Hyppää pääsisältöön

Ryydinkeksijät ottivat rohkean sivuaskeleen tv-viihteen valtavirrasta

Ryydinkeksijät balettitunnilla (1976).
Heikki Nousiainen, Heikki Kinnunen, Petra Frey ja Esko Roine balettitunnilla (1976). Ryydinkeksijät balettitunnilla (1976). Kuva: Håkan Sandblom / Yle. viihdeohjelmat

Vuonna 1976 esitetty yhdeksänosainen sketsisarja Ryydinkeksijät jatkoi Merirosvoradion laineilla, mutta visuaalisesti askeettisempana ja sisällöllisesti astetta absurdimpana. Ilmiömäisten Heikki Kinnusen, Leo Lastumäen, Petra Freyn, Esko Roineen, Erkki Liikasen ja Risto Mäkelän seurassa nähtiin nyt myös Esko Salminen ja Heikki Nousiainen.

Ryydinkeksijöiden takaa löytyi pitkälti sama tiimi kuin vuotta aiemmin esitetystä Merirosvoradiosta: Pertsa Reponen tuotti ja Vesa Nuotio ohjasi. Käsikirjoittajanimet Astrid Aho ja Kerkko O. Lång lienevät heidän pseudonyymejään. Näyttelijöistä Pekka Laiho oli jättäytynyt pois, tilalle olivat tulleet Esko Salminen ja Heikki Nousiainen.

Kymmenminuuttiset jaksot ovat visuaalisesti korostetun askeettisia. Lavastus on viitteellistä, kohtaukset ja kamera-ajot sketseiksi pitkiä. Sisällöllisesti kerronta avautuu monia edeltäjiään vaikeammin, mutta sen seuraaminen maksaa vaivan. Näyttelijäntyö on erinomaista, ja usein jo pelkän hyvin käsikirjoitetun kielen seuraaminen on nautinnollista.

Ei paha ole kenkään ihminen, mutta toinen on mälsempi toista. Se on vanha suola, jota kannattaa jonottaa.― Ohjelman motto

Aiheet ovat yhteiskunnallisia, usein tiukan ajankohtaisia. Ainut pysyvä roolihahmo on Heikki Nousiaisen esittämä pääministeri, välistä hän tekee myös kovasti Kekkosen näköisen valtionpäämiehen roolia. Osansa vinoilusta saavat poliisit, lääkärit, papit, yritysjohtajat ja kulttuurilaitosten johtajat. Kolmannessa osassa Esko Salminen esittelee vakuuttavasti baletintaitojaan.

Syvempään tuo beaujolais, se tekee maksalle hyvää!― Balettimestari ohjeistaa oppilaitaan

Ajankohtainen ote tarkoitti myös vuodenkierron seuraamista, ja siten pääsiäisen tienoilla sarjassa puitiin noitien työehtosopimusneuvotteluja. Neljännessä osassa näemme myös, miten Heikki Kinnusen pokka pettää munanmaalauskurssilla ja miten Erkki Liikanen varioi kansainvälisesti Päivänsädettä ja menninkäistä. Viidennessä osassa opetetaan jääkiekon pelitermit A:sta Ö:hön ja kuudennessa jaksossa kevään merkit aikuisille.

Muistatteko, kun sitä jalostamoa heiteltiin? Täältä lähtee terästehdas!― Ministerit sijoittavat laitoksia Suomen kartalle

Seitsemännessä osassa seurataan pääministerin monin tavoin paineistettua työpäivää. Kahdeksas jakso viittaa Kekkosen hätätilahallituksen "runnaamiseen" ja yhdeksännessä, viimeisessä jaksossa hermoillaan kuningatar Elisabetin Suomen-vierailua.

No nyt se kuningatar haluaa nähdä suomalainen työläisen. Soitetaan Lenitalle. – Eikun otetaan Heikura. Sillä on palava katse ja pianistin sormet.
― Kuningatar Elisabet aiheuttaa päänvaivaa vierailullaan

Esiintyjät ja tekijät

Näyttelijät:
Petra Frey
Heikki Kinnunen
Leo Lastumäki
Erkki Liikanen
Risto Mäkelä
Esko Roine
Heikki Nousiainen

Muusikot:
Esko Linnavalli
Heikki Laurila

Tekijät:
Vesa Nuotio (ohjaaja)
Pertti Reponen (tuottaja)
Astrid Aho (käsikirjoittaja)
Helmi Lammi (puvustaja)
Markku Matikainen (äänisuunnittelija)
Aimo Pöyhönen (käärepaperit)
Eeva-Riitta Kiiskinen (naamarit)
Eila Vaittinen (naamarit)
Erkki Kaari (romppeet)
Osmo Ihalainen (sähkövalot) .


Lue lisää:

Erkki Liikanen, Pekka Laiho ja Risto Mäkelä (1974).

Merirosvoradio parodioi kattavasti koko mediakenttää

Vuosina 1974–1975 esitetty Merirosvoradio oli aikansa suosituimpia viihdesarjoja. Kantavana ohjelmaideana oli vinoilla kaikille suomalaisviestimille, myös Ylelle. Tekijäjoukko oli pätevä: eri puolin kameraa toimivat mm. Pertsa Reponen, Vesa Nuotio, Neil Hardwick, Heikki Kinnunen, Leo Lastumäki, Pekka Laiho, Petra Frey... Musiikilliseen nousukiitoon nousivat Erkki Liikasen rallit sekä talonbändinä nähty ja kuultu Hullujussi.

