Hyppää pääsisältöön

Mäyrä kattilassa, kyy grillissä – kesä lautasella Kokki Kolmosen tapaan

Haggis ja pylsy nautitaan leivän päällisinä.
Erätaitokouluttaja Turkka Aaltonen (vas.) nähtiin Jaakko Kolmosen aisaparina monissa kesäohjelmissa 1980- ja 1990-luvuilla. Haggis ja pylsy nautitaan leivän päällisinä. Kuva: Yle kuvanauha haggis

Elävän arkiston kesäkeittiössä esitetään harvemmin nähtyjä ruokaohjelmia, joissa lautaselle päätyy perinteisten silakoiden ja ruisleivän lisäksi kotimaisia villieläimiä. Molempien ohjelmien juontajana toimii Jaakko "Kokki" Kolmonen. Ohjelmat on ensiesitetty vuosina 1987 ja 1990.

Keittiömestari Jaakko Kolmonen (1941–2016) muistetaan ennen kaikkea puhtaan kotimaisen ruoan ja terveellisen ruokavalion puolestapuhuja. Kokki Kolmonen oli luultavasti myös tv-historian ensimmäisiä "extreme-ruokailijoita".

Jo ennen The Survivors -realitysarjaa, ennen Madventuresin Mad Cook -tempauksia ja ennen Duudsoneita tai Jackasseja, Kolmosen lautaselle päätyi tv-ohjelmissa milloin peräsuolia, milloin aivoja. Edellä mainituista ohjelmista poiketen Kolmosella oli omissa tilanteissaan aina myös valistuksen sana sanottavanaan. Peräsuolta ei pilkottu pataan vain kohuarvon takia, usein motiivina olivat ruokalajien perinnearvot tai sitten katsojia valistettiin esimerkiksi eri keinoista luonnossa selviytymiseen.

Kyy on Suomen ainut luonnossa esiintyvä myrkkykäärme. Aikuinen koiraskyy on keskimäärin 60 sentin ja naaras 80 sentin pituinen, myös kookkaampia yksilöitä saattaa esiintyä. Kyytä ei ole rauhoitettu, vaan sen saa tavattaessa tappaa. Ja grilliinhän tuo joutaa!

Ravintosisällöltään käärme vastaa oravanlihaa: sata grammaa lihaa sisältää keskimäärin 350 kaloria. Mehukkaimmillaan käärme on syksyllä ennen talvilepoa.

"Yksisyistä lihaa on helppo syödä vaikka ulkofile onkin olematon", Kolmonen toteaa maistettuaan uutta makuelämystä.

Käärmepaistin lisäksi Kolmonen ja Turkka Aaltonen valmistavat ohjelmassa kuivattua kalaa, suolakalaa ja kalakeittoa. Lisäksi keskustellaan kuinka luonnonantimilla ja retkimuonalla voi pysytellä hengissä luonnossa.

Turkka Aaltosen ystävä Pentti oli vuonna 1990 muistanut luontomiestä lahjalla. Pussista paljastuukin lihava mäyrä, jonka Aaltonen on alkukäsitellyt jo kotona. Jaakko Kolmosen kanssa tästä metsäsiasta valmistetaan maukasta ruokaa taivasalla.

Mäyrä on riistaa siinä missä muukin. Sitä ei vain ole tavattu syödä, ennen kuin on ollut todellinen tarve. Tosin keittiömestari Kolmonen muistelee edesmenneen presidentti Kekkosenkin aikanaan metsästäneen ja syöneen tätä ”metsäsikaa”. Vai olikohan sittenkin kyseessä villisika?

Vaaleat lihakimpaleet keitetään luineen päivineen, koska mäyrän lihan pitää olla varmasti kypsää trikiiniloisen takia. Mäyrä on nimittäin sekaruokainen peto ja se syö lihaa siinä missä marjoja tai kasviksia. Herkullinen liha muistuttaa Kolmosen mukaan aladobia. Keittopaloihin jääneet ylimääräiset rasvat on kuitenkin hyvä siivota tarkasti pois.

Mäyräaterian lisäksi jaksossa seurataan Sirkka Gustafssonin toimia studiokeittiössä, jossa valmistuu herkullinen valkosipulirieska.

Lue lisää:

Haggista ja kalapylsyä grillistä Patakakkosen tapaan

Patakakkosen Jaakko Kolmonen ja Turkka Aaltonen grillaavat skotlantilaista pötsipiirakkaa eli haggista. Myös siika kypsennetään mahalaukussa. Kalasta valmistetaan haggiksen pohjoismainen sukulaisruoka pylsy.

Lue lisää:

Paistettua majavaa ja keitettyä rämemajavaa

Kokki Kolmonen ja Turkka Aaltonen valmistavat majavaruokia kahdella tavalla ja kahdesta eri eläimestä.

Lue lisää:

Jaakko Kolmonen ruokailee kodassa eksoottista poroerotuskeittoa.

Patakakkonen tarjoili Lapin eksotiikkaa: Poroerotuskeitto

Jaakko Kolmonen valmistaa poroisäntien kanssa perinteistä poroerotuskeittoa. Mukaan pataan pannaan niin koipea, mahalaukkua kuin peräsuoltakin.

Lue lisää:

Grillattua piisamia

Jaakko Kolmonen ja Turkka Aaltonen grillaavat Kokemäenjoen rantanuotiolla piisamia. Aaltonen myös analysoi piisamin herättämiä ennakkoluuloja.

  • Nuori Kauko Helovirta kouliintui näyttelijäksi Karhumäen tivolissa

    Kauko Helovirta pestautui Karhumäen tivoliin lokakuussa 1942

    Kauko Helovirta työskenteli jatkosodan aikana saapastehtaalla, kun huomasi lehdessä ilmoituksen, jossa haettiin nuorta miesnäyttelijää puolustusvoimain viihdytyskiertueelle. Kyseessä oli Karhumäen tivolin huvinäyttämö. Helovirta kutsuttiin koe-esiintymiseen, jota valvoivat tytär Ailakki Sariola ja itse johtaja J.A.F.

  • Matti Ahteen tie Kekkosen lastenkutsuilta poliittisen vallan ytimeen

    Matti Ahde on ollut monessa mukana

    Matti Ahde nousi valtakunnalliseksi vaikuttajaksi vuonna 1970, kun hänet valittiin kansanedustajaksi. Urheiluvaikuttajanakin tunnettu Ahde eteni nopeasti puolueensa eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi ja kahden eri salkun ministeriksi sekä eduskunnan puhemieheksi. Yksi hänen uransa käännekohdista oli tutustuminen presidentti Urho Kekkoseen.

  • Neil Hardwickin Pakanamaan kartassa mikään ei ollut entisellään

    Pakanamaan kartta esitettiin vuonna 1991

    Neil Hardwickin suurteos Pakanamaan kartta ei ainoastaan ollut mestarillinen. Aivan uudenlaisen rakenteensa vuoksi se teki myös suomalaista tv-historiaa. Hätkähdyttävä teos oli taiteelllisesti niin kunnianhimoinen, että se jäi vuonna 1991 aikakirjoihin tv-ohjauksena, jolle ei ollut Suomessa edeltäjiä eikä myöskään seuraajia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Nuori Kauko Helovirta kouliintui näyttelijäksi Karhumäen tivolissa

    Kauko Helovirta pestautui Karhumäen tivoliin lokakuussa 1942

    Kauko Helovirta työskenteli jatkosodan aikana saapastehtaalla, kun huomasi lehdessä ilmoituksen, jossa haettiin nuorta miesnäyttelijää puolustusvoimain viihdytyskiertueelle. Kyseessä oli Karhumäen tivolin huvinäyttämö. Helovirta kutsuttiin koe-esiintymiseen, jota valvoivat tytär Ailakki Sariola ja itse johtaja J.A.F.

  • Matti Ahteen tie Kekkosen lastenkutsuilta poliittisen vallan ytimeen

    Matti Ahde on ollut monessa mukana

    Matti Ahde nousi valtakunnalliseksi vaikuttajaksi vuonna 1970, kun hänet valittiin kansanedustajaksi. Urheiluvaikuttajanakin tunnettu Ahde eteni nopeasti puolueensa eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi ja kahden eri salkun ministeriksi sekä eduskunnan puhemieheksi. Yksi hänen uransa käännekohdista oli tutustuminen presidentti Urho Kekkoseen.

  • Neil Hardwickin Pakanamaan kartassa mikään ei ollut entisellään

    Pakanamaan kartta esitettiin vuonna 1991

    Neil Hardwickin suurteos Pakanamaan kartta ei ainoastaan ollut mestarillinen. Aivan uudenlaisen rakenteensa vuoksi se teki myös suomalaista tv-historiaa. Hätkähdyttävä teos oli taiteelllisesti niin kunnianhimoinen, että se jäi vuonna 1991 aikakirjoihin tv-ohjauksena, jolle ei ollut Suomessa edeltäjiä eikä myöskään seuraajia.

  • Pakanamaan kartta valokuvissa

    Näin Pakanamaan kartta kuvattiin

    Pakanamaan kartta kuvattiin vuonna 1990 Suomessa ja Britanniassa. Tässä valikoitu otos kuvausten aikana otetuista, nyt Ylen valokuva-arkistosta löytyvistä valokuvista.

  • Niklas Herlinin Uusi Suomi

    Niklas Herlin ja Uusi Suomi verkkolehti Arto Nybergissä 2007

    Toimittaja-kustantaja Niklas Herlin osti vuonna 2007 oikeudet Uusi Suomi -lehden nimeen. Vuosina 1919–1991 aktiivisena toiminut sanomalehti toteutettiin aiemmasta poiketen verkkoon. Herlin saapui Arto Nybergin vieraaksi kertomaan lehden perustamisesta. Klassiselle lehtibrändille tuli kuulemma hintaa "riittävästi".

  • John Lennonin elämä ja vain elämä

    Rockstopin erikoisjakso 1988 ja Lennonin haastattelu 1965.

    Marraskuussa vuonna 1988 lähetetty Rockstopin erikoisjakso omistettiin kokonaisuudessaan John Lennonille (1940–1980). Artikkelista löytyy myös Lennonin haastattelu vuodelta 1965.

  • Esko Riihelä toimitti liikenteen sujuvaksi

    Liikennevartissa syksyllä 1999 autoja, autoja ja ruuhkia

    Toimittaja Esko Riihelä (1939–2017) tuli katsojille ja kuuntelijoille tutuksi erityisesti liikenneohjelmistaan. Liikennevartissa syksyllä 1990 oli aiheena Suomenkin kaupungeissa yleistyneet liikenneruuhkat.

  • Zarathustralla Terraan ja takaisin – hemmottelupaketti scifi-korville

    Scifi-kuunnelmia tieteiskirjallisuuden harrastajille

    Gaialla vaeltavien valjunkaisten iloksi on radiodraaman arkistoista louhittu esiin Philip K. Dickin, Mark Twainin, Stanislaw Lemin, William Gibsonin ja Arthur C. Clarkin teoksiin pohjautuvia kuunnelmia. Suuntaamme katseen ulkoplaneetoille ja niiden elämään, maapallon tulevaisuuteen ja rinnakkaistodellisuuksiin. "Olen ylpeä kun olen robotti.

  • Kokki Kolmosen lihakirves heilui Riistakakkosessa

    Vuosittainen ohjelma keskittyi metsästyksen erikoisuuksiin.

    Jaakko "Kokki" Kolmosen isännöimä erikoisohjelma Riistakakkonen keskittyi metsästyksen erikoisuuksiin ja niiden esittelyyn. Ohjelmissa kerrottiin Suomen saaliseläimistä ja valistettiin kansaa riistan taloudellisesta paloittelusta, lihakirveestä pitäen. Riistakakkosta esitettiin aikoinaan jakso vuodessa, alkusyksyisin TV2:ssa. Nyt Teeman Elävässä arkistossa uusitaan vuosien 1981 ja -82 ohjelmat.

  • Tom Petty ja superbändin synnyttämät anekdootit

    Tom Pettyn haastattelu vuonna 1989 täyttyi tarinoista.

    Yhdysvaltalainen rockmuusikko Tom Petty (1950–2017) teki Heartbreakers-yhtyeensä kanssa läpimurron 1980-luvun taitteessa. Vuosikymmenen lopulla Petty oli myös olennainen osa Travelling Willburys -superyhtyettä, jossa hänen lisäkseen soittivat Bob Dylan, Jeff Lynne, Roy Orbison ja George Harrison. Rockstopin Heli Nevakare oli ryhmineen paikalla Amsterdamin Music & Media -konferenssissa 1989, jossa Petty nauratti toimittajayleisöä tarinoillaan.

  • Groovymeisseli toi televisioon soulia ja klubitunnelmaa

    Groovymeisseli-ohjelmaa tehtiin vuosia -96 ja -97

    "Mitään muuta kuin rhythm and blues -pohjaista groovea sinne ei kelpuutettu." Näin muisteli muusikko ja Groovymeisseli-ohjelman toinen juontaja Sami Saari Elävälle arkistolle syksyllä 2017. Vuosina 1996 ja 1997 esitetty Groovymeisseli-ohjelma toi televisioon suomalaisen rockin ja iskelmän rinnalle soulia, acid jazzia ja afroamerikkalaisia rytmejä.

  • Sielukas Aki Sirkesalo

    Aki Sirkesalon haastatteluita ja musiikkiesityksiä kootusti.

    Suomalaisen softsoulin esitaistelijana tunnetun Aki Sirkesalon (1962–2004) musiikkiura lähti nousukiitoon kahden Emma-palkinnon siivittämänä. Musiikin lisäksi Sirkesalo työllisti itseään toimittajana ja useiden tv-ohjelmien sekä -tapahtumien juontajana. Artikkeliin on koottu Aki Sirkesalon haastatteluita ja musiikkiesityksiä vuosien varrelta.