Hyppää pääsisältöön

Ryydinkeksijät ottivat rohkean sivuaskeleen tv-viihteen valtavirrasta

Ryydinkeksijät balettitunnilla (1976).
Heikki Nousiainen, Heikki Kinnunen, Petra Frey ja Esko Roine balettitunnilla (1976). Ryydinkeksijät balettitunnilla (1976). Kuva: Håkan Sandblom / Yle. viihdeohjelmat

Vuonna 1976 esitetty yhdeksänosainen sketsisarja Ryydinkeksijät jatkoi Merirosvoradion laineilla, mutta visuaalisesti askeettisempana ja sisällöllisesti astetta absurdimpana. Ilmiömäisten Heikki Kinnusen, Leo Lastumäen, Petra Freyn, Esko Roineen, Erkki Liikasen ja Risto Mäkelän seurassa nähtiin nyt myös Esko Salminen ja Heikki Nousiainen.

Ryydinkeksijöiden takaa löytyi pitkälti sama tiimi kuin vuotta aiemmin esitetystä Merirosvoradiosta: Pertsa Reponen tuotti ja Vesa Nuotio ohjasi. Käsikirjoittajanimet Astrid Aho ja Kerkko O. Lång lienevät heidän pseudonyymejään. Näyttelijöistä Pekka Laiho oli jättäytynyt pois, tilalle olivat tulleet Esko Salminen ja Heikki Nousiainen.

Kymmenminuuttiset jaksot ovat visuaalisesti korostetun askeettisia. Lavastus on viitteellistä, kohtaukset ja kamera-ajot sketseiksi pitkiä. Sisällöllisesti kerronta avautuu monia edeltäjiään vaikeammin, mutta sen seuraaminen maksaa vaivan. Näyttelijäntyö on erinomaista, ja usein jo pelkän hyvin käsikirjoitetun kielen seuraaminen on nautinnollista.

Ei paha ole kenkään ihminen, mutta toinen on mälsempi toista. Se on vanha suola, jota kannattaa jonottaa.― Ohjelman motto

Aiheet ovat yhteiskunnallisia, usein tiukan ajankohtaisia. Ainut pysyvä roolihahmo on Heikki Nousiaisen esittämä pääministeri, välistä hän tekee myös kovasti Kekkosen näköisen valtionpäämiehen roolia. Osansa vinoilusta saavat poliisit, lääkärit, papit, yritysjohtajat ja kulttuurilaitosten johtajat. Kolmannessa osassa Esko Salminen esittelee vakuuttavasti baletintaitojaan.

Syvempään tuo beaujolais, se tekee maksalle hyvää!― Balettimestari ohjeistaa oppilaitaan

Ajankohtainen ote tarkoitti myös vuodenkierron seuraamista, ja siten pääsiäisen tienoilla sarjassa puitiin noitien työehtosopimusneuvotteluja. Neljännessä osassa näemme myös, miten Heikki Kinnusen pokka pettää munanmaalauskurssilla ja miten Erkki Liikanen varioi kansainvälisesti Päivänsädettä ja menninkäistä. Viidennessä osassa opetetaan jääkiekon pelitermit A:sta Ö:hön ja kuudennessa jaksossa kevään merkit aikuisille.

Muistatteko, kun sitä jalostamoa heiteltiin? Täältä lähtee terästehdas!― Ministerit sijoittavat laitoksia Suomen kartalle

Seitsemännessä osassa seurataan pääministerin monin tavoin paineistettua työpäivää. Kahdeksas jakso viittaa Kekkosen hätätilahallituksen "runnaamiseen" ja yhdeksännessä, viimeisessä jaksossa hermoillaan kuningatar Elisabetin Suomen-vierailua.

No nyt se kuningatar haluaa nähdä suomalainen työläisen. Soitetaan Lenitalle. – Eikun otetaan Heikura. Sillä on palava katse ja pianistin sormet.
― Kuningatar Elisabet aiheuttaa päänvaivaa vierailullaan

Esiintyjät ja tekijät

Näyttelijät:
Petra Frey
Heikki Kinnunen
Leo Lastumäki
Erkki Liikanen
Risto Mäkelä
Esko Roine
Heikki Nousiainen

Muusikot:
Esko Linnavalli
Heikki Laurila

Tekijät:
Vesa Nuotio (ohjaaja)
Pertti Reponen (tuottaja)
Astrid Aho (käsikirjoittaja)
Helmi Lammi (puvustaja)
Markku Matikainen (äänisuunnittelija)
Aimo Pöyhönen (käärepaperit)
Eeva-Riitta Kiiskinen (naamarit)
Eila Vaittinen (naamarit)
Erkki Kaari (romppeet)
Osmo Ihalainen (sähkövalot) .


Lue lisää:

Erkki Liikanen, Pekka Laiho ja Risto Mäkelä (1974).

Merirosvoradio parodioi kattavasti koko mediakenttää

Vuosina 1974–1975 esitetty Merirosvoradio oli aikansa suosituimpia viihdesarjoja. Kantavana ohjelmaideana oli vinoilla kaikille suomalaisviestimille, myös Ylelle. Tekijäjoukko oli pätevä: eri puolin kameraa toimivat mm. Pertsa Reponen, Vesa Nuotio, Neil Hardwick, Heikki Kinnunen, Leo Lastumäki, Pekka Laiho, Petra Frey... Musiikilliseen nousukiitoon nousivat Erkki Liikasen rallit sekä talonbändinä nähty ja kuultu Hullujussi.

Lue lisää:

Kansallinen hätätilahallitus

Öljykriisi ja kansantalouden kasvun hidastuminen nostivat työttömyyttä jyrkästi 1970-luvun puolivälissä. Vuonna 1975 maassa oli ennätykselliset 60 000 työtöntä.

Lue lisää:

Urho Kekkonen 1975.

Poliittiset hokemat

Poliittisen sanankäytön historiastamme löytyy joukko letkautuksia ja toteamuksia, jotka viimeistään kansankielessä ovat muuttuneet hokemiksi.

Lue lisää:

SisältöEnglannin kuningatar Elisabeth II (1976).

Hello, Elisabeth!

Mirja Pyykön ja Armi Kyynäräisen pisteliään hauska raportti seuraa kuningatar Elisabetin Suomen vierailua 1976 ja ennen kaikkea kuninkaallisesta vierailusta hurmioituneita suomalaisia. Hello Elisabeth! -ohjelma voitti ajankohtaisohjelmien kategoriassa toisen palkinnon Monte Carlo -festivaaleilla Monacossa vuonna 1977.

  • Pekan perillinen -radioseikkailussa Lipponen pelastaa tyttärensä ja rakkaansa

    Lipponen ja Korkki selvittävät Pekan tyttären sieppausta.

    Prinssieversti, ylipiäjohtaja Pekka Lipponen hoitaa kaikessa rauhassa öljyahväärejään San Diegossa, kun hotellihuoneeseen lähetetään uhkaileva papukaija ja puhelimessa lausutaan Hirtettyjen balladia. Yöjuna vie Lipposen ja palvelijansa Pavel Pohjosen Meksikoon, jossa he sotkeutuvat ensitöikseen markiisittaren tyttären sieppaukseen. Mutta kuka onkaan tämä suomalaissukuinen öljykenttien omistajatar?

  • Noita Nokinenä toi särmää juhlapyhien pumpulinpehmeään idylliin

    Noita Nokinenä ihastutti radiossa

    Näyttelijä Marja Korhosen esittämä Noita Nokinenä oli käsikirjoittaja Toini Vuoriston luoma rakastettu hahmo Ylen lastenkuunnelmissa. Noita Nokinenän seikkailuja kuultiin radiossa ensimmäisen kerran jo vuonna 1963 osana Pikkuväen satujoulu -ohjelmaa. Omana ohjelmanaan Noita Nokinenä viihdytti kuuntelijoita vuosien 1970–1985 pääsiäisinä, juhannuksina sekä jouluisin.

  • ”Joutui hyppäämään avantoon, että kamerat käy ja kukaan ei neuvonut" – Outi Popp teki tv-debyyttinsä Tuubissa

    Toimittaja–kirjailija muistelee aikaansa Tuubi-sarjassa.

    Outi Popp liittyi Tuubi-musiikkisarjan toimittajakaartiin vuonna 1983. Hectorin ja Freemanin lisäksi juontotehtävissä nähtiin myös Tapio Liinoja. Popp muisteli vaiheitaan musiikkisarjassa Elävälle arkistolle vuoden 2017 syksyllä. Vuonna 1979 käynnistyneessä musiikkisarjassa nähtiin sen alkuvuosien tapaan edelleen varsin rockpainotteista musiikkivideotarjontaa.

  • Isien sota -sarja nosti esiin sotilaiden lasten selviytymistarinat

    Palkittu dokumenttisarja vuodelta 2011

    Millaista oli elää perheessä, jonka isän sota oli suistanut raiteiltaan? Tai miten hyväksyä se, ettei sodan takia tiennyt isästään mitään? Miksi sota pääsi arpeuttamaan jopa useaa sukupolvea? Maija Kaipaisen vuonna 2011 ohjaama, palkittu dokumenttisarja kertoi kuusi hätkähdyttävää tarinaa sotilaiden lasten näkökulmasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto