Hyppää pääsisältöön

Irakilaisperheen ramadan Suomessa – paastoa, jouluvaloja ja mustikkapiirakkaa

Isä ja äiti katsovat kun lapsi ottaa lusikalla mustikkapiirakkaa
Hajar Seiab ja Saif Emaeber haluavat opettaa tyttärelleen sekä suomalaisen että irakilaisen kulttuurin. Isä ja äiti katsovat kun lapsi ottaa lusikalla mustikkapiirakkaa Kuva: Yle/Sari Veikkolainen Yle Oppiminen,ramadan

Olohuoneen lampun päälle on ripustettu jouluvalot, kuskusilla täytetty kana tuoksuu uunissa. Kello on pian 19 ja Mekassa aurinko on laskemassa. Helsingin Viikissä sen sijaan aurinko paistaa kirkkaasti olohuoneen ikkunasta kun Hajar Seiab kattaa lautasia pöytään.

Irakilaisen Hajarin ja hänen miehensä Saifin perheessä valmistaudutaan syömään päivän ensimmäistä ateriaa. On ramadan, muslimien paastokuukausi eikä ruokaa tai juomaa saa nauttia ennen auringonlaskua.

– Me emme paastoa Suomen auringon mukaan, Hajar kertoo. – Paaston ei koskaan pidä haitata omaa terveyttä. Ramadanin tarkoitus ei ole olla kärsimystä vaan se on ennen kaikkea iloinen juhla.

Muuallakin maailmassa ramadan on nyt vaikeaan aikaan.

Aurinko aiheuttaa silti Suomen muslimeille päänvaivaa. Ramadan on eri vuosina eri aikoihin. Talvella paastoaika jää hyvin lyhyeksi ja kesällä taas ei ole juuri lainkaan aikaa syömiseen.

Muuallakin maailmassa ramadan on nyt vaikeaan aikaan, muistuttaa Hajar.

– Esimerkiksi Irakissa voi helposti olla tähän aikaan vuodesta 50-55 lämpöastetta ja koko päivä pitäisi olla juomatta.

huivipäinen laittaa keittiössä ruokaa
Saif on yleensä perheen kokki, mutta tällä kertaa täytetyn kanan on valmistanut Hajar - Saifin ohjeilla. huivipäinen laittaa keittiössä ruokaa Kuva: Yle/Sari Veikkolainen Yle Oppiminen,ramadan

Yhteiset illanvietot kuuluvat ramadanin viettoon

Pöydässä on hapanta jogurttijuomaa ja taateleita. Paasto rikotaan eli syöminen aloitetaan niillä. Varsinaiseen pääruokaan siirrytään hitaasti, jotta ei tulisi huono olo.

Tänään kylässä ei ole vieraita, mutta yleensä paastopäivän illallinen eli iftar nautitaan ystävien kanssa. Hajarin perhe asuu Tampereella ja Saifin suku on Irakissa, joten sukulaisten kanssa ei päivittäin voida tavata.

– Lapsuudessani Tampereella meillä oli noin kymmenen irakilaisperheen yhteisö. Kaikki lapset olivat ystäviäni ja iftar-illat venyivät pitkiksi.

Hajar haluaa välittää saman yhteisöllisyyden tunteen pian 2-vuotiaalle tyttärelleen Elinalle.

Paastoon ei voi pakottaa

Vanhemmat joutuivat toppuuttelemaan nuoren Hajarin paastointoa. Ensin Hajar sai pitää niin kutsutun porraspaaston eli söi vain ruoka-aikoina ilman ylimääräisiä välipaloja.

– Halusin aina pienenä paastota, mutta äiti ja isä kielsivät koska olin liian nuori. Olin 13-vuotias kun paastosin ensimmäisen kerran. Se oli silloin helppoa, koska oli talvi ja aurinkoa ei paljon näkynyt.

Huivipäinen äiti syöttää lasta ruokapöydässä
Elina ei vielä moneen vuoteen paastoa. Aikanaan hän päättää itse millä tavalla haluaa ramadania viettää. Huivipäinen äiti syöttää lasta ruokapöydässä Kuva: Yle/Sari Veikkolainen Yle Oppiminen,ramadan

Hajar tietää perheitä, joissa lapset pakotetaan käyttämään huivia ja rukoilemaan, mutta ei usko, että ketään voi loputtomasti pakottaa. Nuoren paastoamista on lisäksi mahdotonta kontrolloida.

Hajarin mielestä tärkeintä on näyttää esimerkkiä ja antaa nuoren itse valita. Elina valitseekin aikanaan itse paastoaako vai ei. Vanhempien tehtävä on näyttää esimerkkiä ja tarjota vaihtoehtoja.

– Me olemme asuneet Suomessa niin kauan että juhlimme myös joulua ja uutta vuotta ja Elina käy päiväkodin kanssa kirkossa. Lapsuudessani minäkin kävin koulun kanssa kirkossa kuten kaikki muutkin.

Kasvata, kerro ja näytä. Ja sitten lapsi saa itse valita.

Arkea ja juhlaa lomittain

Saif tarjoilee vaimolleen teetä. Jälkiruokana on hedelmiä ja Hajarin leipomaa mustikkapiirakkaa vaniljakastikkeen kanssa. Paastopäivän jälkeen yleensä syödään paremmin ja illat usein venyvät ystävien kanssa seurustellessa.

Kun Hajar paastosi lapsena ramadan oli talvella ja paasto rikottiin noin klo 16. Nyt kun ramadan on siirtynyt kesään on siitä tullut hankalaa monelle työssäkäyvälle muslimille. Valvominen on vaikeaa jos aamulla on aikainen herätys ja vuorokautinen paastoaika on pitkä.

– Irakissa ihmiset juhlivat iltaisin ja tapaavat toisiaan puistoissa ja kahviloissa. Täällä me käydään ihan normaalisti töissä. Se on joskus vähän haastavaa.

Mies ja huivipäinen nainen istuvat sohvalla
Ramadanin aikaan monet koristelevat kotiaan. Suomalaiset jouluvalot sopivat tähän tarkoitukseen hyvin. Mies ja huivipäinen nainen istuvat sohvalla Kuva: Yle/Sari Veikkolainen Yle Oppiminen,ramadan

Työssäkäyvänä pienen lapsen äitinä Hajar on miettinyt oman paastonsa myös suhteessa elämäntilanteeseen.

– Jos tuntuu että väsyttää ja ei jaksa käydä töissä niin pitää miettiä. Päädyin siihen, että paastoan arkisin 15 tuntia Suomen auringon noususta eteenpäin. Silloin pystyn vielä käymään töissä ja hoitamaan arjen.

Hajar ja Saif rukoilevat säännöllisesti, mutta käyvät moskeijassa vain harvoin. Lapsiperheen elämä pitää kiireisenä.

Ramadanin aikaan ruuansulatus on kovilla!

Paasto on tottumiskysymys, kertoo Hajar

– Jos on nuoresta pitäen tottunut paastoamaan niin tuntee oman elimistönsä. Ensimmäiset päivät ovat usein vaikeita.

Hajar tietää, että ramadanin aikana ei kannata syödä mitään suolaista koska se janottaa. Proteiinipitoinen ruoka pitää kylläisenä.

– Se mikä närästää, ei sovi myöskään paastoon. Närästys onkin monien paastoajien riesa. Kun aurinko nousee ja paasto alkaa me nukutaan. Moni herää ja syö vielä aterian ennen auringon nousua.

Kun elimistö on tottunut paastoon, se sujuu melkein rutiinilla. Mutta viimeiset päivät ramadanista ovat monelle todella vaikeita.

– Mieli karkaa jo eid-juhlaan ja paaston päättymiseen, eikä millään jaksaisi enää odottaa.

huivipäinen nainen katsoo kameraan
huivipäinen nainen katsoo kameraan Kuva: Yle/Sari Veikkolainen Yle Oppiminen,Ramadan

Mikä on ramadan ja miksi sitä vietetään? Katso video!