Hyppää pääsisältöön

Ulkolinja – Jugoslavia idän ja lännen välissä

1977 oli surullinen uutisvuosi. Maaliskuussa 583 ihmistä kuoli maailman kaikkien aikojen pahimmassa lento-onnettomuudessa Teneriffan saarella.

Kansainvälisen lakimieskomission YK:lle jättämässä raportissa sanottiin, että Ugandassa oli surmattu mahdollisesti jopa 100 000 ihmistä Idi Aminin kuusivuotisen valtakauden aikana. Idi Amin kommentoi raporttia teloituttamalla julkisesti 13 poliittista vastustajaansa maan pääkaupungissa Kampalassa.

Suomessa presidentti Urho Kekkonen torjui maaliskuussa ajatuksen virkakautensa pidentämisestä poikkeuslailla, mutta suostui nopeasti neljän suurimman puolueen (Kokoomus, SDP, Keskustapuolue, SKDL) yhteiseksi ehdokkaaksi seuraavan vuoden vaaleissa. Kolme pienpuoluetta liittyi epäpyhään allianssiin myöhemmin.

Ruotsalainen iltapäivälehti Expressen väitti pääkirjoituksessaan presidentti Urho Kekkosen olevan "vaaraksi Suomelle". Expressen kirjoitti, että "Suomessa kyyristellään" ja että "keskustelu tukahtuu, kun suomalaiset kumartavat Tamminiemen suuntaan".

ETYKin uusi sankari

Helsingin Ritarikadulla, Suomen ulkoministeriössä juhlittiin edelleen 1975 Helsingissä järjestetyn Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen (ETYK) menestystä. Euroopan rajat oli sementoitu ja rauha taattu hyvin pitkälle tulevaisuuteen. Presidentti oli talutettu hienovaraisesti ETY-kokouksen läpi, hän ei sekoillut näkyvästi missään vaiheessa, eikä hänen englannin kielensä herättänyt maailmanlaajuista hilpeyttä. Maailma oli valmis.

1977 kansainvälinen tilanne oli jo muuttunut huonommaksi, mutta ETYKillä oli jo uusi sankari, Jugoslavian johtaja Josip Broz Tito, joka otti Belgradissa vastaan Suomen Ulkoministeriön edustajat, jotka toivat Belgradin seurantakokoukseen kallisarvoisia asiakirjoja Helsingistä.

Josip Broz Tito täytti 82 vuotta ja hänen syntymäpäivänsä kunniaksi Splitin kaupungin asukkaat kutsuttiin Adrianmeren rantakadulla juhlimaan Titon, druže Titon, vierailua kaupungissa.

”Jugoslavia idän ja lännen välissä” oli yksi samana vuonna perustetun Ulkolinja-ohjelman ensimmäisiä dokumentteja. Dokumentin ohjasi Juhani Mäkelä.

Otsikko oli osuva. Juuri tuolla nuoralla – idän ja lännen välissä – Jugoslavia oli tanssinut toisen maailmansodan päättymisen jälkeen. Titon johdolla, hän oli vielä itsevaltaisempi kuin Kekkonen Suomessa.

”Ei totalitaarinen, mutta ei vapaakaan”

Jugoslavia oli, niin kuin maan johtava toisinajattelija Milovan Đilas kirjoitti: ”ei totalitaarinen, mutta ei täysin vapaakaan”.

Đilas oli Titon partisaanitoveri sotavuosilta, ja hänet mainittiin usein ainoana mahdollisena seuraajaehdokkaana Titolle. Mutta – niin kuin historia on usein osoittanut - itsevaltaisille johtajille ei kannata suositella seuraajaehdokkaita, sillä se vihjaa aina, että johtajan elinpäivät ovat sittenkin rajalliset. Tästä syystä seuraajaehdokkaat yleensä joutuvat epäsuosioon.

Đilas oli kyllä itse osasyyllinen epäsuosioon, sillä jo 1953 hän oli alkanut kirjoittaa Titon vastaisia artikkeleita Borba-lehteen. Niissä hän vaati lisää demokratiaa puolueessa ja Jugoslaviassa sekä korruption poistamista.

Đilas erotettiin hallituksesta ja kaikista puolueen tehtävistä, mutta hän jatkoi marxilaisen utopian arvostelua kirjoissaan Uusi luokka ja Epätäydellinen yhteiskunta.

Đilas istui vankilassa vuodet 1962-67.

Kroatian kevät ja hiljaisuus

”Jugoslaviassa ei ole asioita, joista emme voisi kirjoittaa”, vakuutti Juhani Mäkelän haastattelema kroatialainen lehtimies 1977.

Samaisessa Kroatiassa kevät oli ollut poikkeuksellinen kuusi vuotta aikaisemmin, 1971. Silloin elettiin Hrvatsko proljeće, Kroatian kevättä. Poikkeuksellista ei ollut se milloin lehdet tulivat puihin, vaan se, että Kroatiassa vaadittiin poliittisia uudistuksia ja kansallisen kulttuurin tukemista.

Puhe oli vaarallista, koska Jugoslavia oli perustettu eliminoimaan Balkanin kansallisia intohimoja, jotka säännöllisin väliajoin leimahtivat verisiksi yhteenotoiksi.

Samasta syystä Hrvatsko proljeće muuttui nopeasti poliittiseksi takatalveksi, kun poliisi tukahdutti opiskelijamielenosoitukset.

Seuraavana vuonna, Titon inhoaman Stalinin tapaan, Kroatian kommunistien liitosta puhdistettiin 25 000 jäsentä. Alkoi Hrvatska šutnja, kroatialainen hiljaisuus.

Jugoslavia oli erilainen kuin Itä-Euroopan muut sosialistivaltiot, aivan kuten Juhani Mäkelän dokumentti osoittaa.

Titon sosialismi oli ”markkinasosialismia”, joka perustui laajaan työläisten itsehallintoon.

Valtio-omistuksen sijaan yhtiöt olivat sosiaalisesti omistettuja ja niiden asioista päättivät työläisten neuvostot. Mäkelän dokumentti vierailee tällaisessa kokouksessa.

Juhani Mäkelä muistuttaa myös, että Jugoslavian suhteellinen vauraus ei perustunut vain ”markkinasosialismiin”, vaan siihen, että miljoona jugoslaavia oli vierastöissä muualla, erityisesti Saksan liittotasavallassa ja Ruotsissa.

Siirtotyöläisten kotiin lähettämät rahat muodostivat noin 10 prosenttia käytettävissä olevista dinaareista.

Markkinasosialistisessa Jugoslaviassa sorvari menee töihin puhtaassa haalarissa ja hohtavan valkoisessa paidassa. Ainakin Vlado Jovanović, joka esiintyy Mäkelän dokumentissa.
Markkinasosialistisessa Jugoslaviassa sorvari menee töihin puhtaassa haalarissa ja hohtavan valkoisessa paidassa. Ainakin Vlado Jovanović, joka esiintyy Mäkelän dokumentissa. Markkinasosialistisessa Jugoslaviassa sorvari menee töihin puhtaassa haalarissa ja hohtavan valkoisessa paidassa. Ainakin Vlado Jovanović, joka esiintyy Mäkelän dokumentissa. Kuva: Yle Ulkolinja (Tv),ulkolinja 40v

Mitä tapahtuu Jugoslaviassa Titon jälkeen?

Tätä kysyi Juhan Mäkelän dokumentti kierrettyään laajalti Jugoslaviaa, rikasta pohjoista ja köyhää etelää.

1977 asiat olivat suhteellisen hyvin, kertoi Juhani Mäkelä.

Kroatian kevät oli historiaa, jugoslaavit ajoivat Belgradista Zagrebiin moottoritietä nimeltään Autoput bratstva i jedinstva (yhtenäisyyden ja veljeyden moottoritie) ja kävelivät Sarajevossa Miljaćka –joen yli samannimistä siltaa pitkin.

Teitä ja siltoja oli kymmeniä, koska tuohon sloganiin tiivistyi Titon idea Jugoslaviasta: yhtenäisinä, veljet keskenään.

Vuonna 1977 Titon kuolemaan oli vielä kolme vuotta, Jugoslavian hajoamiseen 14 vuotta.

Nuoriso marisi tietysti, mutta niinhän nuoriso marisee aina. Ennen kuin opiskelijajohtajista tulee koko maan poliittisia johtajia.

Itselleni oli melkoinen yllätys kun näin Juhani Mäkelän dokumentin ensimmäisen kerran: jutussa haastatellusta opiskelijajohtaja Božidar Knežević ’istä tuli 1990-luvulla yksi parhaista ystävistäni. Hänestä tuli televisiotoimittaja, mutta rehellisenä ihmisenä hän ajautui nopeasti epäsuosioon ja hänet erotettiin poliittisista syistä. Hän opiskeli kuvaajaksi ja alkoi kuvata eurooppalaisille tv-yhtiöille Jugoslavian hajoamissotien aikaan erityisesti Bosniassa, mutta myös Kroatiassa, Serbiassa, Montenegrossa ja myöhemmin Kosovossa.

Božidar Knežević
Božidar Knežević Božidar Knežević Kuva: Yle Božidar Knežević,Ulkolinja (Tv),ulkolinja 40v

Sarajevon lentokentällä tammikuussa 1993 YK:lta palkkaa nostaneet ranskalaiset muukalaislegioonan sotilaat jättivät Božidarin ja minut panssariautoon, ja vetäytyivät itse parempaan suojaan serbien ja bosnialaisten joukkojen tulittaessa toisiaan kentän yli mm. panssarivaunuilla ja kranaatinheittimillä.

Kosovossa albaanien tarkka-ampuja ampui autoomme kuusi luotia ja jouduimme maastoutumaan ojaan, mutta työ jatkui sielläkin. Jälkeenpäin Božo vannotti, että en saa kertoa hänen vaimolleen, mitä autolle tapahtui.

Božo sai surmansa marraskuussa 2001 kun hänen Renault Espace-autonsa törmäsi Krajinassa tielle poikittain pysähtyneeseen rekka-autoon.

Useimmat yhteisistä ystävistämme uskovat yhä, että Božo murhattiin – ajamalla rekkaa ei saa sellaiseen asentoon kuin se, mihin Božo törmäsi – lujaa, tietysti.

Ennen kuolemaansa Božo teki laajan dokumentin "Oluja nad krajinom" (Myrsky Krajinassa), perinpohjainen ja voimakas dokumentti sotilasoperaatiosta, jossa Kroatian armeija tyhjensi Krajinan alueen serbeistä ja anneksoi sen Kroatiaan. Amerikkalaisten salaisella tuella.

Vesa Toijonen, Ulkolinjan ohjaaja

Ulkolinja 40v: Jugoslavia - Idän ja lännen välissä 15.6. TV1 klo 21.50. Ohjelma on katsottavissa Yle Areenassa toistaiseksi.

Lue lisää Ulkolinjan juhlavuoden 2017 teemoista:

Ulkolinja retroilee kesä-heinäkuussa
Ulkolinja 40 vuotta – dokumentteja ulkomailta suomalaisin silmin
Ulkolinja on seurannut Lähi-idän kriisiä jo viidellä vuosikymmenellä
1977 – surullisten uutisten vuosi

Lue myös - yle.fi:stä poimittua