Hyppää pääsisältöön

Ryydinkeksijät ottivat rohkean sivuaskeleen tv-viihteen valtavirrasta

Ryydinkeksijät balettitunnilla (1976).
Heikki Nousiainen, Heikki Kinnunen, Petra Frey ja Esko Roine balettitunnilla (1976). Ryydinkeksijät balettitunnilla (1976). Kuva: Håkan Sandblom / Yle. viihdeohjelmat

Vuonna 1976 esitetty yhdeksänosainen sketsisarja Ryydinkeksijät jatkoi Merirosvoradion laineilla, mutta visuaalisesti askeettisempana ja sisällöllisesti astetta absurdimpana. Ilmiömäisten Heikki Kinnusen, Leo Lastumäen, Petra Freyn, Esko Roineen, Erkki Liikasen ja Risto Mäkelän seurassa nähtiin nyt myös Esko Salminen ja Heikki Nousiainen.

Ryydinkeksijöiden takaa löytyi pitkälti sama tiimi kuin vuotta aiemmin esitetystä Merirosvoradiosta: Pertsa Reponen tuotti ja Vesa Nuotio ohjasi. Käsikirjoittajanimet Astrid Aho ja Kerkko O. Lång lienevät heidän pseudonyymejään. Näyttelijöistä Pekka Laiho oli jättäytynyt pois, tilalle olivat tulleet Esko Salminen ja Heikki Nousiainen.

Kymmenminuuttiset jaksot ovat visuaalisesti korostetun askeettisia. Lavastus on viitteellistä, kohtaukset ja kamera-ajot sketseiksi pitkiä. Sisällöllisesti kerronta avautuu monia edeltäjiään vaikeammin, mutta sen seuraaminen maksaa vaivan. Näyttelijäntyö on erinomaista, ja usein jo pelkän hyvin käsikirjoitetun kielen seuraaminen on nautinnollista.

Ei paha ole kenkään ihminen, mutta toinen on mälsempi toista. Se on vanha suola, jota kannattaa jonottaa.― Ohjelman motto

Aiheet ovat yhteiskunnallisia, usein tiukan ajankohtaisia. Ainut pysyvä roolihahmo on Heikki Nousiaisen esittämä pääministeri, välistä hän tekee myös kovasti Kekkosen näköisen valtionpäämiehen roolia. Osansa vinoilusta saavat poliisit, lääkärit, papit, yritysjohtajat ja kulttuurilaitosten johtajat. Kolmannessa osassa Esko Salminen esittelee vakuuttavasti baletintaitojaan.

Syvempään tuo beaujolais, se tekee maksalle hyvää!― Balettimestari ohjeistaa oppilaitaan

Ajankohtainen ote tarkoitti myös vuodenkierron seuraamista, ja siten pääsiäisen tienoilla sarjassa puitiin noitien työehtosopimusneuvotteluja. Neljännessä osassa näemme myös, miten Heikki Kinnusen pokka pettää munanmaalauskurssilla ja miten Erkki Liikanen varioi kansainvälisesti Päivänsädettä ja menninkäistä. Viidennessä osassa opetetaan jääkiekon pelitermit A:sta Ö:hön ja kuudennessa jaksossa kevään merkit aikuisille.

Muistatteko, kun sitä jalostamoa heiteltiin? Täältä lähtee terästehdas!― Ministerit sijoittavat laitoksia Suomen kartalle

Seitsemännessä osassa seurataan pääministerin monin tavoin paineistettua työpäivää. Kahdeksas jakso viittaa Kekkosen hätätilahallituksen "runnaamiseen" ja yhdeksännessä, viimeisessä jaksossa hermoillaan kuningatar Elisabetin Suomen-vierailua.

No nyt se kuningatar haluaa nähdä suomalainen työläisen. Soitetaan Lenitalle. – Eikun otetaan Heikura. Sillä on palava katse ja pianistin sormet.
― Kuningatar Elisabet aiheuttaa päänvaivaa vierailullaan

Esiintyjät ja tekijät

Näyttelijät:
Petra Frey
Heikki Kinnunen
Leo Lastumäki
Erkki Liikanen
Risto Mäkelä
Esko Roine
Heikki Nousiainen

Muusikot:
Esko Linnavalli
Heikki Laurila

Tekijät:
Vesa Nuotio (ohjaaja)
Pertti Reponen (tuottaja)
Astrid Aho (käsikirjoittaja)
Helmi Lammi (puvustaja)
Markku Matikainen (äänisuunnittelija)
Aimo Pöyhönen (käärepaperit)
Eeva-Riitta Kiiskinen (naamarit)
Eila Vaittinen (naamarit)
Erkki Kaari (romppeet)
Osmo Ihalainen (sähkövalot) .


Lue lisää:

Erkki Liikanen, Pekka Laiho ja Risto Mäkelä (1974).

