Hyppää pääsisältöön

Miten digikartat ovat muuttaneet elämäämme? Neljä mullistusta ja yksi yllätys

Maapallo NASA:n satelliittikuvassa, päällä Google Mapsin paikkakuvakkeita.
Maapallolla ei pääse Googlen paikkamerkkiä pakoon. Maapallo NASA:n satelliittikuvassa, päällä Google Mapsin paikkakuvakkeita. Kuva: Kuva: NASA Goddard Photo and Video (CC BY 2.0) / kuvankäsittely YLE Yle Oppiminen,Nasa,maapallo

Nykyään jokaisella älykännykän omistajalla on taskussaan maailmankartta. 2000-luvun alusta karttojen käyttö on muuttunut radikaalisti. Kokosimme neljä mullistusta ja yhden yllätyksen – tai itsestäänselvyyden.

1. Kartat kuuluvat kaikille – ja Google jyrää

Nykyään kaikki tietokoneen tai älylaitteen käyttäjät ympäri maailmaa pääsevät käsiksi karttoihin ja niiden yksityiskohtiin – vieläpä ilmaiseksi tai hyvin halvalla. Taakse ovat jääneet ajat, kun ennen autoretkeä oli pakko ostaa maantiekartta.

Kaikki alkoi GPS- eli satelliittipaikannuksesta. Sen historia ulottuu kauas, yli 50 vuoden taakse. Matkapuhelimiin tuli GPS-paikannus vuosituhannen vaihteesta alkaen. Suomalaiset Benefon ja Nokia olivat etulinjassa.

Paperikartat alkoivat väistyä 1990-luvulta alkaen. Karttojen teko siirtyi paperilta digitaaliseksi paikkatiedoksi. Samaan aikaan syntyi liikehdintää karttadatan avaamiseksi julkiseksi.

Netissä avoimen lisenssin maailmankartta OpenStreetMap julkaistiin vuonna 2004. Tätä “karttojen wikiä” tekevät tavalliset ihmiset.

OpenStreetMapin työkalunäkymä.
OpenStreetMapin työkalunäkymässä lisätään karttaan tietoja. OpenStreetMapin työkalunäkymä. Kuva: Kuvakaappaus OpenStreetMap / kuvankäsittely YLE Yle Oppiminen,OpenStreetMap

Hakukonejätti Googlen karttapalvelu Google Maps aukesi vuonna 2005. Sen iso valtti ovat Street View -katunäkymät, joita löytyy jo joka maanosasta. Katunäkymä vie nojatuolimatkoille – tai vaikka arvuuttelemaan näkymien sijaintia.

Google Mapsin katunäkymään voi myös lisätä omia maisemia.

Paikkatietoon erikoistunut tieteentekijä iloitsee nettikarttojen katunäkymistä:

– Karttoja on aina ollut – mutta nyt kartalla voi liikkua uudella tavalla eli ihmisen tasolla, geoinformatiikan apulaisprofessori Tuuli Toivonen Helsingin yliopistosta sanoo.

Tuuli Toivonen, geoinformatiikan apulaisprofessori, Helsingin yliopisto
Tuuli Toivosen alaa on paikkatieto. Tuuli Toivonen, geoinformatiikan apulaisprofessori, Helsingin yliopisto Kuva: YLE / Katja Solla Yle Oppiminen,geoinformatiikka

Googlen mukaan Google Mapsilla oli jo vuonna 2012 kuukausittain yli miljardi aktiivista käyttäjää. Määrä on siitä varmasti kasvanut. Ehkä joka kuudes maapallon asukas on siis samalla kartalla – Googlen kartalla.

Lisäksi noin miljoona sovellusta ja sivustoa perustuu Google Mapsin teknologiaan. Tunnetuimpia ovat WhatsApp ja Airbnb.

Googlen kilpailijat eivät ole luovuttaneet

Kilpailijat ovat yrittäneet nakertaa Google Mapsin ylivoimaa:

  • Nokia osti amerikkalaisen digikarttayrityksen Navteqin vuonna 2011. Tuote tunnetaan nyttemmin HERE-karttana ja sen omistavat saksalaiset. Googlen kaltaisia kätunäkymiä HERE:n kartta ei sisällä. Kiinalainen hakukonejätti Baidu ryhtyi hiljattain yhteistyöhön Heren kanssa.
  • Microsoftin Bing Maps lanseerattiin vuonna 2010. Sen katunäkymäpalvelu Streetside on hyvin rajallinen.
  • Apple vaihtoi puhelintensa oletuskartaksi oman Maps-karttansa vuonna 2012. Silti valtaosa iPhonenkin käyttäjistä näyttäisi suosivan Googlen karttaa. Applelle katunäkymiä kuvaavat autot ovat päässeet liikkeelle, mutta pääosin USA:ssa.
  • Joukkoistamiseen nojaava ruotsalainen Mapillary haluaa luoda näkymiä koko maailmasta - ei vain autolla ajattavista kaduista. Urakka on iso.

Reilussa 10 vuodessa on tapahtunut paljon. Maantieteilijä Tuuli Toivonen muistuttaaa kuitenkin, että nettikartat ja navigointilaitteet ovat joissakin suhteissa vielä yllättävän alkeellisia:

– Esimerkiksi paikkojen nimet ja oikeinkirjoitus asettavat haasteita. Kartoista ei löydy ihmisten käyttämiä arkisia nimityksiä paikoille, kuten “Anttilan kulma”. Tai miksi käyttäjän pitää tietää, miten Gustaf Hällströmin katu täsmälleen ottaen kirjoitetaan?

2. Emme ole koskaan eksyksissä – paitsi kun akku loppuu

Miltä tuntuu olla eksyksissä? Karttasovellusten ansiosta sitä ei tarvitse enää tietää – jos vain kännykässä riittää virtaa.

Karttasovellusten hyödyistä ja heikkouksista väännetään kättä. Digikartat ovat pelastus varsinkin niille, joille perinteisen kartan luku on hankalaa tai joilla on heikko suuntavaisto. Samaan aikaan olemme melko avuttomia ilman teknologiaa. Jopa GPS-riippuvuudesta on puhuttu.

Yhdysvalloissa on tutkittu autonavigaattoria käyttävän autoilijan kytköksiä ympäristöön.

Yhtäältä ymmärrys heikkeni: maamerkkejä ei tarvitse enää painaa mieleen. Ympäristö muuttuu tilojen sijaan paikkojen kokoelmaksi. Toisaalta navigaattori avasi uusia mahdollisuuksia: sille voi opettaa omia paikkoja ja se rohkaisee lähtemään tutuilta reiteiltä.

Digitaaliset kartat heikentävät kykyämme sietää epävarmuutta.

Apulaisprofessori Tuuli Toivosen mielestä nykyiset navigointilaitteet heikentävät ympäristökokemusta:

– Digitaaliset kartat heikentävät kykyämme sietää epävarmuutta. Jos kännykät ja paikannus poistettaisiin, sopeutumiskykymme olisi koetuksella. Yhteiskunta todennäköisesti lamaantuisi.

Kaikkea ei sentään ole menetetty, kun kännykän akku tyhjenee. Meistä jokaisella on navigointijärjestelmä päässämme: Aivojen hippokampukseen tallentuu kognitiivinen kartta ympäristöstä. Tuo kartta kiertyy ympäristön mukaan. Kartan avulla tunnistamme tutut paikat ja löydämme uusia reittejä.

Nainen kävelee aavikolla New Mexicossa.
Aavikolla on vähänlaisesti maamerkkejä. Nainen kävelee aavikolla New Mexicossa. Kuva: YLE / Kalevi Rytkölä aavikko,yle oppiminen

Suuntavaiston katoaminen onkin yksi muistisairauden merkeistä. Dementiaa on tutkittu terveiden ihmisten suuntavaistoa testaavalla mobiilipelillä. Suomalaiset pelaajat pärjäsivät hyvin.

GPS-navigoinnin on todettu laiskistavan navigointiin ja suunnitteluun käytettäviä aivojen osia.

On epäselvää, käyttävätkö aivot digitaalisen navigoinnin ansiosta vapautunutta tilaa johonkin muuhun. Ainakin nykyiset karttasovellukset vaativat laitteen jatkuvaa silmäilyä.

Koita välillä suunnistaa ilman GPS:ää tai nettikarttaa!― Maantietieteilijä Tuuli Toivonen

– Kartan käyttö vie paljon huomiota ympäristön havainnoimiselta. Jos karttasovellus ohjaisi käyttäjää nykyistä hienovaraisemmin puheella tai vaikkapa kosketuksella, aisteja jäisi paremmin vapaaksi ympäristön havainnointiin, Tuuli Toivonen huomauttaa.

– Navigointilaitteiden teknologia voisi olla oikeasti rikastavaa: merkittävän paikan ohi kulkiessaan voisi halutessaan saada tietoa paikasta.

Pitääkö navigointitaitoja sitten harjoittaa? Toivonen kehottaa ainakin kokeilemaan.

– Harjoittelu on helppoa: koita välillä suunnistaa ilman GPS:ää tai nettikarttaa!

3. Kartat ovat aina ajan tasalla – koska päivitämme niitä itse

Jos digitaalinen karttapalvelu ei ole ajan tasalla, se on pian entinen. Digikartat eroavat paperikartoista myös siinä, että ne mukautuvat käyttäjän mukaan ja niitä voi personoida.

Maantieteilijä Tuuli Toivosen mielestä karttapalvelujen mukautuvuudessa on vielä kehittämistä:

– Esimerkiksi joukkoliikenteen reittipalvelut eivät vielä ole reaaliaikaisia. Silloinhan ne ohjaisivat ihmisiä tasaisesti eri kulkuneuvoihin, ja liikenne muuttuisi sujuvammaksi. Tosin jos tähän päästään, on edessä eettinen ongelma: Kuka ohjataan nopealle, kuka hitaammalle reitille?

Luminen linja-autopysäkki Tampereella.
Tällä pysäkillä bussiin tuskin on ruuhkaa. Luminen linja-autopysäkki Tampereella. Kuva: YLE / Heli Mäkikauppila Yle Oppiminen,Linja-autopysäkki,talvi

Digikartan käyttäjä päivittää myös itse karttaa – usein huomaamattaan. Oman auton sisäänrakennettu navigointijärjestelmä lähettää valmistajalle tietoa ruuhkista. Tai kun kännykässä on Googlen karttapalvelu auki ja paikannus päällä, tieto kulkijan suunnasta ja vauhdista menee Googlelle. Näin Google joukkoistaa karttansa laadintaa. Google Maps saa myös tietoa sen teknologiaa käyttäviltä yrityksiltä.

Joukkoistus ei aina mene putkeen. Googlen 2008 avattu Map Maker -toiminto kärsi vandalismista. Se suljettiin ylläpito-ongelmien takia vuonna 2017.

Näkymä Googlen omistamasta Waze-karttasovelluksesta. Wazen logo kuvan päällä.
Waze-sovelluksen tiedot tietöistä ja vastaavista tulevat muilta käyttäjiltä. Näkymä Googlen omistamasta Waze-karttasovelluksesta. Wazen logo kuvan päällä. Kuva: Waze / kuvakaappaus ja kuvankäsittely YLE. Yle Oppiminen,Waze,Google

Paremmin on onnistunut Googlen vuonna 2013 ostama “kuljettajien yhteisö” Waze. Kaikki tieto tulee muilta Wazen käyttäjiltä. He voivat myös ajaa tienpätkiä kartalle. Saaduilla pisteillä voi edetä vauvakäyttäjästä kuninkaalliseksi. Google Mapsin Local Guides -toiminto on ottanut Wazesta mallia. Karttaa päivittämällä tai omia suosikkeja lisäämällä saa pisteitä ja etuja.

4. Digikartassa olet itse keskipisteenä – ja täsmämarkkinoinnin kohde

Maailmankarttojen tekijöille oma kansa on perinteisesti ollut lähimpänä. Digikartat menevät askeleen pidemmälle: Niissä käyttäjä on yleensä kaiken keskipisteenä.

Me käyttäjät kerromme sijaintimme navigointisovellukselle – muutenhan se ei toimisikaan. Kaikesta jää siis jälki.

Kuvakaappaus Google Mapsin aikajanalta. Näyttää kuinka kauan eri kulkuvälineillä on liikuttu.
Aina Googlen paikannus ei pysy perässä. Oikeasti ajoin bussilla 15 minuuttia ja kävelin 40 minuuttia. Pyörään en koskenut. Kuvakaappaus Google Mapsin aikajanalta. Näyttää kuinka kauan eri kulkuvälineillä on liikuttu. Kuva: Kuvakaappaus YLE Yle Oppiminen,Google Maps

Google Mapsissa omia liikkeitään voi katsoa Aikajanan sijaintihistoriasta. Googlen kartalla voi myös seurata vaikka joulupukin liikkeitä tai jäljittää omaa puolisoa . Digitaitoihin kuuluukin nykyään se, että osaa siivota kartalta sijaintijälkensä.

Navigointisovelluksissa halutaan kuitenkin olla myös sosiaalisia. Silloin omia tietoja ei siivoilla, vaan jaetaan.

Google Mapsissa omat paikkatietonsa voi nykyään jakaa puhelimen yhteystietolistasta löytyville ihmisille.

Omista suosikeistaan tai tärkeistä paikoista Googlen karttasovelluksessa voi myös tehdä listoja muille jaettavaksi.

Kaupallinen kartan tekijä hyödyntää tietenkin käyttäjien antamia runsaita tietoja. Saamme sijaintiimme, liikkeisiimme ja hakuihimme perustuvaa markkinointia. Googlen kartan sanotaankin muuttuneen navigointityökalusta Googlen kaupalliseksi rajapinnaksi.

Kuvakaappaus Google Mapsin kartasta: Kajaanin keskustassa osa alueista on beigen värisiä.
Googlen karttaan tuli vuonna 2016 uusi beige värisävy. Se kertoo “kiinnostavista alueista” kauppoineen ja kuppiloineen. Kuvassa Kajaanin keskustaa. Kuvakaappaus Google Mapsin kartasta: Kajaanin keskustassa osa alueista on beigen värisiä. Kuva: Google Maps / kuvakaappaus YLE Yle Oppiminen,Google Maps
Mobiilisovellus HERE WeGo:n näkymä lähistöllä olevista liikkeistä ja palveluista
Heren karttojen mobiilisovelluksessa voi hakea lähistön yrityksiä ja palveluja. Mobiilisovellus HERE WeGo:n näkymä lähistöllä olevista liikkeistä ja palveluista Kuva: HERE WeGo / kuvakaappaus YLE Yle Oppiminen,HERE,mobiilisovellukset,kartat

5. (Paperi)kartat eivät katoa

Sitten yllätykseen. Toki moni saattaa pitää tätä itsestäänselvänä.

On uumoiltu, että nettikartat tekevät painetut kartat tarpeettomiksi tai että matkaopaskirjojen myynti lakkaa kokonaan. Karttoja ei ylipäätään enää tarvita, kun jokaisen korvassa on jonkinlainen navigointilaite, kuten vuoden 2013 tieteiselokuvassa Her.

Näin ei ole käynyt, ainakaan toistaiseksi. Matkaopaskirjoja julkaistaan ja ostetaan edelleen. Suomen Autoliitossa taitettavien karttojen kokonaismyynti on jopa hiukan noussut muutaman vuoden takaisesta Ylen jutusta. Myös Autoliiton karttakirjojen myynti on suunnilleen ennallaan.

– Kartasta on apua sekä matkan suunnittelussa että paikan päällä, Autoliiton matkailupäällikkö Susanna Suokonautio-Hynninen sanoo.

Vanhanaikainen kartta toimii myös, kun kenttä on huono tai kännykän akku lopussa.

Paperikartta turistin apuna Oslossa.
Paperikartta näkyy kirkkaallakin säällä. Paperikartta turistin apuna Oslossa. Kuva: YLE / Katja Solla Yle Oppiminen,Oslo,kartat

Kokonaiskuvan muodostamista varten tarvitsemme jatkossakin karttoja. Geoinformaatikko Tuuli Toivonen summaa:

– Ympäristön hahmottamiseen tarvitaan näkymää myös ylhäältä päin – ei vain oman itsen tasolta.

– Lisäksi meissä on syvällä “isojen pintojen kaipuu”. Paperikartat saattavat kadota, mutta isopintaiset kartat pitävät pintansa, ehkä digitaalisen paperin muodossa.

Jos taito lukea paperista karttaa on hukassa, sen voi helposti opetella.

Jutussa on käytetty myös näitä lähteitä:
Kartografin essee The Universal Map.
Australialaisen lehden artikkeli 10 years of Google Maps: 10 ways it changed the world.

Muokattu 19.6.17: Lisätty aiheeseen liittyvä linkki.

Ihminen ja yhteiskunta

  • Savuton Suomi ulottuu koteihin – mihin asukkaan pitää varautua?

    Taloyhtiö voi hakea kunnalta tupakointikieltoa parvekkeelle.

    Suomesta halutaan savuton vuoteen 2030 mennessä. Valtionhallinnon kunnianhimoinen tavoite näkyy jo tänä vuonna taloyhtiöissä, kun tupakointikieltoa voidaan hakea asunnon parvekkeelle tai jopa asunnon sisätiloihin. Tupakointikieltoa haetaan kunnalta yhtiökokouksen enemmistöpäätöksellä. Kunta voi määrätä kiellon, vaikka asunnoissa ei tupakoida.

  • Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen kiemurat? Testaa tietosi

    Testaa, mitä hyvin tunnet taloyhtiön tilinpäätöksen

    Kymmenissätuhansissa taloyhtiöissä kokoonnutaan vuosittain kuulemaan, kun isännöitsijä luettelee tilinpäätöksestä vaikeaselkoisia termejä kokousväelle. Tilinpäätöksen riveillä on kuitenkin tärkeää tietoa siitä, miten hallitus ja isännöitsijä ovat hoitaneet osakkeenomistajien rahoja. Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen? Tarkista tietosi ja vastaa seitsemään kysymykseen.

  • Testaa sananvapauden rajoja – mitä netissä saa sanoa?

    Mitä netissä oikeasti saa sanoa?

    Missä menee asiattomuuden ja laittomuuden raja? Mitä netissä saa sanoa ja minkälaisten viestien jälkeen alkaa tulla nettipoliiseilta yhteydenottoja? Tee Yle Oppimisen testi ja tsekkaa miten hyvin sinulla on sananvapauden rajat hallussa. Nettipoliisi, vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen kommentoi internetistä lainattujen kirjoitusten laillisuutta.

  • Tunnetko juhlapäivät? Testaa tietosi!

    Testaa tietosi suomalaisista juhlapäivistä

    Kuka olikaan Minna Canth ja miksi hänellä on oma juhlapäivänsä? Mikä on kekri, entä mitä tekemistä sillä on Halloweenin kanssa vai onko mitään? Testaa tietosi suomalaisista juhlapäivistä!

  • 10 vinkkiä aloittelevalle sijoittajalle

    Pienelläkin rahasummalla pääsee sijoittamisen alkuun

    Oletko harkinnut sijoittamista? Kannattaako sijoittaa rahastoihin vai pörssiosakkeisiin? Milloin kannattaa ostaa, milloin myydä? Miten hoituu verotus? Tässä 10 vinkkiä aloittelevalle sijoittajalle.

  • Kuningaskuluttaja: Testaa, oletko taitava toriostaja

    Torilla hinnat saa ilmoittaa toisin kuin kaupassa.

    Torikaupassa marjojen ja vihannesten hinnat saa ilmoittaa tilavuuden mukaan, toisin kuin tavallisessa kaupassa. Nippuina myytävien vihannesten kilohintaakaan ei tarvitse kertoa. Käytössä on myös mittayksiköitä, joihin marketeissa ei törmää. Tunnetko nämä torikaupan perinteiset mitat ja vakiintuneet tavat?

  • Kuntavaalit - 10 kiinnostavaa faktaa

    Mistä kuntavaaleissa oikein äänestetään?

    Mistä kuntavaaleissa äänestetään? Eivätkö maakunnat kaappaa valtaa ja rahat? Katso kahden minuutin video ja lue kymmenen faktaa.

  • Oudot tunteet

    Mikä selittää omituiset kokemukset?

    Miksi jotkut ihmiset sylkevät mustan kissan nähdessään? Entä mistä syntyy déjà vu, kummallinen tuttuuden tunne? Oudot tunteet -sarjassa pohditaan näiden lisäksi myös mm. flow-tilaa, migreeniä, rakastumista, humalaa ja unihalvausta. Mikä selittää nämä monelle niin tutut, mutta omituiset kokemukset?

  • Tuliko riita juristin kanssa? — 5 väylää valittaa

    Kuluttajansuoja koskee myös lakipalveluita.

    Ostamaansa lakipalveluun tyytymätön kuluttaja on tenkkapoon edessä pohtiessaan, uskaltaako juristin kanssa ruveta riitelemään. Päätä joutuu raapimaan myös sen suhteen, mikä on oikea paikka valittaa. Lakipalveluita kuitenkin koskee samanlainen kuluttajansuoja kuin muitakin palveluita. Niistä voi valittaa ilmaiseksi kuluttajaviranomaisille tai asianajajia valvovaan Valvontalautakuntaan, kertoo Kuningaskuluttaja.

  • Suomalaiset juhlapäivät

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin. Ne liittyvät usein uskontoon tai kansalliseen historiaan. Tutustu suomalaisiin juhlapäiviin, niiden historiaan ja merkitykseen.

  • Kalliit kulissit

    Miten terveellä pohjalla rahankäyttösi on?

    Viisiosainen ohjelmasarja, joka haastaa nuoret laittamaan oman rahankäyttönsä terveelle pohjalle. Jokaisessa osassa kaksi yhdeksäsluokkalaista kahden nuoren paria saa tehtävän, jonka suoritusta kommentoi ihan oikea Martta.

  • Keisarit ja Suomi

    Viisi keisaria ja viisi erilaista elämäntarinaa.

    Venäjän keisarit kaukaisissa palatseissaan olivat Suomen suuriruhtinaita ja hallitsijoita yli sadan vuoden ajan. Vuonna 1808 Suomi oli Euroopan köyhimpiä maita, mutta keisareiden ajan päättyessä se oli saavuttanut Euroopan keskitason.

  • Miksi demokratia?

    10 kysymystä, miksi demokratia on tärkeää.

    Kuka hallitsee maailmaa? Onko hyviä diktaattoreita olemassa? Voiko terrorismi tuhota demokratian? Julkkikset, poliitikot ja tavikset eri puolilla maailmaa vastaavat kymmeneen demokratiaa koskevaan kysymykseen.

  • Filosofia

    Filosofia on maailman vanhin tiede. Se opettaa ajattelemaan ja parantaa ongelmien ratkaisukykyä. Parhaimmillaan filosofia johtaa ihmisen ja maailman olemassaolon syvälliseen ymmärtämiseen.

  • Historia, Suomi

    Minkälainen maamme oli ennen? Tunnelmakuvia menneisyydestä. Historian havinaa. Tapahtumia asiantuntijoiden ja aikalaisten kertomana.

  • Historia, maailma

    Elämää, mysteereitä ja saavutuksia. Historiallisia tapahtumia, tappioita ja voittoja. Artikkelit perustuvat Ylen televisio- ja radio-ohjelmiin.

  • Työelämä

    Apua ammatinvalintaan, yrittäjyyden MP3-kurssi.

  • Yhteiskunta

    Miksi demokratia on tärkeää?

    Miksi demokratia on tärkeää? Entä jos sinä saisit olla hetken vallan kahvassa?