Hyppää pääsisältöön

Arkistojen salat -sarjan uusia jaksoja vuonna 2017

Juri Gagarin avaruuskypärässä
Juri Gagarin avaruuskypärässä teeman historia

Arkistojen salat on ranskalainen sarja, jossa tutkitaan tarkkaan historiallisista tapahtumista kuvattuja filmejä ja valokuvia. Jokainen kuva jättää pois jotain ja samalla kertoo enemmän kuin ensi katsomalta näyttääkään.
Sarjan kolmannen tuotantokauden jaksoja nähdään Teemalla viisi kesän 2017 aikana. Kaikki kymmenen jaksoa nähdään syksyllä 2017, jolloin uusitaan myös aiemmin nähtyjä osia.

Osa 1. Vuonna 1897 elokuva oli vielä varsin uutta tekniikkaa. Kun Ranskan presidentti Félix Faure lähti tutustumaan Länsi-Ranskaan, matkaan lähti myös elokuvaaja Charles Moisson kameroineen, ensimmäistä kertaa valtionpäämiestasolla. Käsittiköhän presidentti itsekään, että hänen matkansa tallennettiin ennnennäkemättömällä tavalla, joka teki melko tavanomaisesta maakuntamatkasta historiallisen tapauksen? Oliko Faure itse edes käynyt "elävissä kuvissa"?

Osa 2. Syyskuun 2. päivänä 1945 amerikkalainen taistelulaiva Missouri oli ankkurissa Tokionlahdella. Japanin keisarikunnan viralliset edustajat nousivat laivaan allekirjoittamaan paperin Japanin antautumisesta maailmansodan voittajille. Kenraali Douglas MacArthur oli itse suunnitellut seremonian huolellisesti, ja kamerat olivat valmiina. Mutta kun japanilaiset saivat antautumisasiakirjan eteensä, he järkyttyivät sen sisällöstä ja ilmoittivat, etteivät he voi sitä hyväksyä. Mitä oikein tapahtui?

Osa 3. Helmikuussa 1945 maailmansota raivosi yhä. Sodan lopputulos oli jo selvä, mutta Saksa ei vielä ollut antautunut. Liittoutuneiden valtojen johtajat Winston Churchill, Franklin Roosevelt ja Josif Stalin tapasivat huippukokouksessa Jaltalla ja poseerasivat kameroille näennäisen hyvässä sovussa. Mutta näiden suurvaltojen kansalliset edut ja tulevaisuudennäkymät olivat keskenään hyvin erilaisia. Mistä yli viikon kestäneissä neuvotteluissa puhuttiin ja mitä siellä sovittiin? Ja kuka kuvasi tapahtuman, jonne lehdistöllä ei ollut pääsyä?

Osa 4. Kuvat Juri Gagarinin matkasta ovat sumeita ja heikkolaatuisia, ja niistä olisi vaikea olla innoissaan, ellei niissä toteutuisi yksi 1900-luvun suurista unelmista: ihminen oli matkustanut avaruuteen. Neuvostoliitolle tämä rauhanomaisen tekniikan ja tieteen saavutus oli suunnaton propagandavoitto. Kuinka lentäjä Gagarin valittiin tähän historialliseen tehtävään? Ja mihin kaikkeen Neuvostoliitto käytti Gagarinin matkasta otettuja kuvia?

Osa 5. Ahmad Shah Massoud oli Afganistanin tärkeimpiä vastarintajohtajia pitkässä sodassa, joka alkoi Neuvostoliiton hyökättyä maahan vuonna 1979. Myöhemmin Massoud taisteli Talibania vastaan. Hänet murhattiin vain kaksi päivää ennen syyskuun 11. päivän iskuja. Massoudin hautajaiset olivat suuri tapahtuma. Massoud haudattiin kotiseudulleen viikkoa kuolemansa jälkeen, vaikka islamilaisen tavan mukaan hautajaiset olisi pitänyt järjestää viipymättä. Miksi viikon odotus? Mitä seremonian järjestäjät halusivat viestittää?

Osat 6–10 tulossa syksyllä 2017

Osa 6. Keskipäivällä tammikuun 20. päivänä 1981 Ronald Reagan astui USA:n presidentin virkaan juhlallisin menoin Washingtonissa. Samaan aikaan päättyi yksi Yhdysvaltain vaikeimmmista poliittisista kriiseistä sitten Vietnamin sodan. Ajatollah Khomeinin johtama Iran vapautti 52 amerikkalaista panttivankia, jotka olivat viruneet Teheranissa 444 päivää. Amerikan lehdistö oli seurannut panttivankikriisiä ja epäonnistunutta vapautusyritystä jatkuvasti, ja se käytännössä esti Jimmy Carterin uudelleenvalinnan. Miltä panttivankien vapautus yhtä aikaa vallanvaihdon kanssa näytti mediassa?

Osa 7. Neljän raskaan ja verisen sotavuoden jälkeen 11. marraskuuta 1918 tasan kello 11 aamupäivällä kirkonkellot soittivat Ranskassa ensimmäisen maailmansodan päättymistä. Pariisi, Lontoo ja New York juhlivat kameroiden seuratessa. Kuinka spontaania väkijoukkojen riemu todella oli? Saiko lehdistö kertoa tapahtumista vapaasti, vai valvoiko sotasensuuri edelleen kuvaajia?

Osa 8. Huhtikuussa 1945, vähän ennen Saksan antautumista, liittoutuneiden joukot löysivät ja vapauttivat leirin toisensa jälkeen: sotavankileirejä, pakkotyöleirejä, tuhoamisleirejä. Yhdysvaltain armeijan saapuessa Buchenwaldiin ja Dachauhun kuvat leireistä alkoivat levitä maailmalle. Kuitenkin puna-armeija oli jo kuukausia aiemmin saapunut Majdanekin ja Auschwitzin leireihin, mutta näitä tapahtumia oli tuskin noteerattu maailmalla. Miksi näin? Mitä kuvat kertovat holokaustista?

Osa 9. Elokuun 1. päivänä 1936 Saksan valtakunnankansleri Adolf Hitler julisti Berliinin olympiakisat avatuiksi sadantuhannen katsojan edessä uudella stadionilla. Boikottivaatimuksista huolimatta lähes koko maailma osallistui Berliinin olympialaisiin 1936. Erityisesti Yhdysvalloissa oli kansanliike vaatinut turhaan kisoista pois jättäytymistä. Millaisen mediatapahtuman Hitlerin Saksa järjesti? Ja mitä natsit pitivät mustien urheilijoiden menestyksestä?

Osa 10. Keski-Afrikan keisari Bokassa I:n kruunajaiset 1977 olivat spektaakkeli, jollaista Afrikassa ei ollut nähty. Niissä jäljiteltiin suoraan Napoleonin kruunajaisia, kun kärpännahkaviittaan sonnustautunut Bokassa heti keisarinkruunun saatuaan kruunasi oman keisarinnansa. Upeasti puetut ratsumiehet saattoivat hevosvaunuja halki pääkaupungin. Tietenkin kaikkea seuraamaan oli kutsuttu lehdistöä, mutta myös lukuisat ulkomaiset arvovieraat olivat ottaneet kutsun vastaan. Miten yksi maailman köyhimmistä maista järjesti moisen tapahtuman? Ja miltä se lopulta näytti lehdistössä?

  • Arkistojen salat, 3. kausi (Mystères d'archives, édition 3), Ranska 2012.

Lisää ohjelmasta

Yle Teema

Teema Twitterissä ja Facebookissa