Merirosvoradio parodioi kattavasti koko mediakenttää

Vuosina 1974–1975 esitetty Merirosvoradio oli aikansa suosituimpia viihdesarjoja. Kantavana ohjelmaideana oli vinoilla kaikille suomalaisviestimille, myös Ylelle. Tekijäjoukko oli pätevä: eri puolin kameraa toimivat mm. Pertsa Reponen, Vesa Nuotio, Neil Hardwick, Heikki Kinnunen, Leo Lastumäki, Pekka Laiho, Petra Frey... Musiikilliseen nousukiitoon nousivat Erkki Liikasen rallit sekä talonbändinä nähty ja kuultu Hullujussi.

Lue lisää:

Kansallinen hätätilahallitus

Öljykriisi ja kansantalouden kasvun hidastuminen nostivat työttömyyttä jyrkästi 1970-luvun puolivälissä. Vuonna 1975 maassa oli ennätykselliset 60 000 työtöntä.

Lue lisää:

Poliittiset hokemat

Poliittisen sanankäytön historiastamme löytyy joukko letkautuksia ja toteamuksia, jotka viimeistään kansankielessä ovat muuttuneet hokemiksi.

Lue lisää:

Hello, Elisabeth!

Mirja Pyykön ja Armi Kyynäräisen pisteliään hauska raportti seuraa kuningatar Elisabetin Suomen vierailua 1976 ja ennen kaikkea kuninkaallisesta vierailusta hurmioituneita suomalaisia. Hello Elisabeth! -ohjelma voitti ajankohtaisohjelmien kategoriassa toisen palkinnon Monte Carlo -festivaaleilla Monacossa vuonna 1977.

  • Matti Ahteen tie Kekkosen lastenkutsuilta poliittisen vallan ytimeen

    Matti Ahde on ollut monessa mukana

    Matti Ahde nousi valtakunnalliseksi vaikuttajaksi vuonna 1970, kun hänet valittiin kansanedustajaksi. Urheiluvaikuttajanakin tunnettu Ahde eteni nopeasti puolueensa eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi ja kahden eri salkun ministeriksi sekä eduskunnan puhemieheksi. Yksi hänen uransa käännekohdista oli tutustuminen presidentti Urho Kekkoseen.

  • Neil Hardwickin Pakanamaan kartassa mikään ei ollut entisellään

    Pakanamaan kartta esitettiin vuonna 1991

    Neil Hardwickin suurteos Pakanamaan kartta ei ainoastaan ollut mestarillinen. Aivan uudenlaisen rakenteensa vuoksi se teki myös suomalaista tv-historiaa. Hätkähdyttävä teos oli taiteelllisesti niin kunnianhimoinen, että se jäi vuonna 1991 aikakirjoihin tv-ohjauksena, jolle ei ollut Suomessa edeltäjiä eikä myöskään seuraajia.

  • Pakanamaan kartta valokuvissa

    Näin Pakanamaan kartta kuvattiin

    Pakanamaan kartta kuvattiin vuonna 1990 Suomessa ja Britanniassa. Tässä valikoitu otos kuvausten aikana otetuista, nyt Ylen valokuva-arkistosta löytyvistä valokuvista.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Matti Ahteen tie Kekkosen lastenkutsuilta poliittisen vallan ytimeen

    Matti Ahde on ollut monessa mukana

    Matti Ahde nousi valtakunnalliseksi vaikuttajaksi vuonna 1970, kun hänet valittiin kansanedustajaksi. Urheiluvaikuttajanakin tunnettu Ahde eteni nopeasti puolueensa eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi ja kahden eri salkun ministeriksi sekä eduskunnan puhemieheksi. Yksi hänen uransa käännekohdista oli tutustuminen presidentti Urho Kekkoseen.

  • Neil Hardwickin Pakanamaan kartassa mikään ei ollut entisellään

    Pakanamaan kartta esitettiin vuonna 1991

    Neil Hardwickin suurteos Pakanamaan kartta ei ainoastaan ollut mestarillinen. Aivan uudenlaisen rakenteensa vuoksi se teki myös suomalaista tv-historiaa. Hätkähdyttävä teos oli taiteelllisesti niin kunnianhimoinen, että se jäi vuonna 1991 aikakirjoihin tv-ohjauksena, jolle ei ollut Suomessa edeltäjiä eikä myöskään seuraajia.

  • Pakanamaan kartta valokuvissa

    Näin Pakanamaan kartta kuvattiin

    Pakanamaan kartta kuvattiin vuonna 1990 Suomessa ja Britanniassa. Tässä valikoitu otos kuvausten aikana otetuista, nyt Ylen valokuva-arkistosta löytyvistä valokuvista.

  • Niklas Herlinin Uusi Suomi

    Niklas Herlin ja Uusi Suomi verkkolehti Arto Nybergissä 2007

    Toimittaja-kustantaja Niklas Herlin osti vuonna 2007 oikeudet Uusi Suomi -lehden nimeen. Vuosina 1919–1991 aktiivisena toiminut sanomalehti toteutettiin aiemmasta poiketen verkkoon. Herlin saapui Arto Nybergin vieraaksi kertomaan lehden perustamisesta. Klassiselle lehtibrändille tuli kuulemma hintaa "riittävästi".

  • John Lennonin elämä ja vain elämä

    Rockstopin erikoisjakso 1988 ja Lennonin haastattelu 1965.

    Marraskuussa vuonna 1988 lähetetty Rockstopin erikoisjakso omistettiin kokonaisuudessaan John Lennonille (1940–1980). Artikkelista löytyy myös Lennonin haastattelu vuodelta 1965.

  • Esko Riihelä toimitti liikenteen sujuvaksi

    Liikennevartissa syksyllä 1999 autoja, autoja ja ruuhkia

    Toimittaja Esko Riihelä (1939–2017) tuli katsojille ja kuuntelijoille tutuksi erityisesti liikenneohjelmistaan. Liikennevartissa syksyllä 1990 oli aiheena Suomenkin kaupungeissa yleistyneet liikenneruuhkat.

  • Zarathustralla Terraan ja takaisin – hemmottelupaketti scifi-korville

    Scifi-kuunnelmia tieteiskirjallisuuden harrastajille

    Gaialla vaeltavien valjunkaisten iloksi on radiodraaman arkistoista louhittu esiin Philip K. Dickin, Mark Twainin, Stanislaw Lemin, William Gibsonin ja Arthur C. Clarkin teoksiin pohjautuvia kuunnelmia. Suuntaamme katseen ulkoplaneetoille ja niiden elämään, maapallon tulevaisuuteen ja rinnakkaistodellisuuksiin. "Olen ylpeä kun olen robotti.

  • Kokki Kolmosen lihakirves heilui Riistakakkosessa

    Vuosittainen ohjelma keskittyi metsästyksen erikoisuuksiin.

    Jaakko "Kokki" Kolmosen isännöimä erikoisohjelma Riistakakkonen keskittyi metsästyksen erikoisuuksiin ja niiden esittelyyn. Ohjelmissa kerrottiin Suomen saaliseläimistä ja valistettiin kansaa riistan taloudellisesta paloittelusta, lihakirveestä pitäen. Riistakakkosta esitettiin aikoinaan jakso vuodessa, alkusyksyisin TV2:ssa. Nyt Teeman Elävässä arkistossa uusitaan vuosien 1981 ja -82 ohjelmat.

  • Tom Petty ja superbändin synnyttämät anekdootit

    Tom Pettyn haastattelu vuonna 1989 täyttyi tarinoista.

    Yhdysvaltalainen rockmuusikko Tom Petty (1950–2017) teki Heartbreakers-yhtyeensä kanssa läpimurron 1980-luvun taitteessa. Vuosikymmenen lopulla Petty oli myös olennainen osa Travelling Willburys -superyhtyettä, jossa hänen lisäkseen soittivat Bob Dylan, Jeff Lynne, Roy Orbison ja George Harrison. Rockstopin Heli Nevakare oli ryhmineen paikalla Amsterdamin Music & Media -konferenssissa 1989, jossa Petty nauratti toimittajayleisöä tarinoillaan.

  • Groovymeisseli toi televisioon soulia ja klubitunnelmaa

    Groovymeisseli-ohjelmaa tehtiin vuosia -96 ja -97

    "Mitään muuta kuin rhythm and blues -pohjaista groovea sinne ei kelpuutettu." Näin muisteli muusikko ja Groovymeisseli-ohjelman toinen juontaja Sami Saari Elävälle arkistolle syksyllä 2017. Vuosina 1996 ja 1997 esitetty Groovymeisseli-ohjelma toi televisioon suomalaisen rockin ja iskelmän rinnalle soulia, acid jazzia ja afroamerikkalaisia rytmejä.

  • Sielukas Aki Sirkesalo

    Aki Sirkesalon haastatteluita ja musiikkiesityksiä kootusti.

    Suomalaisen softsoulin esitaistelijana tunnetun Aki Sirkesalon (1962–2004) musiikkiura lähti nousukiitoon kahden Emma-palkinnon siivittämänä. Musiikin lisäksi Sirkesalo työllisti itseään toimittajana ja useiden tv-ohjelmien sekä -tapahtumien juontajana. Artikkeliin on koottu Aki Sirkesalon haastatteluita ja musiikkiesityksiä vuosien varrelta.

  • Autopankeista povattiin näppärää ratkaisua pankkiasiointiin

    Suomeen avattiin ensimmäiset autopankit 1960-luvulla.

    Suomeen avattiin ensimmäiset autopankit 1960-luvulla. Uutisfilmeissä esiteltiin autopankin kätevyyttä – asiakas saattoi hurauttaa suoraan tiskille ja hoitaa pankkiasiat nousematta autosta. Parkkipaikan etsimisen vaivakin säästyi.