Hyppää pääsisältöön

Stadin slangi yhdistää ja erottaa

Ihmisiä kävelyllä Helsingin Esplanadilla 1999.
Ihmisiä kävelyllä Helsingin Esplanadilla 1999. Kuva: Yle ihmisiä,Helsinki,Esplanadin puisto

Stadi vai Hesa? Tämä oli joskus tärkeätä tietää. Nyttemmin nuoret paljasjalkaiset ovat alkaneet kuin kiusallaan puhua Hesoista.

Slangi on jonkin ryhmän käyttämä puhetapa, jota vain ryhmään kuuluvat täysin ymmärtävät. Sanastoa kehitetään yhdessä kiinnostusten ja harrastusten pohjalta. Kielen avulla on helppo huomata ketkä kuuluvat jengiin. Slangille on ominaista, että se muuttuu nopeasti ja pysyy siten elävänä (ja pakenee jäljittelijöitä).

Elävin slangi syntyy nuorten ilmaisutaitoisten henkilöiden toimesta, ja sen yksi tarkoitus on kasvattaa kuilua sukupolvien välillä. Voi miten harmittavaa kun “sedät ja tädit” omaksuvat uudet termit ja vesittävät niiden tenhon ja tehon!

Katu-uskottavuutta saadakseen täytyy olla tarkka termeistä. Ankarimmat kielipoliisit tuntuvat löytyvän juuri slangin säilöjistä. Kuka sitten on pätevä auktoriteetti slangiasioissa? – Jokainen slangia käyttävä omasta mielestään.

Poikia Havis Amandan patsaan reunalla vuonna 1920.
Poikia Havis Amandan patsaan reunalla vuonna 1920. Kuva: Kalle Havas, Helsingin kaupunginmuseo, helsinkikuvia.fi vappu,Kauppatori (Helsinki),Havis Amanda
Satamatyöläiset tupakalla Kemin lakon 1949 tukilakon aikana. videokaappaus.
Satamatyöläiset tupakalla Kemin lakon 1949 tukilakon aikana. videokaappaus. Kuva: Yle kemin lakon

Oma kieli on jokaiselle kallis ja tärkeä, siksi sitä varjellaan mustasukkaisesti. Kieleen ja puhetapaan kuvastuu henkilökohtainen historia ja arvomaailma. Ei ihme, jos slangiin liittyvissä kiistoissa tunteet nousevat pintaan. Onhan kysymys ryhmään ja paikkaan kuulumisesta.

Stadin slangissa puhuttaessa täytyy erottaa tarkoitetaanko nykynuorten käyttämää kieltä vai vaarien aikaista slangia, joka toki sekin elää edelleen aktiivisten käyttäjiensä ansiosta. Jonkinlainen ristiriita voi syntyä slangin säilyttämisestä ja vaalimisesta suhteessa kielen luonnolliseen taipumukseen kehittyä ja kuvastaa kulloistakin aikaa ja muuttuvaa ympäristöä.

Junajengi
Junajengi nuortenohjelmat
Islamin ja matematiikan opettaja Suaad Onniselkä ja oppilaita käytävällä, Vesalan yläaste, 8.5.2017.
Islamin ja matematiikan opettaja Suaad Onniselkä ja oppilaita käytävällä, Vesalan yläaste, 8.5.2017. Kuva: Jari Kovalainen / Yle Islamilaiset hunnut ja huivit,peruskoulun yläaste,koulut,opettajat,Vesalan yläaste,suaad onniselkä

Stadin slangia vaalii samanniminen yhdistys. Se järjestää tilaisuuksia, tekee ja tukee tutkimustyötä ja tallentaa kielen lisäksi myös helsinkiläisiä kulttuuriperinteitä. Stadin slangi ry julkaisee myös Tsilari -nimistä lehteä neljä kertaa vuodessa. Ainakin Avionin Prinssin Niin Gimis On Stadi -musiikkivideosta päätellen uusi ja vanha slangi elävät pääkaupungissa sulassa sovussa.

Aristoteleen kantapään vieras, Stadin slangi ry:n perustajajäsen ja Tampereen yliopiston suomen kielen emeritusprofessori Heikki Paunonen on tutkinut ja tallentanut 1970-luvulta lähtien Helsingin puhekieltä ja Stadin slangia. Paunonen on julkaissut suursanakirjan Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii, Helsingin slangipaikannimistä kertovan kaksiosaisen teoksen Stadin mestat, sekä Stadin slangin venäläisperäisiä sanoja käsittelevän teoksen Sloboa Stadissa.

Paunosen mukaan nykynuorille 50 vuoden takainen Stadin slangi on vielä ymmärrettävää, mutta sadan vuoden takainen ei enää ole. Sata vuotta sitten Stadin slangi oli niin vahvasti ruotsalaislähtöistä, että suuri osa sen aikaisista slangisanoista on jäänyt pois käytöstä. Toisaalta slangissa on ydinalue, joka ei muutu. Tätä sanastoa edustavat hima, rööki, mutsi, faija, mesta, lafka ja safka. Ne ovat säilyneet yli sata vuotta.

Jos haluat tietää lisää Stadin slangin alkuperästä, kuuntele Pasi Heikuran Heikki Paunosesta tekemä haastattelu.

  • Koko yö Avaruusromua!

    Kahdeksan tunnin matka avaruudessa.

    Avaruusromun viimeinen lähetys saa 30-vuotisjuhlan kunniaksi seurakseen Avaruusromun pitkän ja hiljaisen yön, joka tarjoaa avaruusromullista musiikkia aamuun asti. Tämä tarkoittaa yhteensä kahdeksan tunnin matkaa avaruudessa. "Luvassa on Avaruusromun tyyliin pitkää musiikkia ja hitaita ajatuksia. Tai pitkiä ajatuksia ja hidasta musiikkia, miten vain", sanoo ohjelman toimittaja Jukka Mikkola.

  • “Unet ovat kuin uimista pimeässä vedessä” - Auli Särkiön runoteos sukeltaa alitajuntaan ja kuvaa ihmistä osana luontoa

    Auli Särkiön Vedenpeitto kisaa Tanssiva karhu -palkinnosta.

    Auli Särkiön Vedenpeitto on minimalistinen runokokoelma vedestä ja unien näkemisestä. Niukan ilmaisun löytymisessä apuna toimi vanha matkapuhelin, jonka pienelle ruudulle hän näppäili muistiinpanoja kesäisillä uintiretkillä. Vedenpeitto on ehdolla Yleisradion Tanssiva karhu -runopalkinnon saajaksi.

  • Avaruusromua: Kun kaaos pyrkii lähelle

    Silloin kun on hiljaista ja on yksin.

    Ranskalainen filosofi Blaise Pascal sanoi jo 1600-luvulla ihmisten olevan onnettomia vain siksi, etteivät he malta levätä, olla aloillaan. Viime aikoina itse kukin on joutunut olemaan enemmän tai vähemmän aloillaan. Aivojen normaali olotila on kaaos, sanoo norjalainen Erling Kagge. Hän sanoo ettei ole helppoa olla toimeton silloin, kun mitään ei tapahdu. Silloin kun on hiljaista ja on yksin. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri