Hyppää pääsisältöön

Veden saartamat – Suomen saaristossa elävät perinne ja luovuus

Suomen saariston kasvot muuttuvat, ehkä nopeammin kuin koskaan. Petteri Saarion dokumenttisarja kertoo kotimaamme saaristoista.
Utö Saaristomerellä on kaunis, mutta ankara elinympäristö. Asukkailta on vaadittu poikkeuksellista sitkeyttä ja sopeutumiskykyä. Suomen saariston kasvot muuttuvat, ehkä nopeammin kuin koskaan. Petteri Saarion dokumenttisarja kertoo kotimaamme saaristoista. yle tv1

TV1 sunnuntaisin 11.6. - 16.7.2017 klo 18.15 - 18.45, Yle Areenassa 30 päivää

Suomen saariston kasvot muuttuvat, ehkä nopeammin kuin koskaan aikaisemmin. Perinteiset elinkeinot ovat hiipumassa, ja niiden tilalle syntyy uusia. Keitä saaristoissamme nykyään asuu ja mitä tämän päivän saaristolainen elääkseen tekee?

Ykkönen esittää uusintana Petteri Saarion ohjaaman kuusiosaisen Veden saartamat -dokumenttisarjan, joka kertoo Suomen saaristoista. Saario on kulkenut kaikkina vuoden- ja vuorokaudenaikoina kuudessa eri saaristossa.

Veden saartamat: Itäinen Suomenlahti

Suomen saariston kasvot muuttuvat, ehkä nopeammin kuin koskaan. Petteri Saarion dokumenttisarja kertoo kotimaamme saaristoista.
Saariston talvi on ankara, mutta kaunis. Suomen saariston kasvot muuttuvat, ehkä nopeammin kuin koskaan. Petteri Saarion dokumenttisarja kertoo kotimaamme saaristoista. yle tv1

TV1 sunnuntaina 11.6.2017 klo 18.15 - 18.45, uusinta tiistaina 13.6. klo 16.15
Yle Areenassa 30 päivää

Veden saartamat vierailee itäisellä Suomenlahdella Kotkan Haapasaaressa ja Porvoon Pellingissä, jossa saariyhteisö on onnistunut säilyttämään perinteisen ilmeensä ja asenteensa.

"Pellinkiläinen on ehkä hieman varautunut – en sanoisi ehkä konservatiivinen, mutta perinteitä kunnioittava. Pellinkiläiset ovat lämpimiä ihmisiä, toimeliaita. Todella toimeliaita, sillä kenen tahansa kanssa puhuu, niin jokaisella on aina vähintäänkin kymmenen projektia käynnissä. Perinne on opettanut, että jotta asioita tapahtuisi, niin pitää ottaa itse ohjat käsiin ja saada tapahtumaan."

Näin kuvaa pellinkiläisiä saareen perheensä kanssa asettunut kyläkauppias Erika Englund.

Veneenveistäjiä neljännessä polvessa

Idyllisen kyläkaupan lisäksi saaristoelon arkea seurataan omaleimaisessa Pellingin saaristossa Porvoossa neljännen polven veneenveistäjän Arne Anderssonin luona, käydään kalassa tulevaisuuteen uskovan kalastajan Jörgen Kellgrenin kanssa, vieraillaan lakkautusuhan alla olevassa kyläkoulussa ja purjehditaan Stefan Paavolan sulavalinjaisella puuvenekaunottarella.

Rehevyys vähentynyt

Pellingin karut luodot hylkeineen, ruokkeineen, tiiroineen ja riskilöineen olivat myös kirjailija Tove Janssonin sielunmaisemaa. Dokumentissa päästään retkeilemään ulkosaariston lintuluodoille, ihailemaan hanhien muuttoa ja sukeltamaan Suomenlahteen.

Vaikka meri onkin samea idässä, niin toivoa paremmasta on. Kesäaikainen rehevyys on vähentynyt vuodesta 2005 lähtien, ja kuormitus on alentunut kymmenessä vuodessa 60 prosenttia. Jos kehitys jatkuu yhtä myönteisenä, vuonna 2021 näkösyvyys voi olla kuusikin metriä, eli sama kuin se nyt on kirkasvetisellä Selkämerellä.

Suomen saariston kasvot muuttuvat, ehkä nopeammin kuin koskaan. Petteri Saarion dokumenttisarja kertoo kotimaamme saaristoista.
Merivartijat voivat saunoa merellisen raja-aseman rantasaunassa. Suomen saariston kasvot muuttuvat, ehkä nopeammin kuin koskaan. Petteri Saarion dokumenttisarja kertoo kotimaamme saaristoista. yle tv1

Merivartijat antavat ensiapua

Pellingin lisäksi dokumentissa tutustutaan Haapasaareen Kotkan edustalla. Asutun saariston ulommaisessa etuvartiossa seurataan merivartijoiden elämää.

Merivartiomestari Tuomo Aaltosen ja hänen työtovereidensa toimenkuvaan kuuluu perinteisen rajavartioinnin lisäksi muun muassa ensiavun antamista ja humalaisten toilailuiden setvimistä. Kun on vapaata, kylvetään Suomen kenties kauneimman merellisen raja-aseman rantasaunassa.

"Mitä annettavaa saaristolaisilla olisi kestävän huomisen luomisessa? Ehkä paljonkin. Saaristolainen elämäntapa perustuu selvitysten mukaan usein keskimääräistä maltillisempaan kulutukseen. Rakennus- ja polttoaineena käytetään etupäässä uusiutuvaa puuta. Kalaa, marjoja ja muita luonnonantimia hyödynnetään mahdollisimman paljon. Omavaraisuus on arvossaan ja miltei kaikki mahdollinen pyritään uusiokäyttämään", Aaltonen pohtii.

Veden saartamat: Pielinen

Suomen saariston kasvot muuttuvat, ehkä nopeammin kuin koskaan. Petteri Saarion dokumenttisarja kertoo kotimaamme saaristoista.
Paalasmaalla asuva entinen rajavartija Pertti Gröhn pyytää Pielisestä kalaa kesät talvet. Osa menee myyntiin, osa tulee omaan tarpeeseen. Pertti on yksi harvoista Paalasmaan ansiokalastajista. Suomen saariston kasvot muuttuvat, ehkä nopeammin kuin koskaan. Petteri Saarion dokumenttisarja kertoo kotimaamme saaristoista. yle tv1

TV1 sunnuntaina 18.6.2017 klo 18.15 - 18.45, uusinta tiistaina 20.6. klo 16.15 ja lauantaina 24.6. klo 15.10
Yle Areenassa 30 päivää

Pielisellä Paalasmaan saaristo lumoaa korkeuseroillaan. Saaristo Pohjois-Karjalan Juukassa on osa kansallismaisemaa, joka avautuu jylhimpänä Kolin huipulta.

Dokumentissa vieraillaan saaren viimeisen maitotilallisen Arto Tanskasen luona ja tavataan Paalasmaasta suuresti vaikuttunut mökkiläinen, hollantilainen Hugo Sanders.

Karaistunut kalamies

Ikänsä Paalasmaalla asunut Hilkka Gröhn on nähnyt saaristoelämän rajut muutokset. "Kunhan mennään päivä kerrallaan vaan, se on minulla mielessä. Sitä ei tiiä kumminkaan minkälaista se iltasella jo on."

Karaistunut saarelainen Pertti Gröhn vie kuhanpyyntiin niin kesäillan tummuessa kuin talven tuiskeissa. Pielisen pinnan alla elää ja voi hyvin yksi Suomen harvoista alkuperäisistä kuhakannoista.

Suomen saariston kasvot muuttuvat, ehkä nopeammin kuin koskaan. Petteri Saarion dokumenttisarja kertoo kotimaamme saaristoista.
"Kunhan mennään päivä kerrallaan vaan, se on minulla mielessä", sanoo Hilkka Grön. Suomen saariston kasvot muuttuvat, ehkä nopeammin kuin koskaan. Petteri Saarion dokumenttisarja kertoo kotimaamme saaristoista. yle tv1

Talvella hiljaista, kesällä kuhisee

Paalasmaa heijastelee hyvin saaristolaisuuden nykyilmettä Suomessa: talvisin asukkaita on vähemmän kuin miesmuistiin, mutta kesäisin väkeä on luultavasti enemmän kuin milloinkaan ennen.

Loma-asuntoja Paalasmaalla on satakunta, lähes kaksinkertainen määrä ympärivuotisiin talouksiin verrattuna. Elokuussa Paalasmaalla järjestettäviin Suomen suurimman mökkiläistapahtuman rientoihin osallistuu sankoin joukoin väkeä, kuten myös kevään kalamarkkinoille. Syksyinen hirvestys kerää saarelaiset yhteen.

Veden saartamat: Saimaa

Suomen saariston kasvot muuttuvat, ehkä nopeammin kuin koskaan. Petteri Saarion dokumenttisarja kertoo kotimaamme saaristoista.
Saimaata kauneimmillaan – Pihlajavesi. Suomen saariston kasvot muuttuvat, ehkä nopeammin kuin koskaan. Petteri Saarion dokumenttisarja kertoo kotimaamme saaristoista. yl etv1

TV1 sunnuntaina 25.6.2017 klo 18.15 - 18.45, uusinta tiistaina 27.6. klo 16.20 ja lauantaina 1.7. klo 15.10
Yle Areenassa 30 päivää

Saimaan saaristoa ihaillaan Veden saartamat -dokumentissa niin taivaalta käsin, vettä pitkin kulkien kuin veden altakin.

Mikkosten sukutila Pihlajaveden Kokonsaaressa on Saimaan saariston kulttuurimaisemaa kauneimmillaan: ihmisen kädenojennus saaristoluonnolle ja -maisemalle ja päinvastoin.

Matka Kokonsaareen on eksoottinen. Saareen kuljetaan kahdella lossilla. Toinen lossikyydeistä on Suomen pisin.

Suomen saariston kasvot muuttuvat, ehkä nopeammin kuin koskaan. Petteri Saarion dokumenttisarja kertoo kotimaamme saaristoista.
Saimaan vedenalainen maailma. Suomen saariston kasvot muuttuvat, ehkä nopeammin kuin koskaan. Petteri Saarion dokumenttisarja kertoo kotimaamme saaristoista. yle tv1

Lampaat perinnetilan laitumella

Puumalan Niinisaari sijaitsee Saimaalla Nestori Miikkulaisen kotikulmilla. Niinisaaressa perinne ja luovuus lyövät kättä esimerkillisellä tavalla.

Lampaat laiduntavat perinnetilalla, ja Okkolan matkailutilan emännän ruislimppu vie kielen mukanaan. Maisemaan istuvat vuokramökit ovat tilan isännän Heikki Okkolan käsialaa ja navetan ylisillä soivat Niinijatsit.

Perinteiset saariston työt kiinnostavat matkailijoita: moni maatilalla vieraileva haluaa perehtyä ruisleivän tekemisen saloihin tai lähteä kalaan. Yhä useammin Okkolan tilalla vieraileva tulee itärajan takaa. Pariskunnan menestyksen salaisuus on monitaituruudessa.

Suomen saariston kasvot muuttuvat, ehkä nopeammin kuin koskaan. Petteri Saarion dokumenttisarja kertoo kotimaamme saaristoista.
Tapio Mikkosen perinnetilalla Pihlajaveden Kokonsaaressa lehmät laiduntavat kesät talvet. Suomen saariston kasvot muuttuvat, ehkä nopeammin kuin koskaan. Petteri Saarion dokumenttisarja kertoo kotimaamme saaristoista. yle tv1

Sepän pajasta kirveet ja puukot

Niinisaaren Hanhiniityn pajan seppä Martti Malisen käsissä syntyvät niin aikaa kestävät kirveet ja puukot kuin saranat ja lukot vaativankäsityötaidon perinteitä kunnioittaen. Temolan viinitilalla taas syntyy hartaudella kotimaista palkittua huippuviiniä.

Veden saartamat: Saaristomeri

Suomen saariston kasvot muuttuvat, ehkä nopeammin kuin koskaan. Petteri Saarion dokumenttisarja kertoo kotimaamme saaristoista.
Hallikuutin on hyvä harjoitella uimista ulkoluodon vesitaskussa. Suomen saariston kasvot muuttuvat, ehkä nopeammin kuin koskaan. Petteri Saarion dokumenttisarja kertoo kotimaamme saaristoista. yle tv1

TV1 sunnuntaina 2.7.2017 klo 18.15 - 18.45, uusinta tiistaina 4.7. klo 16.20 ja lauantaina 8.7. klo 15.10
Yle Areenassa 30 päivää

Veden saartamat -dokumenttisarjan neljännessä osassa kuljetaan kansallispuiston suljetuilta hyljeluodoilta uljaiden merikotkien hallitsemille saarille, kivutaan rengastajien kanssa pesäpuihin ja haltioidutaan henkeäsalpaavista auringonlaskuista.

Paraisiin kuuluvalla Utöllä kivutaan Suomen kuuluisimpiin lukeutuvaan majakkaan ja tutustutaan Utön kouluun ja asukkaisiin.

Kantaväestö koostuu eläkkeellä olevista saaristovirkailijoista ja heidän lapsistaan – ja ilahduttavasti myös paluumuuttajista ja ulkosaariston hurmaamista uussaaristolaisista.

Suomen saariston kasvot muuttuvat, ehkä nopeammin kuin koskaan. Petteri Saarion dokumenttisarja kertoo kotimaamme saaristoista.
Harvinainen apolloperhonen viihtyy Saaristomeren maksaruohovainioilla. Suomen saariston kasvot muuttuvat, ehkä nopeammin kuin koskaan. Petteri Saarion dokumenttisarja kertoo kotimaamme saaristoista. yle tv1

Tore meripelasti kuvaustarvikkeet

Utössä tavataan Tore Johansson, joka on asunut ikänsä ulkosaaristossa, Aspön saarella. Työpaikka on Utössä – tai pikemminkin luotsiveneessä, jota Tore kipparoi. Toren rooli kasvoi Veden saartamat -dokumentissa arvoon arvaamattomaan.

"Kevättalvisella hylkeenkuvausreissullamme työveneemme moottori hajosi ja jouduimme jättämään kamerat avoveneeseen myrskyävän meren armoille. Ensin apuun riensivät merivartijat, sitten aspöläinen Tore Johansson, joka pelasti talvimyrskyä uhmaten kuvaustarvikkeemme. Ilman häntä kamerani kuvaisivat nyt Ahtia ja Vedenemää 30 metrin syvyydessä", Petteri Saario kertoo.

Itämerellä koralleja

Petteri Saario Utöstä matka jatkuu saariston rengastietä pitkin ja matkalla yövytään Sattmarkin savimajassa, ihaillaan pinnan alla Itämeren koralleja, rakkoleviä ja tutustutaan kenties Suomen omituisimpaan matkailukohteeseen, Herrankukkaroon, ja sen persoonalliseen isäntään.

Veden saartamat: Merenkurkku

Suomen saariston kasvot muuttuvat, ehkä nopeammin kuin koskaan. Petteri Saarion dokumenttisarja kertoo kotimaamme saaristoista.
Ruokit pitävät kivikkoisista ulkosaarista. Suomen saariston kasvot muuttuvat, ehkä nopeammin kuin koskaan. Petteri Saarion dokumenttisarja kertoo kotimaamme saaristoista. yle tv1

TV1 sunnuntaina 9.7.2017 klo 18.15 - 18.45, uusinta tiistaina 11.7. klo 16.20 ja lauantaina 15.7. klo 15.10
Yle Areenassa 30 päivää

Veden saartamat -sarjan viidennessä osassa tutustutaan Merenkurkun saaristossa ekologisten kalaverkkojen valmistukseen Lindemanin verkkotehtaalla Raippaluodossa ja lähdetään Metsähallituksen vedenalaistutkijoiden kanssa tutkimaan pinnanalaista luontoa Norrskärillä.

Merenkurkun ulkoluodolla rengastetaan lintuja Pekka Peuran kanssa ja ihastellaan vaikuttavaa linnustoa ruokeista riskilöihin ja räyskiin. Björkössä seurataan saaristosta ammentavaa nykytanssiesitystä sekä ahventen ja särkien villiä kutunousua.

Merenkurkku on maailmanperintökohde

Merenkurkun saaristo Vaasan edustalla on saaristojemme todellinen kameleontti. Maan kohoamisen ansiosta pinta-ala kasvaa joka vuosi sata hehtaaria, 80 kertaa Vaasan torin verran. Sen vauhti on niin ainutlaatuista koko maailmassa, että Unesco on hyväksynyt Merenkurkun saariston maailmanperintökohteiden arvokkaaseen joukkoon.

Merenkurkku on ainutlaatuinen saaristoluonnon aarreaitta. Vaikeakulkuiset matalat vedet ja lukemattomat muotoaan muuttavat saaret, kallioluodot ja lahdelmat tarjoavat merilinnuille rauhan tyyssijan.

Merenkurkussa viihtyvät harmaahylkeet ja itämerennorpat. Hylkeen ja ihmisen yhteiselo ei ole aivan mutkatonta.

Suomen saariston kasvot muuttuvat, ehkä nopeammin kuin koskaan. Petteri Saarion dokumenttisarja kertoo kotimaamme saaristoista.
Merenkurkun saaristo on paikka, jossa maankohoamisen voi havaita paremmin kuin missään muualla maapallolla. Siksi se on valittu yhdessä vastarannalla sijaitsevan Ruotsin Korkean Rannikon kanssa Unescon maailmanperintökohteeksi. Suomen saariston kasvot muuttuvat, ehkä nopeammin kuin koskaan. Petteri Saarion dokumenttisarja kertoo kotimaamme saaristoista. yle tv1

Bergö lautan takana

Bergö on säilynyt omaperäisenä ja kiehtovana perinteisen saaristokulttuurin jäänteenä, osaltaan varmasti sen vuoksi, että ainoa ympärivuotinen yhteys saarelle on lautta.

Bergössä kyläillään perheessä, jossa vielä harjoitetaan perinteisiä saaristolaisammatteja: Erik Söderholm kalastaa ja pyytää hylkeitä, Janet Åkerback-Söderholm tekee käsitöitä kalannahkasta ja valmistaa perinteistä hylkeenlihapataa.

Bergössä tutustutaan myös Anette Strandbackaan, jolle ei tulisi mieleenkään muuttaa monen muun nuoren tavoin suurempiin kaupunkeihin. Vaikka työ on Vaasassa, koti on Bergössä.

”Täällä kaikki on paljon rauhallisempaa. Ihmiset tuntevat toisensa, kaikki tuntevat kaikki. Olen luonteeltani optimisti, minun mielestäni elämä on täällä todella kivaa. Täällä ympärilläni on kaverini, perheeni. Täällä on todella hyvä elää.”

Veden saartamat: Helsingin saaristo

Suomen saariston kasvot muuttuvat, ehkä nopeammin kuin koskaan. Petteri Saarion dokumenttisarja kertoo kotimaamme saaristoista.
Aika on pysähtynyt Itä-Helsingin Vartiosaaressa. Suomen saariston kasvot muuttuvat, ehkä nopeammin kuin koskaan. Petteri Saarion dokumenttisarja kertoo kotimaamme saaristoista. yle tv1

TV1 sunnuntaina 16.7.2017 klo 18.15 - 18.45, uusinta tiistaina 18.7. klo 16.20 ja lauantaina 22.7. klo 15.10
Yle Areenassa 30 päivää

Helsingin saaristo on tuntematon jopa helsinkiläisille itselleen. Suomenlinnassa on toki käyty eväsretkellä, mutta kuinka moni on vaivautunut todella tutustumaan tunnetuimman maailmanperintökohteemme ainutkertaiseen historiaan?

Kivenheiton päässä sijaitsevat vanhat sotilassaaret Vallisaari ja Kuninkaansaari tekevät vaikutuksen luonnonarvoillaan.

Vartiosaaressa on aika pysähtynyt

Hurmaavassa Vartiosaaressa Itä-Helsingissä aika tuntuu pysähtyneen sata vuotta sitten. Vaikka se sijaitsee kirjaimellisesti vain kivenheiton päässä mantereesta, vierailu saarelle on jättiläisen loikka kesytetystä kaupunkiympäristöstä vapaana viheriöivään saaristoluontoon. Karmeliittaluostarin metsäkirkossa, koskemattoman luonnon helmassa, on hyvä hiljentyä suurten kysymysten äärelle.

Maantieteilijä Marko Leppänen tuntee kotisaaristonsa juurta jaksain, kierrettyään saaria vuosia niin työkseen kuin harrastuksekseen. Hänen kanssaan pääsemme kauppareissulle kauppalaiva Christinalle Villingin saareen. Leppänen ei ole suinkaan ainoa, joka on menettänyt sydämensä saarille. Helsingin saarten luonto ja historia lumosivat myös Jarmo Niemisen, kun hän oli työssä armeijassa Santahaminassa.

Suomen saariston kasvot muuttuvat, ehkä nopeammin kuin koskaan. Petteri Saarion dokumenttisarja kertoo kotimaamme saaristoista.
Edit Grön on asunut koko ikänsä Vartiosaaressa. Suomen saariston kasvot muuttuvat, ehkä nopeammin kuin koskaan. Petteri Saarion dokumenttisarja kertoo kotimaamme saaristoista. yle tv1

Onko kaikki rahassa ja ulkoisessa olemisessa?

Vartiosaaressa ikänsä asunut Edit Grön haltioituu yhä kotisaarensa luonnosta ja rauhasta.

”Tiedän, että itse alan olla melkein viimeisellä rannalla ja enemmän olen huolissani koko perässä seuraavasta joukosta. Miten he pärjäävät? Minusta on niin paljon koventunut tämä maailma", Grön tuumaa.

"Toivoisin että enemmän otettaisiin huomioon, että mitä hyvää maailmasta voi löytyä, ettei se kaikki ole rahassa ja ulkonaisessa olemisessa."

"On suurta tavata ihmisiä, jotka ovat osaansa ja oloonsa tyytyväisiä. Tämmöistä toivon että olisi enemmän. Ettei se olisi sitä, että mä tahtoisin sitä ja mä tarvitsen tätä ja mun täytyy saada vaikka kynnet verillä.”

Monen Helsingin saaren kohtalonhetket ovat käsillä. Suunnitellut sillat ja raskas rakentaminen muuttaisivat saarten ilmeen ja luonnon peruuttamattomasti.

Ohjaus, kuvaus, käsikirjoitus: Petteri Saario. Tuotanto: Tiina Saario ja Petteri Saario / DocArt , 2012. Dokumenttisarja on esitetty Ykkösellä edellisen kerran vuonna 2013.

Suomen saariston kasvot muuttuvat, ehkä nopeammin kuin koskaan. Petteri Saarion dokumenttisarja kertoo kotimaamme saaristoista.
Aivan Suomenlinnan kupeessa sijaitsevat Vallisaari ja Kuninkaansaari olivat vuosikymmenet suljettuja, muilta paitsi sotilailta. Nyt armeija on päättänyt luopua niistä. Suomen saariston kasvot muuttuvat, ehkä nopeammin kuin koskaan. Petteri Saarion dokumenttisarja kertoo kotimaamme saaristoista. yle tv1
Kommentit