Hyppää pääsisältöön

Mäyrä kattilassa, kyy grillissä – kesä lautasella Kokki Kolmosen tapaan

Haggis ja pylsy nautitaan leivän päällisinä.
Erätaitokouluttaja Turkka Aaltonen (vas.) nähtiin Jaakko Kolmosen aisaparina monissa kesäohjelmissa 1980- ja 1990-luvuilla. Haggis ja pylsy nautitaan leivän päällisinä. Kuva: Yle kuvanauha haggis

Elävän arkiston kesäkeittiössä esitetään harvemmin nähtyjä ruokaohjelmia, joissa lautaselle päätyy perinteisten silakoiden ja ruisleivän lisäksi kotimaisia villieläimiä. Molempien ohjelmien juontajana toimii Jaakko "Kokki" Kolmonen. Ohjelmat on ensiesitetty vuosina 1987 ja 1990.

Keittiömestari Jaakko Kolmonen (1941–2016) muistetaan ennen kaikkea puhtaan kotimaisen ruoan ja terveellisen ruokavalion puolestapuhuja. Kokki Kolmonen oli luultavasti myös tv-historian ensimmäisiä "extreme-ruokailijoita".

Jo ennen The Survivors -realitysarjaa, ennen Madventuresin Mad Cook -tempauksia ja ennen Duudsoneita tai Jackasseja, Kolmosen lautaselle päätyi tv-ohjelmissa milloin peräsuolia, milloin aivoja. Edellä mainituista ohjelmista poiketen Kolmosella oli omissa tilanteissaan aina myös valistuksen sana sanottavanaan. Peräsuolta ei pilkottu pataan vain kohuarvon takia, usein motiivina olivat ruokalajien perinnearvot tai sitten katsojia valistettiin esimerkiksi eri keinoista luonnossa selviytymiseen.

Kyy on Suomen ainut luonnossa esiintyvä myrkkykäärme. Aikuinen koiraskyy on keskimäärin 60 sentin ja naaras 80 sentin pituinen, myös kookkaampia yksilöitä saattaa esiintyä. Kyytä ei ole rauhoitettu, vaan sen saa tavattaessa tappaa. Ja grilliinhän tuo joutaa!

Ravintosisällöltään käärme vastaa oravanlihaa: sata grammaa lihaa sisältää keskimäärin 350 kaloria. Mehukkaimmillaan käärme on syksyllä ennen talvilepoa.

"Yksisyistä lihaa on helppo syödä vaikka ulkofile onkin olematon", Kolmonen toteaa maistettuaan uutta makuelämystä.

Käärmepaistin lisäksi Kolmonen ja Turkka Aaltonen valmistavat ohjelmassa kuivattua kalaa, suolakalaa ja kalakeittoa. Lisäksi keskustellaan kuinka luonnonantimilla ja retkimuonalla voi pysytellä hengissä luonnossa.

Turkka Aaltosen ystävä Pentti oli vuonna 1990 muistanut luontomiestä lahjalla. Pussista paljastuukin lihava mäyrä, jonka Aaltonen on alkukäsitellyt jo kotona. Jaakko Kolmosen kanssa tästä metsäsiasta valmistetaan maukasta ruokaa taivasalla.

Mäyrä on riistaa siinä missä muukin. Sitä ei vain ole tavattu syödä, ennen kuin on ollut todellinen tarve. Tosin keittiömestari Kolmonen muistelee edesmenneen presidentti Kekkosenkin aikanaan metsästäneen ja syöneen tätä ”metsäsikaa”. Vai olikohan sittenkin kyseessä villisika?

Vaaleat lihakimpaleet keitetään luineen päivineen, koska mäyrän lihan pitää olla varmasti kypsää trikiiniloisen takia. Mäyrä on nimittäin sekaruokainen peto ja se syö lihaa siinä missä marjoja tai kasviksia. Herkullinen liha muistuttaa Kolmosen mukaan aladobia. Keittopaloihin jääneet ylimääräiset rasvat on kuitenkin hyvä siivota tarkasti pois.

Mäyräaterian lisäksi jaksossa seurataan Sirkka Gustafssonin toimia studiokeittiössä, jossa valmistuu herkullinen valkosipulirieska.

Lue lisää:

Kypsentämätön haggis.

Haggista ja kalapylsyä grillistä Patakakkosen tapaan

Patakakkosen Jaakko Kolmonen ja Turkka Aaltonen grillaavat skotlantilaista pötsipiirakkaa eli haggista. Myös siika kypsennetään mahalaukussa. Kalasta valmistetaan haggiksen pohjoismainen sukulaisruoka pylsy.

Lue lisää:

Koostettu Kesäkeittiö-ohjelman kuvista. Vasemmalla kuvaa luono-oppaasta, oikealla paistista.

Paistettua majavaa ja keitettyä rämemajavaa

Kokki Kolmonen ja Turkka Aaltonen valmistavat majavaruokia kahdella tavalla ja kahdesta eri eläimestä.

Lue lisää:

Jaakko Kolmonen ruokailee kodassa eksoottista poroerotuskeittoa.

Patakakkonen tarjoili Lapin eksotiikkaa: Poroerotuskeitto

Jaakko Kolmonen valmistaa poroisäntien kanssa perinteistä poroerotuskeittoa. Mukaan pataan pannaan niin koipea, mahalaukkua kuin peräsuoltakin.

Lue lisää:

Grillattua piisamia

Jaakko Kolmonen ja Turkka Aaltonen grillaavat Kokemäenjoen rantanuotiolla piisamia. Aaltonen myös analysoi piisamin herättämiä ennakkoluuloja.

  • Noita Nokinenä toi särmää juhlapyhien pumpulinpehmeään idylliin

    Noita Nokinenä ihastutti radiossa

    Näyttelijä Marja Korhosen esittämä Noita Nokinenä oli käsikirjoittaja Toini Vuoriston luoma rakastettu hahmo Ylen lastenkuunnelmissa. Noita Nokinenän seikkailuja kuultiin radiossa ensimmäisen kerran jo vuonna 1963 osana Pikkuväen satujoulu -ohjelmaa. Omana ohjelmanaan Noita Nokinenä viihdytti kuuntelijoita vuosien 1970–1985 pääsiäisinä, juhannuksina sekä jouluisin.

  • ”Joutui hyppäämään avantoon, että kamerat käy ja kukaan ei neuvonut" – Outi Popp teki tv-debyyttinsä Tuubissa

    Toimittaja–kirjailija muistelee aikaansa Tuubi-sarjassa.

    Outi Popp liittyi Tuubi-musiikkisarjan toimittajakaartiin vuonna 1983. Hectorin ja Freemanin lisäksi juontotehtävissä nähtiin myös Tapio Liinoja. Popp muisteli vaiheitaan musiikkisarjassa Elävälle arkistolle vuoden 2017 syksyllä. Vuonna 1979 käynnistyneessä musiikkisarjassa nähtiin sen alkuvuosien tapaan edelleen varsin rockpainotteista musiikkivideotarjontaa.

  • Isien sota -sarja nosti esiin sotilaiden lasten selviytymistarinat

    Palkittu dokumenttisarja vuodelta 2011

    Millaista oli elää perheessä, jonka isän sota oli suistanut raiteiltaan? Tai miten hyväksyä se, ettei sodan takia tiennyt isästään mitään? Miksi sota pääsi arpeuttamaan jopa useaa sukupolvea? Maija Kaipaisen vuonna 2011 ohjaama, palkittu dokumenttisarja kertoi kuusi hätkähdyttävää tarinaa sotilaiden lasten näkökulmasta.

  • Aarre Karénille ajatteleminen on näyttelemistä ja näytteleminen ajattelemista

    Suosittu näyttelijä kertoo ajatuksiaan näyttelijäntyöstä

    Näyttelijä Aarre Karén syntyi Tokiossa vuonna 1932. Japanista hän uskoo saaneensa "nopeat jalat", jatkuvan liikkeellä olemisen perinnön. Satoja rooleja tehneen näyttelijän debyyttirooli radiossa oli Suomisen perheen Matti. Radiossa on näyteltävä niin, että ihminen kuuntelemalla näkee.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto