Hyppää pääsisältöön

Dengue-kuume kaatoi Tuulikin Thaimaassa: "Muistan ajatelleeni, ettei haittaisi, vaikka kuolisin tähän."

Iskikö tauti matkalla?
Iskikö tauti matkalla? Kuva: Yle, Annukka Palmén-Väisänen ulkomaanmatkailu,sairaus,ulkomaanmatka

Muistatko sen ulkomaanmatkan, kun sairastuit vatsatautiin tai joku muu tauti laittoi lomasuunnitelmat uusiksi? Epäilemättä muistat. Akuutti kerää kesän ajan teidän tarinoitanne reissussa iskeneistä taudeista, oli sitten kyse Ruotsin risteilyn pilanneesta noroviruksesta tai jostain vakavammasta matkalla iskeneestä taudista. Julkaisemme kokemuksianne Akuutin verkkosivuilla kesän jälkeen. Tuulikki Viitaniemi sairastui vuonna 2002 Thaimaassa dengue-kuumeeseen. Hänen tarinansa voit lukea jo nyt.

- Arvasin heti, mistä oli kyse, koska dengue-kuumetta oli liikkeellä, muistelee Tuulikki Viitaniemi. Testi vahvisti epäilyn.

Suuri osa dengue-tartunnoista on vähäoireisia tai oireettomia. Viitaniemeen tauti iski rajuin oirein. Taudin akuutissa vaiheessa hän makasi sängyssä lähes tajuttomassa tilassa kärsien korkeasta kuumeesta ja voimakkaasta pahoinvoinnista.

Lääkäri sanoi minulle, että syö tai kuole.

- Lääkäri sanoi, että syö tai kuole, joten purin hampaita yhteen ja yritin syödä sekä juoda. Ihmeen kaupalla sain pidettyä ravinnon jotenkuten sisällä.

Korkean kuumeen ja pahoinvoinnin jälkeen iski ihottuma.

- Sain punaisen, röpelöisen näppyläihottuman, joka oli vielä kuumetta ja pahoinvointiakin pahempaa, koska iho kutisi rajusti enkä pystynyt nukkumaan. Tuntui, kuin pieniä muurahaisia olisi juossut ympäriinsä käsissä ja jaloissa. Minun dengueni noudatti sikäli tyypillistä kaavaa, että kun näppylät ilmestyivät, kuvottava olo loppui kuin seinään.

Ajattelin taudin pahimmassa vaihessa, että ei yhtään haittaisi, vaikka nyt kuolisin tähän.

- Muistan ajatelleeni taudin pahimmassa vaiheessa, että ei yhtään haittaisi, vaikka nyt kuolisin tähän. Olo oli niin surkea, muistelee Viitaniemi.

Tuulikki Viitaniemi sairastui Thaimaassa dengue-kuumeeseen.
Tuulikki Viitaniemi sairastui Thaimaassa dengue-kuumeeseen. Kuva: Tuulikki Viitaniemi Dengue Fever,Thaimaa,Denguekuume

Aiemmin Thaimaassa matkaoppaana työskennelleen Viitaniemen parantumisessa tärkeä rooli oli tutulla lääkärillä.

- Koska olen entinen matkaopas, minulla oli hyvä suhde lääkäriin, jolle olin vienyt aiemmin asiakkaita. Hän hoiti minua kotonani, ripusti pyykkinarun kattoon ja laittoi tipan sinne roikkumaan. Sitten hän kävi neljän tunnin välein mittaamassa veriarvoni ja lisäämässä tippaa. Samalla hän katsoi, että otin parasetamolia kipulääkkeeksi.

Tuulikki Viitaniemi lomailee usein Thaimaassa
Tuulikki Viitaniemi lomailee usein Thaimaassa Kuva: Tuulikki Viitaniemi Denguekuume,matkasairaus

Koska dengue on virus, nesteytystä ja särkylääkettä tehokkaampaa hoitoa tautiin ei ole. Verenvuotoriskin vuoksi kivunhoitoon suositellaan vain parasetamolia. Dengue-rokote on ollut kehitteillä jo pitkään ja se on nyt saatu käyttöön yli kymmenessä maassa. Thaimaan Phuketissa rokote tuli myyntiin tammikussa 2017.

Tärkein keino välttyä tartunnalta on hyttysiltä suojautuminen.

Sairastuitko matkalla? Kerro tarinasi meille.

  • Voivatko oikomiskojeet aiheuttaa äännevirheitä?

    Miten oikomiskojeet vaikuttavat lapsen puheen kehitykseen?

    Jo ennen kouluikää moni lapsi saa suuhunsa jonkin oikomiskojeen hyvän purukaluston ja kunnollisen purennan tukemiseksi. Kun lapsen suuhun ilmestyy ylimääräinen laite, voi puhe puuroutua. Miten selkeät ärrät ja ässät sekä hyvä purenta ja kaunis hammasrivistö saadaan mahtumaan samaan suuhun? Entä mitä tapahtuu puuroutuneelle puheelle, kun hoito päättyy?

  • Tiesitkö tämän mustikasta?

    Säännöllinen mustikan syöminen voi lieventää tulehdustilaa.

    Mustikka on metsien kultakimpale. Jo muutama desi mustikoita päivässä auttaa kattamaan hyvän osan esimerkiksi päivän kuitumäärästä ja E-vitamiinitarpeesta. Säännöllinen mustikoiden syöminen voi myös lieventää esimerkiksi diabetekseen ja sepelvaltimotautiin liittyvää matala-asteista tulehdustilaa.

  • Juoksu vapauttaa mielen – “Juoksulenkki voi olla meditatiivinen kokemus”

    Juoksulenkillä kannattaa liikuttaa kehon lisäksi myös mieltä

    – Ihminen on kokonaisuus, siksi juoksulenkillä kannattaa liikuttaa kehon lisäksi myös mieltä. Juoksun mahdollisuudet ovat valtavat ja se on fyysisten terveysvaikutusten lisäksi erinomainen väline ajatusten jäsentämiseen ja koostamiseen. Näin sanoo entinen kilpajuoksija ja psykoterapeutti Kirsi Valasti.

  • Juotko liikaa? Lue lääkärin vinkit alkoholin kohtuukäyttöön

    Lääkärin vinkit alkoholin kohtuukäyttöön.

    A-klinikan johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki on auttanut monta alkoholin suurkuluttajaa kohtuukäyttäjäksi – pienin askelin. Kohtuukäyttöön siirtyminen vaatii ennen kaikkea tukea ja lujaa tahtoa. Syyllisyyden tunteen Simojoki kannustaa heittämään romukoppaan.