Hyppää pääsisältöön

Unohtakaa kartat ja navigaattorit: Autot osaavat kohta itse perille

Kaksi autoa maantiellä ruska-aikaan, taivas käsitelty: Maapallo ja digitaalisia numerosarjoja kaarena.
Automaattiautot osaavat lukea karttaa itse. Kuvamanipulaatio. Kaksi autoa maantiellä ruska-aikaan, taivas käsitelty: Maapallo ja digitaalisia numerosarjoja kaarena. Kuva: YLE / Ritva Tarkki. Kuvakäsittely Joni Nieminen. Yle Oppiminen,kartat,autot

Itseajavat robottiautot osaavat lukea kolmiulotteista karttaa koneellisesti. Siksi autonvalmistajat ja teknologiayritykset kisaavat karttadatasta ja sen tulevaisuudesta. Menee kuitenkin vielä tovi, ennen kuin autoliikenteessä voidaan unohtaa kartat nykyisessä mielessä.

Googlen katunäkymiä kuvaavat autot kiinnostavat kansalaisia ja mediaa. Ne alkoivat kurvata Suomessa vuonna 2009. Hakuyhtiöt Eniro ja Fonecta taltioivat katunäkymiä jo aikaisemmin.

Kuvausautot tallentavat kuitenkin myös toisenlaisia kuvia. Niiden avulla liikennereiteistä syntyy tarkkoja kolmiulotteisia digikarttoja.

Heren edeltäjän autot kartoittivat Suomea jo 15 vuotta sitten

Alan pioneeri on kartta- ja paikannusyritys Here, joka toimittaa karttadataa muun muassa navigaattorivalmistajille. Yrityksen kartat tunnettiin ennen nimillä Ovi Kartat ja Nokian Kartat. Monet suomalaiset muistavat ne Symbian- ja Windows-kännyköistä.

Kartta-asiantuntija Samuli Lehtonen on ollut mukana Heren karttatyössä pitkään.

– Heren edeltäjän Navteqin kuvausautot ajoivat tietoa tyhjälle kartalle Suomessa jo 2000-luvun alussa, Lehtonen muistelee.

HERE Technologiesin karttaekspertti Samuli Lehtonen.
Heren Samuli Lehtosen konttori on Nokian kampuksella Espoossa. HERE Technologiesin karttaekspertti Samuli Lehtonen. Kuva: YLE Yle Oppiminen

Herellä on koko maailmassa 200 kuvausautoa, joista Suomessa kiertelee tällä hetkellä neljä.

Kartta- ja paikannusyhtiö HERE

  • Virallinen nimi HERE Technologies.
  • Perustettu USA:ssa vuonna 1985 nimellä Navteq.
  • Omistajina saksalaiset autonvalmistajat Audi, BMW ja Daimler.
  • Nokia omisti vuosina 2008-2015 (mm. brändi Ovi Kartat).
  • Kartta kaikista maista, navigointikartta 136 maasta.
  • 7500 työntekijää 56 maassa. Suomessa noin 70 työntekijää (Espoo ja Tampere).
  • Tällä hetkellä pääosa tuotoista tulee autoteollisuudesta. Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa jo lähes puolessa uusista autoista on integroitu navigaattori ja osuus kasvaa. Näissä maanosissa 80 prosenttia autojen sisäänrakennetuista navigaattoreista käyttää HEREn karttaa.

Here on yksi kolmesta yrityksestä, joiden kuvausautot suhaavat ajoteillä taajaan. Googlen ja Heren lisäksi maailmaa kartoittaa hollantilainen navigaattorijätti TomTom.

– Kymmenen vuotta sitten kuvausautoissamme oli kuusi normikameraa. Nyt kaikissa autoissamme on millintarkat laserkeilaimet. Tulokset näkyvät 3D-mallina, Samuli Lehtonen kertoo.

Tulevaisuuden kulkuneuvoissa laite ohjaa ihmistä, kun nyt ihminen ohjaa laitetta.― Samuli Lehtonen, Here

Here ajaa joka vuosi Suomessa läpi pääteitä ja isot tietyömaat.

– Nykyään kartoilta vaaditaan suunnatonta ajantasaisuutta. Meidän täytyy kuvata itse, koska emme saa tarvittavaa tarkkuutta ja kattavuutta kansallisista, julkisista tai kaupallisista aineistoista.

– Tulevaisuudessa tavoitteena on karttojen koneluettavuus. Silloin laite ohjaa ihmistä, kun nyt ihminen ohjaa laitetta, Lehtonen sanoo.

Herekin on muuttunut karttayrityksestä datayritykseksi.

Mercedes-Benzin Concept EQ -sähköauto, mainoskuva
Sähköautot kaipaavat karttaan dataa esimerkiksi vapaista latauspaikoista. Kuva Mercedes-Benzin uudesta sähköautokonseptista. Mercedes-Benzin Concept EQ -sähköauto, mainoskuva Kuva: HERE Technologies Yle Oppiminen,Mercedes-Benz,HERE,sähköautot

Autot täydentävät karttoja itsestään

Kuvausautojen karttadataa täydentävät käyttäjien päivitykset – samoin kuten Googlen ja vastaavien kartoissa. Herellä työkalun nimi on Kartanluoja, Map Creator. Myös mobiilisovellus Here WeGo:ssa voi ilmoittaa karttaongelmista.

Karttoja päivittävät myös autojen navigaattorit, kamerat, erilaiset anturit ja sirut. Karttayritys näkee, kun autoissa laitetaan sensorilla varustetut tuulilasinpyyhkimet tai lisävalot päälle. Näin yritys tietää sään jopa ennen sääpalveluja tuottavia laitoksia.

– Voi sanoa, että karttamme korjaavat itse itseään, Heren Samuli Lehtonen toteaa.

Avoin karttadata on Pohjoismaiden valtti

Yksi syy Heren ja sen edeltäjien kasvulle Suomessa on ollut julkisen karttadatan avoimuus. Pohjoismaissa ollaan tässä muuta Eurooppaa ja maailmaa selvästi edellä. Suomessa erityisesti Helsingin seutu on ollut edelläkävijänä.

Sisätilapaikannus on tärkeää matkalla esineiden internetiin

Digikartat eivät rajoitu autoreitteihin. Tulevaisuuden karttojen pitää toimia liikkumistavasta riippumatta: ajotieltä jalkakäytävälle ja rakennuksiin.

Heren erikoisuus ovat sisätilojen kartat. Se on vienyt karttoihinsa ympäri maailmaa 13 000 sisätilaa, muun muassa lentoasemia ja ostoskeskuksia.

– Sisätiloihin saadaan tarvittaessa myös paikannus, vaikka GPS ei toimikaan. Näin esimerkiksi varastohallissa voi ohjata robotin liikkumista. Teknisiä esteitä tälle ei ole, Lehtonen sanoo.

Mobiilisovellus HERE WeGo, kuvakaappaus sisätilanäkymään menosta.
Heren sovelluksesta löytyy Suomestakin sisätilakarttoja. Mobiilisovellus HERE WeGo, kuvakaappaus sisätilanäkymään menosta. Kuva: HERE / kuvakaappaus YLE Yle Oppiminen,HERE
HERE:n ja Audin itseajavien autojen kehittäjä Jani Käppi, käsissä minikoeauto.
Here ja Audi kehittelevät itseajavia autoja miniautotesteillä. Hankkeen pääinsinööri on suomalainen Jani Käppi HERE:n ja Audin itseajavien autojen kehittäjä Jani Käppi, käsissä minikoeauto. Kuva: HERE Technologies Yle Oppiminen,HERE,Audi

Täysin itseajaviin autoihin on vielä matkaa

Ihmiselle avautuvia karttoja ei tulevaisuudessa tarvita autoliikenteessä ollenkaan. Automaattiset autot lukevat karttoja koneellisesti. Uusilla kulkupeleillä on monta nimeä: Robottiauto, automaattiauto, itsestään ajava auto, itseohjautuva auto...

Tekniikka edistyy kuitenkin vähän kerrallaan. Ihmistä ei tuosta vain voi jättää ratin takaa pois.

– Nykyautojen vakionopeudensäädin, kaistavahti tai peruutustutka ovat tavallaan ensiaskeleita kohti itseajavia autoja, Samuli Lehtonen toteaa.

Googlen itseajava auto Googlen pääkonttorin tiluksilla Kaliforniassa vuonna 2015.
Googlen itseajava auto Kaliforniassa pääkonttorin tiluksilla vuonna 2015. Googlen itseajava auto Googlen pääkonttorin tiluksilla Kaliforniassa vuonna 2015. Kuva: Kuva: Michael Shick (CC BY-SA) Yle Oppiminen,Google

Varsinaisten robottiautojen kehityksessä on viisi etappia. Autoalan järjestö on nimennyt ne näin:

  1. Kuljettaja-avusteinen auto
  2. Osittainen automaatio
  3. Ehdollinen automaatio
  4. Suuri automaatio
  5. Täysautomaatio.
Täysin automaattiset autot tuskin ovat maailmalla laajasti käytössä ennen vuotta 2035.― Samuli Lehtonen

Vasta viidennellä tasolla autossa istujat voivat katsella vaikka elokuvaa. Heren Samuli Lehtonen ennustaa, että tuolle tasolle ei päästä ihan pian:

– Viidennen tason autot tuskin ovat maailmalla laajasti käytössä ennen vuotta 2035. Toisaalta joissakin kaupungeissa tai alueilla muutos on varmasti nopeampi, karttaekspertti arvioi.

Ennen kuin oikeat robottiautot valtaavat tiet, maailmassa käydään vielä monta kovaa vääntöä karttadatasta.

VTT:n robottiauto Martti.
VTT:n robottiauto Martin keula on täynnä antureita. VTT:n robottiauto Martti. Kuva: VTT Yle Oppiminen,VTT - Valtion Teknillinen Tutkimuskeskus
VTT:n robottiauton kuljettajan paikalla istuu ihminen.
Robottiautotestissä tarvitaan vielä kuljettajaa. VTT:n robottiauton kuljettajan paikalla istuu ihminen. Kuva: VTT Yle Oppiminen,VTT - Valtion Teknillinen Tutkimuskeskus
VTT:n robottiauton stereokamera esteiden tunnistamiseen.
VTT:n robottiauton stereokamera tunnistaa esteitä. VTT:n robottiauton stereokamera esteiden tunnistamiseen. Kuva: VTT Yle Oppiminen,VTT - Valtion Teknillinen Tutkimuskeskus

Muokattu 15.6.17: Pääkuva vaihdettu.

Ihminen ja yhteiskunta

  • Savuton Suomi ulottuu koteihin – mihin asukkaan pitää varautua?

    Taloyhtiö voi hakea kunnalta tupakointikieltoa parvekkeelle.

    Suomesta halutaan savuton vuoteen 2030 mennessä. Valtionhallinnon kunnianhimoinen tavoite näkyy jo tänä vuonna taloyhtiöissä, kun tupakointikieltoa voidaan hakea asunnon parvekkeelle tai jopa asunnon sisätiloihin. Tupakointikieltoa haetaan kunnalta yhtiökokouksen enemmistöpäätöksellä. Kunta voi määrätä kiellon, vaikka asunnoissa ei tupakoida.

  • Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen kiemurat? Testaa tietosi

    Testaa, mitä hyvin tunnet taloyhtiön tilinpäätöksen

    Kymmenissätuhansissa taloyhtiöissä kokoonnutaan vuosittain kuulemaan, kun isännöitsijä luettelee tilinpäätöksestä vaikeaselkoisia termejä kokousväelle. Tilinpäätöksen riveillä on kuitenkin tärkeää tietoa siitä, miten hallitus ja isännöitsijä ovat hoitaneet osakkeenomistajien rahoja. Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen? Tarkista tietosi ja vastaa seitsemään kysymykseen.

  • Testaa sananvapauden rajoja – mitä netissä saa sanoa?

    Mitä netissä oikeasti saa sanoa?

    Missä menee asiattomuuden ja laittomuuden raja? Mitä netissä saa sanoa ja minkälaisten viestien jälkeen alkaa tulla nettipoliiseilta yhteydenottoja? Tee Yle Oppimisen testi ja tsekkaa miten hyvin sinulla on sananvapauden rajat hallussa. Nettipoliisi, vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen kommentoi internetistä lainattujen kirjoitusten laillisuutta.

  • Tunnetko juhlapäivät? Testaa tietosi!

    Testaa tietosi suomalaisista juhlapäivistä

    Kuka olikaan Minna Canth ja miksi hänellä on oma juhlapäivänsä? Mikä on kekri, entä mitä tekemistä sillä on Halloweenin kanssa vai onko mitään? Testaa tietosi suomalaisista juhlapäivistä!

  • 10 vinkkiä aloittelevalle sijoittajalle

    Pienelläkin rahasummalla pääsee sijoittamisen alkuun

    Oletko harkinnut sijoittamista? Kannattaako sijoittaa rahastoihin vai pörssiosakkeisiin? Milloin kannattaa ostaa, milloin myydä? Miten hoituu verotus? Tässä 10 vinkkiä aloittelevalle sijoittajalle.

  • Kuningaskuluttaja: Testaa, oletko taitava toriostaja

    Torilla hinnat saa ilmoittaa toisin kuin kaupassa.

    Torikaupassa marjojen ja vihannesten hinnat saa ilmoittaa tilavuuden mukaan, toisin kuin tavallisessa kaupassa. Nippuina myytävien vihannesten kilohintaakaan ei tarvitse kertoa. Käytössä on myös mittayksiköitä, joihin marketeissa ei törmää. Tunnetko nämä torikaupan perinteiset mitat ja vakiintuneet tavat?

  • Kuntavaalit - 10 kiinnostavaa faktaa

    Mistä kuntavaaleissa oikein äänestetään?

    Mistä kuntavaaleissa äänestetään? Eivätkö maakunnat kaappaa valtaa ja rahat? Katso kahden minuutin video ja lue kymmenen faktaa.

  • Oudot tunteet

    Mikä selittää omituiset kokemukset?

    Miksi jotkut ihmiset sylkevät mustan kissan nähdessään? Entä mistä syntyy déjà vu, kummallinen tuttuuden tunne? Oudot tunteet -sarjassa pohditaan näiden lisäksi myös mm. flow-tilaa, migreeniä, rakastumista, humalaa ja unihalvausta. Mikä selittää nämä monelle niin tutut, mutta omituiset kokemukset?

  • Tuliko riita juristin kanssa? — 5 väylää valittaa

    Kuluttajansuoja koskee myös lakipalveluita.

    Ostamaansa lakipalveluun tyytymätön kuluttaja on tenkkapoon edessä pohtiessaan, uskaltaako juristin kanssa ruveta riitelemään. Päätä joutuu raapimaan myös sen suhteen, mikä on oikea paikka valittaa. Lakipalveluita kuitenkin koskee samanlainen kuluttajansuoja kuin muitakin palveluita. Niistä voi valittaa ilmaiseksi kuluttajaviranomaisille tai asianajajia valvovaan Valvontalautakuntaan, kertoo Kuningaskuluttaja.

  • Suomalaiset juhlapäivät

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin. Ne liittyvät usein uskontoon tai kansalliseen historiaan. Tutustu suomalaisiin juhlapäiviin, niiden historiaan ja merkitykseen.

  • Kalliit kulissit

    Miten terveellä pohjalla rahankäyttösi on?

    Viisiosainen ohjelmasarja, joka haastaa nuoret laittamaan oman rahankäyttönsä terveelle pohjalle. Jokaisessa osassa kaksi yhdeksäsluokkalaista kahden nuoren paria saa tehtävän, jonka suoritusta kommentoi ihan oikea Martta.

  • Keisarit ja Suomi

    Viisi keisaria ja viisi erilaista elämäntarinaa.

    Venäjän keisarit kaukaisissa palatseissaan olivat Suomen suuriruhtinaita ja hallitsijoita yli sadan vuoden ajan. Vuonna 1808 Suomi oli Euroopan köyhimpiä maita, mutta keisareiden ajan päättyessä se oli saavuttanut Euroopan keskitason.

  • Miksi demokratia?

    10 kysymystä, miksi demokratia on tärkeää.

    Kuka hallitsee maailmaa? Onko hyviä diktaattoreita olemassa? Voiko terrorismi tuhota demokratian? Julkkikset, poliitikot ja tavikset eri puolilla maailmaa vastaavat kymmeneen demokratiaa koskevaan kysymykseen.

  • Filosofia

    Filosofia on maailman vanhin tiede. Se opettaa ajattelemaan ja parantaa ongelmien ratkaisukykyä. Parhaimmillaan filosofia johtaa ihmisen ja maailman olemassaolon syvälliseen ymmärtämiseen.

  • Historia, Suomi

    Minkälainen maamme oli ennen? Tunnelmakuvia menneisyydestä. Historian havinaa. Tapahtumia asiantuntijoiden ja aikalaisten kertomana.

  • Historia, maailma

    Elämää, mysteereitä ja saavutuksia. Historiallisia tapahtumia, tappioita ja voittoja. Artikkelit perustuvat Ylen televisio- ja radio-ohjelmiin.

  • Työelämä

    Apua ammatinvalintaan, yrittäjyyden MP3-kurssi.

  • Yhteiskunta

    Miksi demokratia on tärkeää?

    Miksi demokratia on tärkeää? Entä jos sinä saisit olla hetken vallan kahvassa?