Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Syötävä kaupunki pääkuva

Kerrostalopihakin voi olla hurmaava hyötypuutarha

Ilmakuva suorakaiteen muotoisesta vehreästä umpikorttelipihasta.
Korttelipiha voi olla vehreä keidas jopa keskellä kivistä kantakaupunkia. Ilmakuva suorakaiteen muotoisesta vehreästä umpikorttelipihasta. Kuva: DocArt, Antti Saario Petteri Saario,Helsinki,Vallila, Helsinki,sisäpihat,asvalttiviidakot

Kun kurkkaa Helsingin Vallilassa Sammatintien kohdalla porttikongista sisään, ei ole uskoa silmiään.

Korkeiden pastellisävyisten kerrostalojen suojissa avautuu mittava suorakaiteen muotoinen sisäpiha, jossa suuret vaahterat ja koivut kohoavat kohti korkeuksia. Kesätuuli kuivattaa narulla pyykkejä ja pihan keskellä grillipaikka odottaa talon asukkaita luokseen.

Yksi nurkkaus yli satametrisestä pihasta on omistettu viljelylaatikoille. Pihapiiri on kukkea esimerkki siitä, että kaupunkiviljely onnistuu keskellä urbaaneintakin kivikaupunkia. Viljelylaatikoita on ollut pihalla jo useita vuosia, joten käytännöt ovat vakiintuneet ja pelisäännöt selvät. Tieto kulkee viljelijöiden kesken Facebook-ryhmän kautta.

Terhi Heino on asunut Apinalinnanakin tunnetussa korttelissa poikansa kanssa kaksi vuotta. Laatikkoviljelyä hän harrastaa ensimmäistä kesää.
- Täällä asuu erilaisia ihmisiä. On vuokralaisia, omistusasuntoja, tukiasuntoja. Meillä on hyvä henki, on vanhoja ja nuoria ja kaikki ovat sovussa keskenään ja tunnemme toisemme, Heino kuvaa pihapiirin tunnelmaa.

Nainen kastelee kastelukannulla pojan kanssa kanssa kerrostalopihalla laatikkoviljelmää.
Terhi Heino viljelee poikansa Leon kanssa Apinalinnan korttelipihalla ensimmäistä kesää. Nainen kastelee kastelukannulla pojan kanssa kanssa kerrostalopihalla laatikkoviljelmää. Kuva: DocArt, Petteri Saario kaupunkiviljely,laatikkoviljely,korttelipihat

Nurmikon tilalle kasvimaa?

Ensimmäinen mielikuva kerrostalopihasta ei tyypillisesti ole Apinalinnan kaltainen viherkeidas vaan ennemmin kivinen korttelipiha kantakaupungissa tai nurmikon peittämä pihamaa lähiössä, jossa kasvaa muutamia puita ja pensaita autopaikkojen ympärillä.

Jos asukkaat itse haluavat, kerrostalopiha voi olla paljon enemmän: vehreä olohuoneen jatke, asukkaiden kohtauspaikka, lähiruuan viljelymaa. Taloyhtiöiden pihoilla olisi valtava potentiaali kasvattaa lähiruokaa kaupungeissa, mutta sitä ei perinteisesti ole harrastettu.

Mitä jos nurmikon tilalla olisikin kasvimaa? Kukkalaatikoiden tilalla viljelylaatikoita, koristeomenapuiden sijasta oikeita omenapuita? Puutarhaliiton toimitusjohtajalla Timo Taulavuorella on näkemys siitä, miksi taloyhtiöiden pihoilla ei ole enempää syötäviä kasveja.
- Arvelen sen johtuvan siitä, että silloin kun on kaupungistuttu voimakkaasti, on haluttu tehdä pesäeroa maalaiselämään ja siksi on suosittu koristekasveja.

Toiseksi syyksi Taulavuori epäilee sadon jakamisen vaikeutta. Mitä jos kaikille ei riitäkään?
- Aiemmin ajateltiin, että parempi on, että ei ole mitään kuin että naapuri söisi kaikki omenat. Nyt olemme kuitenkin edenneet kaupungistumisessa uudelle tasolle, jossa yhteisöllisyys merkitsee enemmän kuin se kenelle sato kuuluu, Taulavuori summaa.

Nuoremmille sadon merkitys ei ole niin suuri, heille tärkeää on koko prosessi, kylväminen, kasvun seuraaminen ja muiden tapaaminen.― Timo Taulavuori
Viljelylaatikossa kasvaa salaattia ja yrttejä.
Viljelylaatikossa kasvattaminen on helppo tapa viljellä taloyhtiön pihalla. Viljelylaatikossa kasvaa salaattia ja yrttejä. Kuva: DocArt, Antti Saario Petteri Saario,kaupunkiviljely,laatikkoviljely,apinalinna

Miten jakaa sato?

Kaupunkien pihapiireissä toden totta huomaa muutoksen. Yhä useammin kerrostalopihoilla näkee viljelylaatikoita, eikä taloyhtiön yhteinen ryytimaakaan ole poikkeuksellinen näky.

Taulavuori kertoo, että Puutarhalehden tekemässä tutkimuksessa ilmeni, että yli 40-vuotiaita hyötykasvit eivät juurikaan kiinnosta omalla pihamaalla, sen sijaan nuorempia kotitarveviljely innostaa.
- Vanhempien suomalaisten ajatustapa on ollut pragmaattinen: satoa pitää tulla kunnolla. Nuoremmille taas sadon merkitys ei ole niin suuri, heille tärkeää on koko prosessi, kylväminen, kasvun seuraaminen ja muiden tapaaminen.

Jotta sadon jakaminen ei herättäisi mielipahaa asukkaiden kesken, Taulavuori suosittelee, että ennen viljelyn aloittamista taloyhtiön kokouksessa sovittaisiin yhteisesti pelisäännöistä.
- Kenelle sato kuuluu, kaikille vai niille, jotka kasveja hoitavat.

Korttelipihat takaisin

Apinalinnan asukkaat ovat tottuneet siihen, että sisäpihaa tullaan ihastelemaan kauempaakin. Piha on ollut kulissina monelle kuvausryhmälle ja kukkea korttelipiha on esikuva myös Korttelipihat takaisin -liikkeelle.

Liike sai alkunsa vuosi sitten, kun Helsingin Punavuoressa korttelipihojen asukkaat heräsivät ihmettelemään, miksi niin moni sisäpiha on ankeuden perikuva. Taloyhtiöiden tontit on visusti aidattu omiksi alueikseen, harmaaseen asvalttiin vaihtelua tuovat lähinnä roskikset ja muutama autopaikka.

Monet pitävät korttelipihojen aitoja normeina. Eivät ne ole.― Anne-Mari Ahonen

Liikkeen tavoitteena on murtaa muurit ja aidat, yhdistää piha-alueet ja tehdä niistä viihtyisiä oleskelutiloja talojen asukkaille.

Juurtuneet käytännöt muuttuvat hitaasti, sen tietää Korttelipihat takaisin -liikkeen perustajajäsen Anne-Mari Ahonen.
- Nämä ovat haastavia projekteja, valtavasti on muuttujia ja vastahankaisia ihmisiä. Tehokkain tapa on viestintä, kertoa, että se on mahdollista. Esimerkiksi monilla on sellainen käsitys, että pihojen aidat ovat normi. Eivät ne ole, Ahonen sanoo.

Ahosen korviin ei ole kantautunut, että taloyhtiöissä olisi päästy vielä toteutuksen tasolle, mutta vakavia suunnitelmia asukkaat ovat viritelleet. Myös Helsingin kaupunki toivoo korttelipihojen paluuta, mutta päätös on taloyhtiöiden.

Taivaalta kuvattu kaupungin tiivis korttelipiha. Punakattoisten keltaisten ja punaisten talojen väliin jää suuri vihreä sisäpiha. Pihalla on suuria puita, pensaita ja nurmikkoa.
Vallilan Apinalinnanakin tunnetulle pihalle mahtuu niin grillipaikka, pyykkitelineet kuin asukkaiden viljelylaatikot. Piha on Korttelipihat takaisin -liikkeen esikuva. Taivaalta kuvattu kaupungin tiivis korttelipiha. Punakattoisten keltaisten ja punaisten talojen väliin jää suuri vihreä sisäpiha. Pihalla on suuria puita, pensaita ja nurmikkoa. Kuva: DocArt, Antti Saario Petteri Saario,Vallila, Helsinki,sisäpihat,korttelipiha

Ahonen aikoo seuraavaksi laatia yhdessä liikkeen toisen perustajajäsenen Kaisa Viitasen kanssa sivuston, jossa jaetaan tietoa korttelipihoista. Sivuille tulee muun muassa työkalupakki, josta esimerkiksi ammentaa perusteluja siihen, miten asiaa voi omassa taloyhtiössä edistää.
- Jos viihtyvyys ei kelpaa perusteeksi, niin raha kuitenkin puhuttelee usein. Pihojen yhdistämisestä voi tulla huomattavaa säästöä.

Sisäpihoja ei ole aidattu enää vuosikymmeniin ja edistysaskeleita nähdään uusissa rakennusprojekteissa. Kunnianhimoisin hanke Suomessa lienee tällä hetkellä Helsingin Jätkäsaareen valmistuva kerrostalokortteli, jossa kokeillaan viherrakentamista suomalaisittain aivan uudessa mittakaavassa. Katoilta ja seiniltä paikkansa saavat niin metsämarjat, köynnökset ja ketokasvit kuin keittiöpuutarhat ja perhosbaarit.

Apinalinnaan ihastutaan Petteri Saarion ohjaamassa Asvalttiviidakot-dokumenttisarjan dokumentissa Hallitusti hoitamaton. Sarja alkaa TV1:ssä 3.10.2017.

Luonto