Hyppää pääsisältöön

Maailma on kolmekymppisten miesten koodaama – taiteilija haluaa muutosta

tomi dufva
tomi dufva Kuva: Sari Casal / Yle tomi dufva

Tutkija-taiteilija Tomi Dufva haluaa kasvattaa ihmisten ymmärrystä digitaalisesta maailmasta. Hän puhuu luovan ohjelmoinnin ja ohjelmoinnin lukutaidon puolesta. Digitaalisen teknologian pohjalla on koodia ja silloin sen takana on aina ohjelmoija – todennäköisesti 30-40-vuotias mies.

Yhteiskuntamme ja jopa sosiaaliset suhteemme toimivat yhä enemmän digitaalisen tekniikan varassa. Näin ollen lähes kaikki mitä teemme toimii koodin avulla.

– Digitaalisessa teknologiassa on metataso, joka erottaa sen muusta teknologiasta: juuri se että se on kaikki ohjelmoitua. Ja silloin se on aina jonkun ohjelmoimaa. Tällöin ne rakenteet, joissa elämme, ovatkin ohjelmoijien määrittelemiä, Tomi Dufva toteaa.

Dufva huomauttaa, ettei koodi ole arvovapaata, vaan heijastaa tiedostettuja ja tiedostamattomia arvovalintoja. Nämä voivat olla peräisin ohjelmoijalta, ohjelmointifirmalta tai vaikkapa monikansalliselta jättiyhtiöltä. Siksi olisikin tärkeää, että ymmärtäisimme jonkin verran ohjelmoinnin lainalaisuuksia, miten kaikki rakentuu. Voisi puhua ohjelmoinnin lukutaidosta.

– Silloin meille tulee myös kyky pyytää jotain erilaista tai kritisoida puutteita ja ongelmakohtia.

90 prosenttia ohjelmistosta on valkoihoisten 30-40-vuotiaiden miesten tekemää. Luova ohjelmointi on siihen nähden rikasta, monikulttuurisempaa ja siinä on kaikkia sukupuolia edustettuna.

Jos vielä muutama vuosi sitten hätkähdimme ruudulle ilmestyviä kohdennettuja mainoksia vaikkapa Facebookissa, nyt ne ovat arkipäiväistyneet. Helposti totumme tietojen keruuseen ja markkinointiin ikään kuin ne olisivat muuttumattomia tosiseikkoja.

– Yksityisyyden rajat tulevat esiin voimakkaasti ja se, kenelle se koodi on oikeastaan tehty. Kärjistäen, onko Facebook ja Google tehty meitä varten vai olemmeko vain tuotteita, joista kerätään dataa ja joille myydään jotakin. Samalla tietomäärällä ja ohjelmistomäärällä voisimme tehdä yhteiskuntaa kehittävämpiä ohjelmia, jotka voisivat luoda jotain uutta eivätkä vain rahastaa.

Tomi Dufva haluaisi ohjelmoijien joukon suuremmaksi ja heterogeenisemmäksi. Tällöin voisimme nimenomaan saada monipuolisempia ohjelmia. Luova ohjelmointi voisi sopia ainakin osalle heistä, jotka eivät perinteisestä koodaamisesta innostu.

– Jos ajatellaan, että 90 prosenttia ohjelmistosta on valkoihoisten 30-40-vuotiaiden miesten tekemää, niin luova ohjelmointi on siihen nähden rikasta, monikulttuurisempaa ja siinä on kaikkia sukupuolia edustettuna.

Perinteisestä ohjelmoinnista poiketen luovassa ohjelmoinnissa päämäärä on ilmaisullinen.

– Yleensä ohjelmistoja tehdään johonkin toiminnalliseen tarkoitukseen kun taas taiteen välineenä se on ennemminkin ilmaisukeino tai kommentointikeino. Silloin voidaan vaikka kommentoida digitaalista ympäristöä, jossa elämme.

Digitaalisestakin maailmasta pitää tietyllä tapaa pitää huolta. Ei ole ihan sama, miten se on rakennettu.

Ohjelmoija-lastenkirjailija Linda Liukas on viime vuosina edistänyt näkyvästi tyttöjen ja naisten mukaan tuomista ohjelmoinnin pariin. Tietokonemaailma ei suinkaan ole aina ollut miesten vallassa, vaan monet ensimmäisistä ohjelmoijista olivat naisia. Tomi Dufva näkee omassa ja Liukkaan manifestissa yhtäläisyyksiä.

– Hänkin tuo esille sitä, että koodi on läsnä kaikkialla. Ohjelmointia voi lähestyä pelotta ja sillä voi luoda jotain.

Tomi Dufvan ideaalimaailmassa suurempi tekijäjoukko voisi jopa muuttaa digitaalisen maailman vallitsevia rakenteita. Silloin ohjelmistot palvelisivat entistä paremmin käyttäjiä eivätkä niinkään osakkeenomistajia.

– Digitaalisestakin maailmasta pitää tietyllä tapaa pitää huolta. Ei ole ihan sama, miten se on rakennettu.

Piirustusrobotti ja ihminen piirtävät yhtä aikaa paperille.
Piirustusrobotti ja ihminen piirtävät yhtä aikaa paperille. Kuva: Tomi Dufva piirustusrobotti
Piirustusrobotti piirtää paperille.
Piirustusrobotti piirtää paperille. Kuva: Tomi Dufva piirustusrobotti

Tomi Dufva innostui ohjelmoinnista taiteen kautta. Aluksi hän alkoi hyödyntää luovaa ohjelmointia omassa taiteessaan, ja myöhemmin hän päätyi opettamaan sitä myös muille. Nyt hän tekee väitöstutkimusta aiheesta Aalto-yliopistossa.

Koodi on Dufvalle kuin mikä tahansa muu materiaali tai tekniikka. Se pitää oppia, jotta sitä voi hyödyntää.

– Kun itse alan koodaamaan, se on yhtä lailla taiteellinen työkalu kuin joku muukin. Olen aikaisemmalta koulutukseltani taidemaalari. Maalatessa pääsee flow’hun ja yhtä lailla koodatessa pääsee flow’hun. Ne voi hyvinkin nähdä samanlaisina asioina.

Tieteessä ja taiteessa Dufva näkee yhtäläisyyksiä. Molemmat tutkivat maailmaa, mutta ne tuovat esiin erilaisia näkökulmia.

– Taide voi nostaa esiin sellaisia kysymyksiä yhteiskunnastamme, mitä me emme ehkä vielä tieteen avulla voi kysyä. Se voi näyttää sellaista, mikä ei ole vielä sanallisella tasolla.

Matematiikan tunnilla voi olla vaikea tuoda esiin vapaan ohjelmiston ideologiaa tai mikä olisi koodiajan Mona Lisa.

Perinteisesti ohjelmointi nähdään loogisena kielenä, jolla kommunikoidaan koneen kanssa ykkösillä ja nollilla. Koodia ja ohjelmointia voi olla vaikea lähestyä, etenkin kun se esitetään mystisenä älykköjen puuhasteluna.

– Luova ohjelmointi jollakin tavalla voimauttaa siinä ympäristössä. Ei ole vain yhtä oikeaa toimintatapaa, vaan voi kokeilla erilaisia tapoja ja ilmaista itseään koodin avulla. Insinöörimäisellä ohjelmoijalla voi olla hyvinkin pedantti näkemys siitä, miten hyvä koodi rakentuu. Taiteellisemmalle henkilölle tärkeämpää on kenties se, miltä se tuntuu tai näyttää.

Esimerkiksi elektroniikan tuominen mukaan ohjelmointiin voi antaa kokonaisvaltaisempaa ymmärrystä ohjelmoinnista. Yksinkertaisimmillaan tämä voi vaikka tarkoittaa sitä, että saa koodilla LED-valon välkkymään Arduino-mikrokontrollerissa. Asia, jota kirjoitetaan ruudulla, saakin aikaan jotain konkreettisessa maailmassa. Arduino on pieni avoimeen laitteistoon perustuva elektroniikka-alusta, johon voidaan kytkeä erilaisia komponentteja, kuten vaikkapa LED-valoja.

– Sen ymmärtäminen, että olemme digitaalisessa maailmassa ja että siihen voi vaikuttaa, voi luoda enemmän ymmärrystä myös laajemmasta kontekstista. Karkeasti tätä voisi verrata siihen, että kun tekee jotain esinettä käsin, siitä tulee itselle tärkeä. Jos tekee jotain digitaalisesti ja kokee sen voimakkaasti, niin ehkä koko ympäröivä digitaalinen maailma tulee tärkeäksi, ja se miten se on rakennettu.

Ohjelmointi on ollut mukana peruskoulujen opetussuunnitelmassa syksystä 2016 lähtien. Tomi Dufvan mielestä olisi tärkeää, ettei sen opetus olisi liian matemaattislähtöistä, vaan että opetusta tulisi muidenkin aineiden kautta. Erilaisten aspektien tuominen mukaan olisi tärkeää juuri digitalisoitumisen takia.

– Matematiikan tunnilla voi olla vaikea tuoda esiin vapaan ohjelmiston ideologiaa tai mikä olisi koodiajan Mona Lisa, Dufva sanoo.

  • Virolainen muusikko Raul Saaremets muistelee karua neuvostoaikaa: “Oikeus musiikkiin riistettiin minulta”

    Melodija-levy-yhtiö päätti mitä Virossa kuunneltiin.

    Neuvostoliitossa musiikkia tuotettiin vain valtiovallan tarkan kontrollin alla. Vuonna 1964 perustettiin kulttuuriministeriön alainen Melodija, joka oli maan ainoa levy-yhtiö lähes 30 vuotta. Sen alaisuudessa toimi käytännössä koko musiikkiteollisuus: levytysstudiot, levyjen valmistus ja jakelu, levykaupat sekä promootio.

  • Kitaranrakennusblogi, osa 5: Ensimmäinen kosketus

    Jonni Roos tekee ensimmmäiset sahaukset ja höyläykset.

    Puutavaraa hankittuani, aihioita katseltuani ja luettuani kitaranrakennusta koskevia kirjoja koitti vihdoin sitten se odotettu päivä, jolloin astuin ensi kertaa Omnian Nikkariverstaan ovesta sisään.

  • Kitaranrakennusblogi, osa 6: Parhaat mahdolliset neuvot

    Jonni Roos saa neuvoja kitaranrakentamiseen Kari Niemiseltä.

    Koska olen aloittelija, tarvitsen parhaat mahdolliset neuvot. Kitaranrakentaja Kari Nieminen tekee Versoul-tuotemerkillä kitaroita maailman huipulle. Mm. Rolling Stonesin Ronnie Woodilla ja ZZ Topin Billy Gibbonsilla on useita Niemisen rakentamia kitaroita. Kari koputtelee tuomaani ruusupuuotelaudan aihiota, ja kuuntelee. Helähdys on soiva ja se soi melko korkealta.