Lue lisää:

Kansallinen hätätilahallitus

Öljykriisi ja kansantalouden kasvun hidastuminen nostivat työttömyyttä jyrkästi 1970-luvun puolivälissä. Vuonna 1975 maassa oli ennätykselliset 60 000 työtöntä.

Lue lisää:

Urho Kekkonen 1975.

"Kyllä kansa tietää" ja muita poliittisia hokemia

Poliittisen sanankäytön historiastamme löytyy joukko letkautuksia ja toteamuksia, jotka viimeistään kansankielessä ovat muuttuneet hokemiksi.

Lue lisää:

SisältöEnglannin kuningatar Elisabeth II (1976).

Hello, Elisabeth!

Mirja Pyykön ja Armi Kyynäräisen pisteliään hauska raportti seuraa kuningatar Elisabetin Suomen vierailua 1976 ja ennen kaikkea kuninkaallisesta vierailusta hurmioituneita suomalaisia. Hello Elisabeth! -ohjelma voitti ajankohtaisohjelmien kategoriassa toisen palkinnon Monte Carlo -festivaaleilla Monacossa vuonna 1977.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Studio Julmahuvin Lasi vie syvempiin varjoihin

    KGB-veteraanin odysseia ydinsodan jälkeisessä Moskovasssa

    Illan elokuva Lasi on vauhdikas neuvostoliittolaisjännäri entisen KGB-agentin, Mihail Gulashnikovin, odysseiasta ydinsodan jälkeisessä Moskovassa.

  • Studio Julmahuvin moraalisesti arveluttava Hittikimara

    Mainos, jonka esittämisen Jeesuksen Ryhti ry halusi estää

    Missä olit, kun kuulit ensi kertaa tämän klassikon? Entä minkä vuoden listaykkösenä killui tämä lyömätön superhitti? Tilaa heti ja kodissasi soi Hittikimara: ikimuistettavimmat kappaleesi vuosien takaa.

  • Nakkipiirakkaa vai poron peräsuolta? – Testaa, oletko kokkina kuin Jaakko Kolmonen vai Makupalojen parivaljakko!

    Testaa, minkälainen kokki olet.

    Oletko tavallinen kotikokki vai etsitkö jatkuvasi uusia ruokalajeja ja tapoja laittaa ruokaa? Pidätkö ruoanlaitossa tärkeämpänä rentoa meininkiä vai onko terveellisyys kaiken A ja O? Valitse kysymyksistä itseäsi kuvaavin vaihtoehto ja näet, oletko kuin Makupalojen Timo ja Janne, peruskokki vai peräti Jaakko Kolmonen! Nappaa alta reseptit!

  • Andy McCoy kovat piipussa

    Kitaramestari tarinoi leikkaamattomasti vuonna 1995.

    Heli Nevakare jututti huhtikuisessa Helsingissä 1995 Andy McCoyta ja tämän Live Ammo -yhtyettä. Maestron suu käy sujuvasti kolmella kielellä, ja tarinaa tulee heroiininitkuissa soitetusta keikasta rahanahneeseen Mick Jaggeriin. Leikkaamaton haastattelu on lähes kokonaan ennenjulkaisematonta materiaalia.

  • Helei, suomalainen mytologia puri! Hiisivuoressa tavalliset ihmiset muuttuivat näkymättömiksi

    Hui Hai Hiiden kaikki jaksot ovat nyt Areenassa.

    Pienet, jännityksestä hikiset kädet puristivat Hiisivuoren keiju Bereniken kättä, kun lapsisankarit ratkoivat seikkailun arvoituksia. Berenike eli ohjelman käsikirjoittaja Anu Tuomi-Nikula tiesi, että sadun taika oli saavutettu, kun ohjelman muut tekijät muuttuivat lasten silmissä näkymättömiksi ja he näkivät vain Hiisivuoren maailman.

  • Pekka Töpöhännän kadonnut Radiolähetys ja särähtävät neekerikissat

    Pellonpään ja Väänäsen luenta jälleen kokonaisena Areenassa

    Matti Pellonpään ja Kari Väänäsen lastenkirjaluennat Radiomafialle ovat silkkaa kulttikamaa. Veikkoset elävöittivät Nalle Puhin ja Pekka Töpöhännän seikkailut omaan jäljittelemättömään tyyliinsä. Kuulijalle Töpöhännän Amerikan-seikkailun luennasta kuitenkin särähtää korvaan halventava neekerikissa-sana ja sen käyttö. Samaisesta luennasta myös katosi yksi jakso, joka kuullaan nyt ensimmäistä kertaa ensilähetyksensä jälkeen.

  • Kaipaus pukeutuu sanoiksi: Venny ja muut rakkaustarinat nyt Areenassa

    Lokakuu tuo Areenaan rakkautta ja luomisentuskaa.

    "Minä uskon, että toisilleen määrätyt ovat toistensa luona jo ennen kuin kohtaavat", lausui Juhani Aho (Ville Virtanen) rakastetulleen Venny Soldanille (Sara Paavolainen). Nyt Areenaan julkaistavissa ohjelmissa kerrotaan Juhani Ahon ja Venny Soldanin, Eino Leinon ja L. Onervan, Aino ja Oskar Kallaksen sekä muiden vahvojen, mutta eripuraisten pariskuntien tarinat.

  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.