Tina Cavén
Yle
Stadi vai Hesa? Tämä oli joskus tärkeätä tietää. Nyttemmin nuoret paljasjalkaiset ovat alkaneet kuin kiusallaan puhua Hesoista.
Slangi on jonkin ryhmän käyttämä puhetapa, jota vain ryhmään kuuluvat täysin ymmärtävät. Sanastoa kehitetään yhdessä kiinnostusten ja harrastusten pohjalta. Kielen avulla on helppo huomata ketkä kuuluvat jengiin. Slangille on ominaista, että se muuttuu nopeasti ja pysyy siten elävänä (ja pakenee jäljittelijöitä).
Elävin slangi syntyy nuorten ilmaisutaitoisten henkilöiden toimesta, ja sen yksi tarkoitus on kasvattaa kuilua sukupolvien välillä. Voi miten harmittavaa kun “sedät ja tädit” omaksuvat uudet termit ja vesittävät niiden tenhon ja tehon!
Katu-uskottavuutta saadakseen täytyy olla tarkka termeistä. Ankarimmat kielipoliisit tuntuvat löytyvän juuri slangin säilöjistä. Kuka sitten on pätevä auktoriteetti slangiasioissa? – Jokainen slangia käyttävä omasta mielestään.
Oma kieli on jokaiselle kallis ja tärkeä, siksi sitä varjellaan mustasukkaisesti. Kieleen ja puhetapaan kuvastuu henkilökohtainen historia ja arvomaailma. Ei ihme, jos slangiin liittyvissä kiistoissa tunteet nousevat pintaan. Onhan kysymys ryhmään ja paikkaan kuulumisesta.
Stadin slangissa puhuttaessa täytyy erottaa tarkoitetaanko nykynuorten käyttämää kieltä vai vaarien aikaista slangia, joka toki sekin elää edelleen aktiivisten käyttäjiensä ansiosta. Jonkinlainen ristiriita voi syntyä slangin säilyttämisestä ja vaalimisesta suhteessa kielen luonnolliseen taipumukseen kehittyä ja kuvastaa kulloistakin aikaa ja muuttuvaa ympäristöä.
Stadin slangia vaalii samanniminen yhdistys. Se järjestää tilaisuuksia, tekee ja tukee tutkimustyötä ja tallentaa kielen lisäksi myös helsinkiläisiä kulttuuriperinteitä. Stadin slangi ry julkaisee myös Tsilari -nimistä lehteä neljä kertaa vuodessa. Ainakin Avionin Prinssin Niin Gimis On Stadi -musiikkivideosta päätellen uusi ja vanha slangi elävät pääkaupungissa sulassa sovussa.
Aristoteleen kantapään vieras, Stadin slangi ry:n perustajajäsen ja Tampereen yliopiston suomen kielen emeritusprofessori Heikki Paunonen on tutkinut ja tallentanut 1970-luvulta lähtien Helsingin puhekieltä ja Stadin slangia. Paunonen on julkaissut suursanakirjan Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii, Helsingin slangipaikannimistä kertovan kaksiosaisen teoksen Stadin mestat, sekä Stadin slangin venäläisperäisiä sanoja käsittelevän teoksen Sloboa Stadissa.
Paunosen mukaan nykynuorille 50 vuoden takainen Stadin slangi on vielä ymmärrettävää, mutta sadan vuoden takainen ei enää ole. Sata vuotta sitten Stadin slangi oli niin vahvasti ruotsalaislähtöistä, että suuri osa sen aikaisista slangisanoista on jäänyt pois käytöstä. Toisaalta slangissa on ydinalue, joka ei muutu. Tätä sanastoa edustavat hima, rööki, mutsi, faija, mesta, lafka ja safka. Ne ovat säilyneet yli sata vuotta.
Jos haluat tietää lisää Stadin slangin alkuperästä, kuuntele Pasi Heikuran Heikki Paunosesta tekemä haastattelu.
