Hyppää pääsisältöön

Mäyrä kattilassa, kyy grillissä – kesä lautasella Kokki Kolmosen tapaan

Haggis ja pylsy nautitaan leivän päällisinä.
Erätaitokouluttaja Turkka Aaltonen (vas.) nähtiin Jaakko Kolmosen aisaparina monissa kesäohjelmissa 1980- ja 1990-luvuilla. Haggis ja pylsy nautitaan leivän päällisinä. Kuva: Yle kuvanauha haggis

Elävän arkiston kesäkeittiössä esitetään harvemmin nähtyjä ruokaohjelmia, joissa lautaselle päätyy perinteisten silakoiden ja ruisleivän lisäksi kotimaisia villieläimiä. Molempien ohjelmien juontajana toimii Jaakko "Kokki" Kolmonen. Ohjelmat on ensiesitetty vuosina 1987 ja 1990.

Keittiömestari Jaakko Kolmonen (1941–2016) muistetaan ennen kaikkea puhtaan kotimaisen ruoan ja terveellisen ruokavalion puolestapuhuja. Kokki Kolmonen oli luultavasti myös tv-historian ensimmäisiä "extreme-ruokailijoita".

Jo ennen The Survivors -realitysarjaa, ennen Madventuresin Mad Cook -tempauksia ja ennen Duudsoneita tai Jackasseja, Kolmosen lautaselle päätyi tv-ohjelmissa milloin peräsuolia, milloin aivoja. Edellä mainituista ohjelmista poiketen Kolmosella oli omissa tilanteissaan aina myös valistuksen sana sanottavanaan. Peräsuolta ei pilkottu pataan vain kohuarvon takia, usein motiivina olivat ruokalajien perinnearvot tai sitten katsojia valistettiin esimerkiksi eri keinoista luonnossa selviytymiseen.

Kyy on Suomen ainut luonnossa esiintyvä myrkkykäärme. Aikuinen koiraskyy on keskimäärin 60 sentin ja naaras 80 sentin pituinen, myös kookkaampia yksilöitä saattaa esiintyä. Kyytä ei ole rauhoitettu, vaan sen saa tavattaessa tappaa. Ja grilliinhän tuo joutaa!

Ravintosisällöltään käärme vastaa oravanlihaa: sata grammaa lihaa sisältää keskimäärin 350 kaloria. Mehukkaimmillaan käärme on syksyllä ennen talvilepoa.

"Yksisyistä lihaa on helppo syödä vaikka ulkofile onkin olematon", Kolmonen toteaa maistettuaan uutta makuelämystä.

Käärmepaistin lisäksi Kolmonen ja Turkka Aaltonen valmistavat ohjelmassa kuivattua kalaa, suolakalaa ja kalakeittoa. Lisäksi keskustellaan kuinka luonnonantimilla ja retkimuonalla voi pysytellä hengissä luonnossa.

Turkka Aaltosen ystävä Pentti oli vuonna 1990 muistanut luontomiestä lahjalla. Pussista paljastuukin lihava mäyrä, jonka Aaltonen on alkukäsitellyt jo kotona. Jaakko Kolmosen kanssa tästä metsäsiasta valmistetaan maukasta ruokaa taivasalla.

Mäyrä on riistaa siinä missä muukin. Sitä ei vain ole tavattu syödä, ennen kuin on ollut todellinen tarve. Tosin keittiömestari Kolmonen muistelee edesmenneen presidentti Kekkosenkin aikanaan metsästäneen ja syöneen tätä ”metsäsikaa”. Vai olikohan sittenkin kyseessä villisika?

Vaaleat lihakimpaleet keitetään luineen päivineen, koska mäyrän lihan pitää olla varmasti kypsää trikiiniloisen takia. Mäyrä on nimittäin sekaruokainen peto ja se syö lihaa siinä missä marjoja tai kasviksia. Herkullinen liha muistuttaa Kolmosen mukaan aladobia. Keittopaloihin jääneet ylimääräiset rasvat on kuitenkin hyvä siivota tarkasti pois.

Mäyräaterian lisäksi jaksossa seurataan Sirkka Gustafssonin toimia studiokeittiössä, jossa valmistuu herkullinen valkosipulirieska.

Lue lisää:

Kypsentämätön haggis.

Haggista ja kalapylsyä grillistä Patakakkosen tapaan

Patakakkosen Jaakko Kolmonen ja Turkka Aaltonen grillaavat skotlantilaista pötsipiirakkaa eli haggista. Myös siika kypsennetään mahalaukussa. Kalasta valmistetaan haggiksen pohjoismainen sukulaisruoka pylsy.

Lue lisää:

Koostettu Kesäkeittiö-ohjelman kuvista. Vasemmalla kuvaa luono-oppaasta, oikealla paistista.

Paistettua majavaa ja keitettyä rämemajavaa

Kokki Kolmonen ja Turkka Aaltonen valmistavat majavaruokia kahdella tavalla ja kahdesta eri eläimestä.

Lue lisää:

Jaakko Kolmonen ruokailee kodassa eksoottista poroerotuskeittoa.

Patakakkonen tarjoili Lapin eksotiikkaa: Poroerotuskeitto

Jaakko Kolmonen valmistaa poroisäntien kanssa perinteistä poroerotuskeittoa. Mukaan pataan pannaan niin koipea, mahalaukkua kuin peräsuoltakin.

Lue lisää:

Grillattua piisamia

Jaakko Kolmonen ja Turkka Aaltonen grillaavat Kokemäenjoen rantanuotiolla piisamia. Aaltonen myös analysoi piisamin herättämiä ennakkoluuloja.

  • Jääkärit palasivat sisällissotaa käyvään Suomeen

    Jääkärit palasivat Suomeen 25.2.1918

    Tunteet olivat pinnassa, kun jääkärien pääjoukko palasi Suomeen 25.2.1918, päivälleen kolme vuotta lähtönsä jälkeen. Heidän lähtiessään maa oli elänyt sortokautta, nyt se oli ajautunut sisällissotaan. Tauno Kuusimäen radio-ohjelmassa kuullaan ainutlaatuista ensi käden tietoa tapahtumien kulusta ja jääkärien tunnelmista heidän itsensä kertomana.

  • Signaali yli Suomenlahden – Viro suomalaisissa ohjelmissa

    Tällaisen Viron olemme suomalaisissa ohjelmissa nähneet

    Suomenlahden yli voi kirkkaalla säällä nähdä paljain silmin. Läheisyys ei kuitenkaan yksin selitä sitä, miksi suomalaiset ja virolaiset tuntevat toisensa niin hyvin. Oli nimittäin aika, jolloin lähelle oli pitkä matka ja vain radio- ja tv-signaalit ylittivät Suomenlahden. Tähän artikkeliin on koottu ajankuvia, dokumentteja ja yhteisohjelmia, joiden kautta me olemme oppineet Viroa tuntemaan. Eläköön Suomi ja Viro, enemmän kuin vain naapurit – elagu Soome ja Eesti, rohkem kui ainult naabrid!

  • Kamrat Eesti -sarja mursi suomalaisten ennakkoluuloja virolaisista

    Toimittaja Anna Laine lähti Viroon

    Vuonna 2009 esitetyssä Kamrat Eesti -sarjassa toimittaja Anna Laine kiersi Viroa ja selvitti, millainen valtio naapurimaastamme oli kehittynyt. Surkeimmissa suomalaisissa stereotypioissa Viroa pidettiin takapajulana, josta kannatti käydä vain hakemassa halpaa viinaa. Kamrat pyrki murtamaan ennakkoluuloja tutustuttaen suomalaiset virolaisiin – taviksiin ja julkkiksiin, eri alojen ammattilaisiin ja asiantuntijoihin.

  • Neuvostoliiton hymni hyytyi pääministeri Ryzhkovin Suomen-vierailulla

    Lämpotila oli laskenut 30. pakkasasteen tietämille.

    Ankarat pakkaset kurittivat Helsinkiä tammikuussa 1987. Lämpötila laski kolmenkymmenen pakkasasteen tietämille, kun Nikolai Ryzhkov aloitti ensimmäisen Suomen-vierailunsa Neuvostoliiton pääministerinä. Pakkanen teki tepposensa myös lentokentän tervetulosoittokunnalle. Torvisoittimet valahtivat pahasti epävireisiksi kylmyydessä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Jääkärit palasivat sisällissotaa käyvään Suomeen

    Jääkärit palasivat Suomeen 25.2.1918

    Tunteet olivat pinnassa, kun jääkärien pääjoukko palasi Suomeen 25.2.1918, päivälleen kolme vuotta lähtönsä jälkeen. Heidän lähtiessään maa oli elänyt sortokautta, nyt se oli ajautunut sisällissotaan. Tauno Kuusimäen radio-ohjelmassa kuullaan ainutlaatuista ensi käden tietoa tapahtumien kulusta ja jääkärien tunnelmista heidän itsensä kertomana.

  • Signaali yli Suomenlahden – Viro suomalaisissa ohjelmissa

    Tällaisen Viron olemme suomalaisissa ohjelmissa nähneet

    Suomenlahden yli voi kirkkaalla säällä nähdä paljain silmin. Läheisyys ei kuitenkaan yksin selitä sitä, miksi suomalaiset ja virolaiset tuntevat toisensa niin hyvin. Oli nimittäin aika, jolloin lähelle oli pitkä matka ja vain radio- ja tv-signaalit ylittivät Suomenlahden. Tähän artikkeliin on koottu ajankuvia, dokumentteja ja yhteisohjelmia, joiden kautta me olemme oppineet Viroa tuntemaan. Eläköön Suomi ja Viro, enemmän kuin vain naapurit – elagu Soome ja Eesti, rohkem kui ainult naabrid!

  • Kamrat Eesti -sarja mursi suomalaisten ennakkoluuloja virolaisista

    Toimittaja Anna Laine lähti Viroon

    Vuonna 2009 esitetyssä Kamrat Eesti -sarjassa toimittaja Anna Laine kiersi Viroa ja selvitti, millainen valtio naapurimaastamme oli kehittynyt. Surkeimmissa suomalaisissa stereotypioissa Viroa pidettiin takapajulana, josta kannatti käydä vain hakemassa halpaa viinaa. Kamrat pyrki murtamaan ennakkoluuloja tutustuttaen suomalaiset virolaisiin – taviksiin ja julkkiksiin, eri alojen ammattilaisiin ja asiantuntijoihin.

  • Viron vaiheita radiodraaman kertomina

    Kuunnelmat valottavat veljeskansan 100-vuotista historiaa

    Viro julistautui valtioksi helmikuussa 1918. Kansakunnan vaiheisiin on mahtunut sotaa ja vieraita valloittajia, mutta myös kukoistavaa kulttuuria ja suuria kirjailijoita. Jaan Krossin ja Hella Wuolijoen kirjoittamat kertomukset valottavat Viron historiaa 1900-luvun alusta sotavuosiin. Käymme Eino Leinon matkassa 1920-luvun kulttuuripiireissä Virossa ja hengitämme raikasta, kolminkertaista kevättä: luonnon, kansan ja kirjallisuuden uutta heräämistä.

  • Ohjaaja Heidi Köngäs: Nostalgiaa ja muita haikeita mausteita

    Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia tunteita

    Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia outoja tunteita: on kaihoa, kauhua, noloutta, mutta yllättävän paljon ikävää. Ikävää ennen kaikkea yhdessä tekemistä kohtaan. Jokainen elokuva syntyy monessa vaiheessa, monen ihmisen taiteellisen työn tuloksena, mutta vain ohjaaja näkee ne kaikki. Katso Areenassa: Liian paksu perhoseksi ja muita Heidi Köngäksen ohjauksia

  • Neuvostoliiton hymni hyytyi pääministeri Ryzhkovin Suomen-vierailulla

    Lämpotila oli laskenut 30. pakkasasteen tietämille.

    Ankarat pakkaset kurittivat Helsinkiä tammikuussa 1987. Lämpötila laski kolmenkymmenen pakkasasteen tietämille, kun Nikolai Ryzhkov aloitti ensimmäisen Suomen-vierailunsa Neuvostoliiton pääministerinä. Pakkanen teki tepposensa myös lentokentän tervetulosoittokunnalle. Torvisoittimet valahtivat pahasti epävireisiksi kylmyydessä.

  • Satukirjamainen Paavolan tammi nousi nettijulkkikseksi

    Vanha tammikaunotar pysyi pitkään paikallisten salaisuutena.

    Mystinen tammikaunotar on kasvanut Lohjansaaren kuusikon siimeksessä satoja vuosia. Paavolan tammi nousi nettijulkkikseksi Antti Huttusen artikkelin myötä syksyllä 2014. Ylen Uudenmaan uutiset vieraili tammen juurella kesällä 2015 ja haastatteli Huttusta tammenlehvien alla.

  • Pekka Lipposen kuninkuushaaveet törmäävät vanhaan heilaan

    Lipponen ja Korkki seikkailevat Calamarian saarella.

    Pekka Lipposen rutiinintäyteinen toimistopäivä keskeytyy Calamarian kuningaskunnasta saapuvaan kirjeeseen. Kuningas Valerius Tietäväinen kutsuu suuresti kunnioitetun everstin ja tähtiritarin hallitsemaan kuningaskuntaansa, joka on tukahtua kilpailevien kansojen vallanhimoon ja pahansuopuuteen.

  • Partasen perhe muuttaa Kotikadulle – viides kausi nyt Areenassa

    Mm. Eeva Litmanen ja Sulevi Peltola tulevat osaksi sarjaa.

    Partasen perheen vanhemmat Onni (Sulevi Peltola) ja Anja (Eeva Litmanen) tuovat perheensä Itä-Suomesta Kotikadulle heti viidennen kauden ensimmäisessä jaksossa. Koko kausi nyt katsottavissa Areenassa.

  • Faktaa ja fiktiota Suomen presidenteistä ja heidän haastajistaan

    Presidenttejä ja ehdokkaita draamassa ja dokumenteissa

    Kokosimme Areenaan katsottavaksi ohjelmia Suomen presidenteistä ja vaalien vahvoista kilpakumppaneista. Tarjolla on dokumentteja, henkilökuvia, draamasarjoja ja elokuvia – toisinaan taru ja totuus nivoutuvat yhteen. Suomen poliittinen historia näkyy myös itse ohjelmissa ja niiden sisäisissä valinnoissa.
    Katso Yle Areenassa: Faktaa ja fiktiota entisistä presidenteistä ja ehdokkaista

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa