Hyppää pääsisältöön

Unohtakaa kartat ja navigaattorit: Autot osaavat kohta itse perille

Kaksi autoa maantiellä ruska-aikaan, taivas käsitelty: Maapallo ja digitaalisia numerosarjoja kaarena.
Automaattiautot osaavat lukea karttaa itse. Kuvamanipulaatio. Kaksi autoa maantiellä ruska-aikaan, taivas käsitelty: Maapallo ja digitaalisia numerosarjoja kaarena. Kuva: YLE / Ritva Tarkki. Kuvakäsittely Joni Nieminen. Yle Oppiminen,kartat,autot

Itseajavat robottiautot osaavat lukea kolmiulotteista karttaa koneellisesti. Siksi autonvalmistajat ja teknologiayritykset kisaavat karttadatasta ja sen tulevaisuudesta. Menee kuitenkin vielä tovi, ennen kuin autoliikenteessä voidaan unohtaa kartat nykyisessä mielessä.

Googlen katunäkymiä kuvaavat autot kiinnostavat kansalaisia ja mediaa. Ne alkoivat kurvata Suomessa vuonna 2009. Hakuyhtiöt Eniro ja Fonecta taltioivat katunäkymiä jo aikaisemmin.

Kuvausautot tallentavat kuitenkin myös toisenlaisia kuvia. Niiden avulla liikennereiteistä syntyy tarkkoja kolmiulotteisia digikarttoja.

Heren edeltäjän autot kartoittivat Suomea jo 15 vuotta sitten

Alan pioneeri on kartta- ja paikannusyritys Here, joka toimittaa karttadataa muun muassa navigaattorivalmistajille. Yrityksen kartat tunnettiin ennen nimillä Ovi Kartat ja Nokian Kartat. Monet suomalaiset muistavat ne Symbian- ja Windows-kännyköistä.

Kartta-asiantuntija Samuli Lehtonen on ollut mukana Heren karttatyössä pitkään.

– Heren edeltäjän Navteqin kuvausautot ajoivat tietoa tyhjälle kartalle Suomessa jo 2000-luvun alussa, Lehtonen muistelee.

HERE Technologiesin karttaekspertti Samuli Lehtonen.
Heren Samuli Lehtosen konttori on Nokian kampuksella Espoossa. HERE Technologiesin karttaekspertti Samuli Lehtonen. Kuva: YLE Yle Oppiminen

Herellä on koko maailmassa 200 kuvausautoa, joista Suomessa kiertelee tällä hetkellä neljä.

Kartta- ja paikannusyhtiö HERE

  • Virallinen nimi HERE Technologies.
  • Perustettu USA:ssa vuonna 1985 nimellä Navteq.
  • Omistajina saksalaiset autonvalmistajat Audi, BMW ja Daimler.
  • Nokia omisti vuosina 2008-2015 (mm. brändi Ovi Kartat).
  • Kartta kaikista maista, navigointikartta 136 maasta.
  • 7500 työntekijää 56 maassa. Suomessa noin 70 työntekijää (Espoo ja Tampere).
  • Tällä hetkellä pääosa tuotoista tulee autoteollisuudesta. Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa jo lähes puolessa uusista autoista on integroitu navigaattori ja osuus kasvaa. Näissä maanosissa 80 prosenttia autojen sisäänrakennetuista navigaattoreista käyttää HEREn karttaa.

Here on yksi kolmesta yrityksestä, joiden kuvausautot suhaavat ajoteillä taajaan. Googlen ja Heren lisäksi maailmaa kartoittaa hollantilainen navigaattorijätti TomTom.

– Kymmenen vuotta sitten kuvausautoissamme oli kuusi normikameraa. Nyt kaikissa autoissamme on millintarkat laserkeilaimet. Tulokset näkyvät 3D-mallina, Samuli Lehtonen kertoo.

Tulevaisuuden kulkuneuvoissa laite ohjaa ihmistä, kun nyt ihminen ohjaa laitetta.― Samuli Lehtonen, Here

Here ajaa joka vuosi Suomessa läpi pääteitä ja isot tietyömaat.

– Nykyään kartoilta vaaditaan suunnatonta ajantasaisuutta. Meidän täytyy kuvata itse, koska emme saa tarvittavaa tarkkuutta ja kattavuutta kansallisista, julkisista tai kaupallisista aineistoista.

– Tulevaisuudessa tavoitteena on karttojen koneluettavuus. Silloin laite ohjaa ihmistä, kun nyt ihminen ohjaa laitetta, Lehtonen sanoo.

Herekin on muuttunut karttayrityksestä datayritykseksi.

Mercedes-Benzin Concept EQ -sähköauto, mainoskuva
Sähköautot kaipaavat karttaan dataa esimerkiksi vapaista latauspaikoista. Kuva Mercedes-Benzin uudesta sähköautokonseptista. Mercedes-Benzin Concept EQ -sähköauto, mainoskuva Kuva: HERE Technologies Yle Oppiminen,Mercedes-Benz,HERE,sähköautot

Autot täydentävät karttoja itsestään

Kuvausautojen karttadataa täydentävät käyttäjien päivitykset – samoin kuten Googlen ja vastaavien kartoissa. Herellä työkalun nimi on Kartanluoja, Map Creator. Myös mobiilisovellus Here WeGo:ssa voi ilmoittaa karttaongelmista.

Karttoja päivittävät myös autojen navigaattorit, kamerat, erilaiset anturit ja sirut. Karttayritys näkee, kun autoissa laitetaan sensorilla varustetut tuulilasinpyyhkimet tai lisävalot päälle. Näin yritys tietää sään jopa ennen sääpalveluja tuottavia laitoksia.

– Voi sanoa, että karttamme korjaavat itse itseään, Heren Samuli Lehtonen toteaa.

Avoin karttadata on Pohjoismaiden valtti

Yksi syy Heren ja sen edeltäjien kasvulle Suomessa on ollut julkisen karttadatan avoimuus. Pohjoismaissa ollaan tässä muuta Eurooppaa ja maailmaa selvästi edellä. Suomessa erityisesti Helsingin seutu on ollut edelläkävijänä.

Sisätilapaikannus on tärkeää matkalla esineiden internetiin

Digikartat eivät rajoitu autoreitteihin. Tulevaisuuden karttojen pitää toimia liikkumistavasta riippumatta: ajotieltä jalkakäytävälle ja rakennuksiin.

Heren erikoisuus ovat sisätilojen kartat. Se on vienyt karttoihinsa ympäri maailmaa 13 000 sisätilaa, muun muassa lentoasemia ja ostoskeskuksia.

– Sisätiloihin saadaan tarvittaessa myös paikannus, vaikka GPS ei toimikaan. Näin esimerkiksi varastohallissa voi ohjata robotin liikkumista. Teknisiä esteitä tälle ei ole, Lehtonen sanoo.

Mobiilisovellus HERE WeGo, kuvakaappaus sisätilanäkymään menosta.
Heren sovelluksesta löytyy Suomestakin sisätilakarttoja. Mobiilisovellus HERE WeGo, kuvakaappaus sisätilanäkymään menosta. Kuva: HERE / kuvakaappaus YLE Yle Oppiminen,HERE
HERE:n ja Audin itseajavien autojen kehittäjä Jani Käppi, käsissä minikoeauto.
Here ja Audi kehittelevät itseajavia autoja miniautotesteillä. Hankkeen pääinsinööri on suomalainen Jani Käppi HERE:n ja Audin itseajavien autojen kehittäjä Jani Käppi, käsissä minikoeauto. Kuva: HERE Technologies Yle Oppiminen,HERE,Audi

Täysin itseajaviin autoihin on vielä matkaa

Ihmiselle avautuvia karttoja ei tulevaisuudessa tarvita autoliikenteessä ollenkaan. Automaattiset autot lukevat karttoja koneellisesti. Uusilla kulkupeleillä on monta nimeä: Robottiauto, automaattiauto, itsestään ajava auto, itseohjautuva auto...

Tekniikka edistyy kuitenkin vähän kerrallaan. Ihmistä ei tuosta vain voi jättää ratin takaa pois.

– Nykyautojen vakionopeudensäädin, kaistavahti tai peruutustutka ovat tavallaan ensiaskeleita kohti itseajavia autoja, Samuli Lehtonen toteaa.

Googlen itseajava auto Googlen pääkonttorin tiluksilla Kaliforniassa vuonna 2015.
Googlen itseajava auto Kaliforniassa pääkonttorin tiluksilla vuonna 2015. Googlen itseajava auto Googlen pääkonttorin tiluksilla Kaliforniassa vuonna 2015. Kuva: Kuva: Michael Shick (CC BY-SA) Yle Oppiminen,Google

Varsinaisten robottiautojen kehityksessä on viisi etappia. Autoalan järjestö on nimennyt ne näin:

  1. Kuljettaja-avusteinen auto
  2. Osittainen automaatio
  3. Ehdollinen automaatio
  4. Suuri automaatio
  5. Täysautomaatio.
Täysin automaattiset autot tuskin ovat maailmalla laajasti käytössä ennen vuotta 2035.― Samuli Lehtonen

Vasta viidennellä tasolla autossa istujat voivat katsella vaikka elokuvaa. Heren Samuli Lehtonen ennustaa, että tuolle tasolle ei päästä ihan pian:

– Viidennen tason autot tuskin ovat maailmalla laajasti käytössä ennen vuotta 2035. Toisaalta joissakin kaupungeissa tai alueilla muutos on varmasti nopeampi, karttaekspertti arvioi.

Ennen kuin oikeat robottiautot valtaavat tiet, maailmassa käydään vielä monta kovaa vääntöä karttadatasta.

VTT:n robottiauto Martti.
VTT:n robottiauto Martin keula on täynnä antureita. VTT:n robottiauto Martti. Kuva: VTT Yle Oppiminen,VTT - Valtion Teknillinen Tutkimuskeskus
VTT:n robottiauton kuljettajan paikalla istuu ihminen.
Robottiautotestissä tarvitaan vielä kuljettajaa. VTT:n robottiauton kuljettajan paikalla istuu ihminen. Kuva: VTT Yle Oppiminen,VTT - Valtion Teknillinen Tutkimuskeskus
VTT:n robottiauton stereokamera esteiden tunnistamiseen.
VTT:n robottiauton stereokamera tunnistaa esteitä. VTT:n robottiauton stereokamera esteiden tunnistamiseen. Kuva: VTT Yle Oppiminen,VTT - Valtion Teknillinen Tutkimuskeskus

Muokattu 15.6.17: Pääkuva vaihdettu.

  • Sakari Topelius, koko Suomen satusetä

    Topelius vakiinnutti lastenkirjallisuuden aseman Suomessa.

    Kello kolme tammikuisena iltapäivänä vuonna 1818 syntyi Kuddnäsin kartanossa Uusikaarlepyyssä poikalapsi. Niin kuin siihen aikaan oli tapana, tilan vanha puutarhuri luki pojan kohtalon tähdistä.

  • 10 kysymystä presidentin valtaoikeuksista

    Mitä kuuluu presidentin tehtäviin?

    Äänestysaktiivisuuden perusteella presidentinvaalit ovat vaaleista suosituimpia. Mutta onko presidentillä oikeasti valtaa? Mistä presidentti saa päättää, mistä ei? Testaa tietosi 10 kysymyksellä!

  • 10 kysymystä J.L. Runebergistä

    Mitä tiedät Suomen kansallisrunoilijasta?

    Oliko J.L.Runeberg a) sokerileipuri b) puhetaidon opettaja vaiko c) runoilija? No, tämä oli aika helppo, mutta mitä muuta tiedät kansallisrunoilijastamme. Testaa tietosi ja vastaa 10 kysymykseen!

Ihminen ja yhteiskunta

  • Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen kiemurat? Testaa tietosi

    Testaa, mitä hyvin tunnet taloyhtiön tilinpäätöksen

    Kymmenissätuhansissa taloyhtiöissä kokoonnutaan vuosittain kuulemaan, kun isännöitsijä luettelee tilinpäätöksestä vaikeaselkoisia termejä kokousväelle. Tilinpäätöksen riveillä on kuitenkin tärkeää tietoa siitä, miten hallitus ja isännöitsijä ovat hoitaneet osakkeenomistajien rahoja. Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen? Tarkista tietosi ja vastaa seitsemään kysymykseen.

  • Testaa sananvapauden rajoja – mitä netissä saa sanoa?

    Mitä netissä oikeasti saa sanoa?

    Missä menee asiattomuuden ja laittomuuden raja? Mitä netissä saa sanoa ja minkälaisten viestien jälkeen alkaa tulla nettipoliiseilta yhteydenottoja? Tee Yle Oppimisen testi ja tsekkaa miten hyvin sinulla on sananvapauden rajat hallussa. Nettipoliisi, vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen kommentoi internetistä lainattujen kirjoitusten laillisuutta.

  • Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä

    Suosittelualgoritmit pitävät sinut kuplassa

    Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä Oletko huomannut että törmäät jatkuvasti samojen ihmisten juttuihin somessa? Näetkö netissä useimmiten mielipiteitä, joista olet samaa mieltä? Jos kuulostaa tutulta, niin olet luultavasti joutunut suosittelualgoritmien aiheuttamaan informaatiokuplaan.

  • Filosofia

    Filosofia on maailman vanhin tiede. Se opettaa ajattelemaan ja parantaa ongelmien ratkaisukykyä. Parhaimmillaan filosofia johtaa ihmisen ja maailman olemassaolon syvälliseen ymmärtämiseen.

  • Historia, Suomi

    Minkälainen maamme oli ennen? Tunnelmakuvia menneisyydestä. Historian havinaa. Tapahtumia asiantuntijoiden ja aikalaisten kertomana.

  • Historia, maailma

    Elämää, mysteereitä ja saavutuksia. Historiallisia tapahtumia, tappioita ja voittoja. Artikkelit perustuvat Ylen televisio- ja radio-ohjelmiin.

  • Suomalaiset juhlapäivät

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin. Ne liittyvät usein uskontoon tai kansalliseen historiaan. Tutustu suomalaisiin juhlapäiviin, niiden historiaan ja merkitykseen.

  • Työelämä

    Apua ammatinvalintaan, yrittäjyyden MP3-kurssi.

  • Yhteiskunta

    Miksi demokratia on tärkeää?

    Miksi demokratia on tärkeää? Entä jos sinä saisit olla hetken vallan kahvassa?