi lähteenä Jukka Annalan teosta Toopelivisio (Teos 2006).

Lue lisää:

Ryydinkeksijät balettitunnilla (1976).

Ryydinkeksijät ottivat rohkean sivuaskeleen tv-viihteen valtavirrasta

Vuonna 1976 esitetty yhdeksänosainen sketsisarja Ryydinkeksijät jatkoi Merirosvoradion laineilla, mutta visuaalisesti askeettisempana ja sisällöllisesti astetta absurdimpana. Ilmiömäisten Heikki Kinnusen, Leo Lastumäen, Petra Freyn, Esko Roineen, Erkki Liikasen ja Risto Mäkelän seurassa nähtiin nyt myös Esko Salminen ja Heikki Nousiainen.

Lue lisää:

Merirosvoradio Nord toi musiikkiradion Pohjolaan

Kaupallinen radiotoiminta oli Pohjoismaissa kielletty 1960-luvulla. Radio Nord kiersi säädöksiä runsaan vuoden ajan lähettämällä ohjelmaa Itämerelle ankkuroidulta m/s Bon Jourilta.

Lue lisää:

Hullujussi & co.

Hullujussi-yhtye nautti 1970-luvun puolivälissä huikeaa suosiota. Seurueeseen kuuluivat myös Viktor Kalborrek, Heimo Hohto ja monet muut kuuluisuudet.

Lisää ohjelmasta

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto