Hyppää pääsisältöön

Mäyrä kattilassa, kyy grillissä – kesä lautasella Kokki Kolmosen tapaan

Haggis ja pylsy nautitaan leivän päällisinä.
Erätaitokouluttaja Turkka Aaltonen (vas.) nähtiin Jaakko Kolmosen aisaparina monissa kesäohjelmissa 1980- ja 1990-luvuilla. Haggis ja pylsy nautitaan leivän päällisinä. Kuva: Yle kuvanauha haggis

Elävän arkiston kesäkeittiössä esitetään harvemmin nähtyjä ruokaohjelmia, joissa lautaselle päätyy perinteisten silakoiden ja ruisleivän lisäksi kotimaisia villieläimiä. Molempien ohjelmien juontajana toimii Jaakko "Kokki" Kolmonen. Ohjelmat on ensiesitetty vuosina 1987 ja 1990.

Keittiömestari Jaakko Kolmonen (1941–2016) muistetaan ennen kaikkea puhtaan kotimaisen ruoan ja terveellisen ruokavalion puolestapuhuja. Kokki Kolmonen oli luultavasti myös tv-historian ensimmäisiä "extreme-ruokailijoita".

Jo ennen The Survivors -realitysarjaa, ennen Madventuresin Mad Cook -tempauksia ja ennen Duudsoneita tai Jackasseja, Kolmosen lautaselle päätyi tv-ohjelmissa milloin peräsuolia, milloin aivoja. Edellä mainituista ohjelmista poiketen Kolmosella oli omissa tilanteissaan aina myös valistuksen sana sanottavanaan. Peräsuolta ei pilkottu pataan vain kohuarvon takia, usein motiivina olivat ruokalajien perinnearvot tai sitten katsojia valistettiin esimerkiksi eri keinoista luonnossa selviytymiseen.

Kyy on Suomen ainut luonnossa esiintyvä myrkkykäärme. Aikuinen koiraskyy on keskimäärin 60 sentin ja naaras 80 sentin pituinen, myös kookkaampia yksilöitä saattaa esiintyä. Kyytä ei ole rauhoitettu, vaan sen saa tavattaessa tappaa. Ja grilliinhän tuo joutaa!

Ravintosisällöltään käärme vastaa oravanlihaa: sata grammaa lihaa sisältää keskimäärin 350 kaloria. Mehukkaimmillaan käärme on syksyllä ennen talvilepoa.

"Yksisyistä lihaa on helppo syödä vaikka ulkofile onkin olematon", Kolmonen toteaa maistettuaan uutta makuelämystä.

Käärmepaistin lisäksi Kolmonen ja Turkka Aaltonen valmistavat ohjelmassa kuivattua kalaa, suolakalaa ja kalakeittoa. Lisäksi keskustellaan kuinka luonnonantimilla ja retkimuonalla voi pysytellä hengissä luonnossa.

Turkka Aaltosen ystävä Pentti oli vuonna 1990 muistanut luontomiestä lahjalla. Pussista paljastuukin lihava mäyrä, jonka Aaltonen on alkukäsitellyt jo kotona. Jaakko Kolmosen kanssa tästä metsäsiasta valmistetaan maukasta ruokaa taivasalla.

Mäyrä on riistaa siinä missä muukin. Sitä ei vain ole tavattu syödä, ennen kuin on ollut todellinen tarve. Tosin keittiömestari Kolmonen muistelee edesmenneen presidentti Kekkosenkin aikanaan metsästäneen ja syöneen tätä ”metsäsikaa”. Vai olikohan sittenkin kyseessä villisika?

Vaaleat lihakimpaleet keitetään luineen päivineen, koska mäyrän lihan pitää olla varmasti kypsää trikiiniloisen takia. Mäyrä on nimittäin sekaruokainen peto ja se syö lihaa siinä missä marjoja tai kasviksia. Herkullinen liha muistuttaa Kolmosen mukaan aladobia. Keittopaloihin jääneet ylimääräiset rasvat on kuitenkin hyvä siivota tarkasti pois.

Mäyräaterian lisäksi jaksossa seurataan Sirkka Gustafssonin toimia studiokeittiössä, jossa valmistuu herkullinen valkosipulirieska.

Lue lisää:

Kypsentämätön haggis.

Haggista ja kalapylsyä grillistä Patakakkosen tapaan

Patakakkosen Jaakko Kolmonen ja Turkka Aaltonen grillaavat skotlantilaista pötsipiirakkaa eli haggista. Myös siika kypsennetään mahalaukussa. Kalasta valmistetaan haggiksen pohjoismainen sukulaisruoka pylsy.

Lue lisää:

Koostettu Kesäkeittiö-ohjelman kuvista. Vasemmalla kuvaa luono-oppaasta, oikealla paistista.

Paistettua majavaa ja keitettyä rämemajavaa

Kokki Kolmonen ja Turkka Aaltonen valmistavat majavaruokia kahdella tavalla ja kahdesta eri eläimestä.

Lue lisää:

Jaakko Kolmonen ruokailee kodassa eksoottista poroerotuskeittoa.

Patakakkonen tarjoili Lapin eksotiikkaa: Poroerotuskeitto

Jaakko Kolmonen valmistaa poroisäntien kanssa perinteistä poroerotuskeittoa. Mukaan pataan pannaan niin koipea, mahalaukkua kuin peräsuoltakin.

Lue lisää:

Grillattua piisamia

Jaakko Kolmonen ja Turkka Aaltonen grillaavat Kokemäenjoen rantanuotiolla piisamia. Aaltonen myös analysoi piisamin herättämiä ennakkoluuloja.

Kommentit
  • Lennart Meren filmiaarre Vesilinnun kansa tutustutti meidät uralilaisiin sukulaisiimme

    Lennart Meren dokumenttielokuva vuodelta 1970

    Lennart Meren kansatieteellinen dokumenttielokuva Vesilinnun kansa esitteli uralilaisten kansojen elämää ja perinteitä vuonna 1970. Elämä kaukana Itämereltä oli eksoottista, mutta Meren tarkka katse löysi sieltä paljon tuttua. Harvinaislaatuista materiaalia sisältävä elokuva esitettiin Suomessa kaksiosaisena tv-dokumenttina vuonna 1974.

  • Hayaayahayayaa! Sielun Veljet oli rock-energiaa kaikille aisteille

    Koosteessa musiikkivideoita, haastatteluita ja konsertteja.

    Elävän arkiston koosteeseen on kerätty Sielun Veljien musiikkivideoita, live-esiintymisiä sekä haastatteluita vuosien varrelta. Bändi ei tyytynyt vain tyydyttämään kuulijoita, Sielun Veljien taide palveli kaikkia kokijan aisteja – hikirauhasia unohtamatta.

  • Matkustajakone Kalevan tuhosta 1940 vaiettiin vuosikymmeniksi

    Tv-ohjelma matkustajakone Kalevan tapauksesta vuodelta 1991.

    Kesäkuun 14. päivänä vuonna 1940 Tallinnan edustalla alas ammutun Aero-lentoyhtiön Kalevan tapauksesta vaiettiin vuosikymmeniksi, kunnes 1980-luvun lopulla asiasta saatiin uutta tietoa. Vuonna 1991 esitetty tv-ohjelma Viimeinen lento Tallinnasta valottaa traagista välirauhan aikana tapahtunutta välikohtausta. Ohjelman on tehnyt Kalevan kapteenin Bo von Willebrandin poika Carl Gustaf Bosson von Willebrand.

  • Tohveli paljasti virolaisloikkari Treialin pakoyrityksen Helsingistä 1950

    Treialin tapausta seurattiin tarkasti meillä ja muualla

    Neuvostoliitosta Suomeen loikannut virolainen kapteeni Herman Treial nousi kansainvälisiin uutisotsikoihin syksyllä 1950, jolloin hänen suomalaisten avustama pakoyrityksensä Helsingistä epäonnistui. Tom Östlingin vuonna 2011 ohjaamassa dokumentissa Loikkari käydään tapaus läpi paossa avustaneen sairaanhoitajan ja tutkijan kanssa sekä nähdään otteita vuonna 1962 tehdystä elokuvasta Vaarallista vapautta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Lennart Meren filmiaarre Vesilinnun kansa tutustutti meidät uralilaisiin sukulaisiimme

    Lennart Meren dokumenttielokuva vuodelta 1970

    Lennart Meren kansatieteellinen dokumenttielokuva Vesilinnun kansa esitteli uralilaisten kansojen elämää ja perinteitä vuonna 1970. Elämä kaukana Itämereltä oli eksoottista, mutta Meren tarkka katse löysi sieltä paljon tuttua. Harvinaislaatuista materiaalia sisältävä elokuva esitettiin Suomessa kaksiosaisena tv-dokumenttina vuonna 1974.

  • Sielun Veljet oli rock-energiaa kaikille aisteille

    Koosteessa musiikkivideoita, haastatteluita ja konsertteja.

    Elävän arkiston koosteeseen on kerätty Sielun Veljien musiikkivideoita, live-esiintymisiä sekä haastatteluita vuosien varrelta. Bändi ei tyytynyt vain tyydyttämään kuulijoita, Sielun Veljien taide palveli kaikkia kokijan aisteja – hikirauhasia unohtamatta.

  • Matkustajakone Kalevan tuhosta 1940 vaiettiin vuosikymmeniksi

    Tv-ohjelma matkustajakone Kalevan tapauksesta vuodelta 1991.

    Kesäkuun 14. päivänä vuonna 1940 Tallinnan edustalla alas ammutun Aero-lentoyhtiön Kalevan tapauksesta vaiettiin vuosikymmeniksi, kunnes 1980-luvun lopulla asiasta saatiin uutta tietoa. Vuonna 1991 esitetty tv-ohjelma Viimeinen lento Tallinnasta valottaa traagista välirauhan aikana tapahtunutta välikohtausta. Ohjelman on tehnyt Kalevan kapteenin Bo von Willebrandin poika Carl Gustaf Bosson von Willebrand.

  • Tohveli paljasti virolaisloikkari Treialin pakoyrityksen Helsingistä 1950

    Treialin tapausta seurattiin tarkasti meillä ja muualla

    Neuvostoliitosta Suomeen loikannut virolainen kapteeni Herman Treial nousi kansainvälisiin uutisotsikoihin syksyllä 1950, jolloin hänen suomalaisten avustama pakoyrityksensä Helsingistä epäonnistui. Tom Östlingin vuonna 2011 ohjaamassa dokumentissa Loikkari käydään tapaus läpi paossa avustaneen sairaanhoitajan ja tutkijan kanssa sekä nähdään otteita vuonna 1962 tehdystä elokuvasta Vaarallista vapautta.

  • Lataa aidot pieruäänet vapaaseen käyttöön!

    Ylen äänitehosteita Freesound-palvelussa

    Prööööööt! Pufff! Millä kaikin tavoin pieru voikaan kajahtaa, tussahtaa ja plörähtää. Kuuntele ja lataa pieruja äänitehosteina vapaaseen käyttöön. Yle julkaisee äänitehostekokoelman aarteitaan kaikkien käyttöön Freesound-palvelussa. Tuoreimpana lisäyksenä ovat paljon toivotut pierut. Pääset kuuntelemaan ja lataamaan pierujen muikean kavalkadin tästä linkistä! .

  • Onko nainen parempi johtaja kuin mies, Merja Ylä-Anttila?

    10 kirjaa vallasta -sarjan aiheena Katariina Suuri ja valta.

    10 kirjaa vallasta -sarjan (2012) kymmenennessä osassa aiheena oli Laila Hirvisaaren Minä, Katariina. Kirjassa 1700-luvun esifeministi hallitsee Venäjää. Onko nainen parempi johtaja kuin mies, pohtivat MTV3:n tuolloinen päätoimittaja Merja Ylä-Anttila, toimittaja Timo Harakka ja sarjan vakiovieras tietokirjailija Anna Kortelainen.

  • Ruusunen ja muita klassikkosatuja Areenassa – tarinoissa mittelevät valon ja pimeyden voimat

    Fiat lux, tulkoon valkeus! Ruususen ja Grimmin satujen taika

    "Fiat lux – tulkoon valkeus!" hyvän haltijan kasvot valaisivat koko tv-ruudun. Vuonna 1982 esitetty televisioteatterin Prinsessa Ruusunen on jättänyt muistiin hehkuvan jäljen. Vielä nytkin silmä sivuuttaa aikansa tv-tekniikan ja näkee taian. Klassikkosaduissa pimeys ja valo, hyvä ja paha hakevat rajojaan voimallisesti. Areenaan kootuissa toivotuissa saduissa nähdään Ruusunen mm. Susanna Haaviston ja Karvakuonon hahmossa, piirrettynä sekä Sinikka Sokan vivahteikkaasti kertomana. Sokan tarinoimina eläväksi tulevat myös monet muut Grimmin sadut.

  • Pieni pyhiinvaellus on kertomus häpeästä ja kunniasta, uskosta ja armosta

    Elokuva salaisuuksien verkosta, johon yhteisö pakottaa

    Syntymä ja kuolema, häpeä ja kunnia kietoutuvat yhteen koskettavaksi tarinaksi Heikki Kujanpään vuonna 2000 ohjaamassa elokuvassa Pieni pyhiinvaellus. Nuori Ritva saa aviottoman lapsen, jonka hän luovuttaa hädissään pois. Kohtalo puuttuu kuitenkin peliin elämän ja kuoleman porteilla.

  • Suuri kaniinisuunnitelma – eli miten Venezuelan vallankumous muuttui ensin farssiksi, sitten tragediaksi

    Venezuelan bolivariaanien vallankumous on tuhonnut maan.

    Venezuela on ristiriitaisuuksien maa. Presidentti Hugo Chavez loi maahan köyhyyden kultin, jossa oli rumaa oli olla rikas. Samalla Chavezin lähipiiri varasti suunnattomat määrät valtion öljytuloja itselleen. Nyt maata on johtanut jo viisi vuotta Nicolas Maduro, entinen bussinkuljettaja. Terveydenhuolto on romahtanut, ihmiset näkevät nälkää, öljyntuotanto hiipuu. Presidentti on tarjonnut ratkaisuksi muun muassa kaniinien kasvatusta.

  • Lauluja keväästä – onko oma suosikkisi joukossa?

    Vuodenajoista toiveikkain on ikuisuusaihe myös musiikissa.

    Vuodenajoista toiveikkain on myös kotimaisen musiikin ikuisuusaihe. Elävän arkiston koosteeseen on koottu ikonisia kappaleita sekä mieltä ylentäviä rallatuksia kevään kunniaksi ja pimeämpien aikojen varalle. Kerro oma kevätkappale-ehdotuksesi!

  • Suomalainen lapsenlikka tapasi 1960-luvun popjulkkikset

    Au pair Hilkka Ikonen raportoi svengaavasta Lontoosta.

    Hilkka Ikonen (os. Kantelinen) työskenteli au pairina 1960-luvun "svengaavassa Lontoossa". Lastenhoidon ohessa hän toimi mm. Iskelmä-lehden ja Yleisradion pop-kirjeenvaihtajana haastatellen monia aikakauden tähtiä kuten The Beatlesia, Rolling Stonesia, Manfred Mannia ja Cliff Richardia. Radiohaastatteluja vuosilta 1964–1965 on säilynyt alun kolmattakymmentä.

  • YYA-sopimus oli Suomelle välttämättömyys, josta tuli hyve

    YYA-sopimus oli ystävyyttä, yhteistoimintaa ja avunantoa

    Suomen ja Neuvostoliiton välinen YYA-sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja avunannosta syntyi aikana, jolloin pienen maan oli tarkoituksenmukaista tehdä liitto suuren naapurinsa kanssa rauhanomaisten olojen takaamiseksi. Sopimus hyödytti Suomea myös taloudellisesti ja se lisäsi vähintäänkin välillisesti suomalaisten tietämystä itänaapurista. Mutta aikaa myöten siitä tuli ulko- ja sisäpoliittinen rasite, kun välttämättömyydestä tehtiin hyve.

  • Pääsiäisruokia à la Patakakkonen ja Makupalat

    Suosikkiohjelmissa on nähty monenlaisia pääsiäismenuita.

    Suosituissa ruoka-ohjelmissa on nähty monenlaisia pääsiäiskokkailuja. Perinteisen lampaan ja pashan lisäksi on tuunattu marenkijoutsenia Vanamon ja Kolmosen opeilla, tutustuttu ortodoksikarjalaisten paastonajan ruokiin ja valmistettu pippurista porohöystöä Makupalojen opein.