Hyppää pääsisältöön

Opettaja hae virkaa! Palkkana lehmän laidun ja valmiiksi pilkotut polttopuut

Opettajattarenvirka Asikkalan pitäjässä Uusi Suometar -lehdessä 1.7.1899
Opettajattaren virka Uusi Suometar -lehdessä 1.7.1899 Opettajattarenvirka Asikkalan pitäjässä Uusi Suometar -lehdessä 1.7.1899 Kuva: Yle/ Uusi Suometar 1.7.1899 lehti-ilmoitukset,työpaikkailmoitus,opettajat

Miltä kuulostaisi opettajanvirka luonnonkauniilla paikalla Suomen suurruhtinaskunnassa, Kerimäellä. Koululle pääsee kätevästi hevosella Punkaharjulle rakennettua maantietä pitkin. Kun Karjalan rata valmistuu, arvion mukaan vuonna 1908, niin opettajatar voi liikkua kätevästi junalla Viipurista ja Sortavalasta asti!

Hevoskärryt ajavat Punkaharjulla 1800-1900-luvun vaihteessa.
Maantie Punkaharjulla 1800-1900-luvun vaihteessa. Hevoskärryt ajavat Punkaharjulla 1800-1900-luvun vaihteessa. Kuva: Yle/Museovirasto, Kansatieteen kuvakokoelma, Karjalaisen osakunnan kokoelma Punkaharju,maantie,hevonen,hevoskärryt
Luontaisedut : öljyvalo, polttopuut, yksi hektaari muokattua peltoa, 2000 kiloa peltoheinää, suvilaidun yhdelle lehmälle.
Naisopettajan virka Kerimäellä, Suomalainen Wirallinen lehti 1904
Naisopettajan virka Kerimäellä, Suomalainen Wirallinen lehti 1904 Kuva: YLE/ Suomalainen Wirallinen lehti 1904 opettajat,työnhaku,koulut,lehti-ilmoitukset

Huutava pula pätevistä opettajista maaseutupaikkakunnilla

Nyt on opettajilla mistä valita! Opettajanvirkoja on 1900-luvun alussa tarjolla paljon ympäri Suomea. Kiitos keisari Nikolai II:n ja valtiopäivien vuonna 1898 hyväksymän piirijakoesityksen, jonka mukaan kaikki pitäjät on jaettava koulupiireihin. Uudistuksen kauniina ajatuksena on antaa jokaisella lapsilla oikeus päästä kansakouluun. Käytännössä on tietysti mahdoton ajatus, että kaikki maalaistalojen lapset istuisivat kaiket päivät koulussa, kun kiertokoulussakin oppii lukemisen alkeet.

Opettajatar, joka on suorittanut poikain käsityökurssin on etusijalla josta seuraa palkkaa 150 mk.

Kun oppivelvollisuutta ei ole, niin koulut yrittävät houkutella oppilaita käytännönläheisillä aineilla. Varsinaiseksi hitiksi on muodostunut käsityö. Niinpä opettajattarienkin toivotaan opettavan käsityötä myös pojille. Erityistaidosta maksetaan palkanlisä.

Opettaja, nyt sinulla on mahdollisuus kalastaa ja metsästää palkkasi!

Miesopettajan virka Suomusjärvellä 1905.
Miesopettajan virka Suomusjärvellä 1905. Kuva: YLE/ Suomalainen Wirallinen lehti 1905 lehti-ilmoitukset,työpaikkailmoitus,opettajat
Palkkaedut ovat paitsi hakemuksessa oleva valtionapu sekä eräältä koulun maalla asuvalta 20Smk. veroa.

Vaikka pääosiltaan luontaiseduista koostuva palkka kuulostaakin lehti-ilmoituksessa varsin kiehtovalta, niin opettajia se ei ole erityisesti houkutellut. Palkkaansa tyytymättömät opettajat ovat muuttaneet parempien palkkaetujen perässä paikkakunnalta toiselle tai jopa siirtyneet muihin virkoihin. Niinpä monella paikkakunnalla uusi koulurakennus toimii valitettavasti jälleen kiertokouluna.

Kansakoulun historia Suomessa

  • Vaikka tehtailijat ja kartanoiden omistajat perustivat ensimmäiset kansakoulut Suomeen 1850-luvulla, niin suurin osa lapsista sai vähän oppinsa kiertokoulussa.
  • Kouluttomia kuntia vuonna 1886 oli vielä 109.
  • Vuonna 1898 valtiopäivät ja keisari hyväksyivät asetuksen, jonka mukaan kaikilla halukkailla oli oikeus päästä kansakouluun.
  • Vuoden 1870 tienoilla kansakouluja oli noin 100 ja vuonna 1886 vähän yli 500.
  • Kouluttomia kuntia vuonna 1886 oli vielä 109.
  • 1900-luvun alussa lähes puolet Suomen maaseudun lapsista kävikin jo kansakoulua.
  • Viimeisenä kuntana sai Velkua oman kansakoulunsa vuonna 1908.
Uudenkirkon Kirkkojärven koulu oppilaita ja opettajia 1900-1910
Uudenkirkon Kirkkojärven koulun oppilaita ja opettajia 1900-1910. Keskellä opettaja Paavo Terho ja hänen vasemmalla puolellaan opettaja Bertta Terho Uudenkirkon Kirkkojärven koulu oppilaita ja opettajia 1900-1910 Kuva: Museoviraston kuvakokoelmat, Kansatieteen kuvakokoelma koulu,koulut,oppilas

Kansa koulussa

Itsenäisen Suomen oppivelvollisuuskoulu

Lue myös - yle.fi:stä poimittua