Hyppää pääsisältöön

Valheenpaljastaja: Yhdysvalloissa valeuutisia suunnataan nyt Trumpin vastustajille

Republikaanien ja demokraattien symbolit ja vahvistusharha-teksti
Yhdysvalloissa poliittisten valtasuhteiden vaihtelut ovat vaikuttaneet myös misinformaation leviämiseen ja omaksumiseen. Republikaanien ja demokraattien symbolit ja vahvistusharha-teksti Kuva: Yle/Ville Alijoki/Flickr/DonkeyHotey Valheenpaljastaja (artikkelisarja),valemedia,politiikka

Donald Trumpin voittoon asti oli selvää, että valtaosa valeuutisista oli kirjoitettu konservatiivisesti ja oikeistolaisesti ajattelevalle yleisölle. Sittemmin tilanne on muuttunut: liberaalit ja vasemmistolaiset lankeavat nyt helposti valeuutismaakareiden ansoihin. Valheenpaljastaja neuvoo, miten itse kukin voi välttää pahimmat kuopat internetin uutisvirrassa.

Valeuutisten yhteydessä on puhuttu enimmäkseen sepitteistä, jotka tavoittelevat oikealle kallellaan olevaa lukijakuntaa. Suomen tilannetta ruodittaessa huomio on kiinnittynyt erityisesti rasistisen valeuutismateriaalin runsauteen.

Tämä on johtunut siitä, että valeuutisten kenttä todella on hyötynyt eniten oikeistolaisesta yleisöstä. On myös lukuisia tutkimustuloksia, joiden mukaan konservatiivit näyttävät uskovan valeuutismateriaaliin liberaaleja herkemmin.

Donald Trump on USA:n uusi presidentti.
Myös presidentti Donald Trump on joutunut valeuutisten kohteeksi: Esimerkiksi hänen Twitter-tilinsä on väitetty sulkeutuneen vihapuheen vuoksi, mikä ei pidä paikkaansa. Donald Trump on USA:n uusi presidentti. Kuva: Mikhael Reynolds / EPA Donald Trump,yle tv1

Tähän ovat vaikuttaneet muun muassa oikeistopopulistien hyökkäykset perinteistä mediaa vastaan – muun muassa nykyisin suosittu tapa leimata oikeita uutisorganisaatioita valeuutisiksi tai "valehtelevaksi valtamediaksi". Uuden tutkimuksen mukaan oikeistolaiset suhtautuvat usein epäilevästi myös puolueettomiin faktantarkistussivustoihin.

Vaihtuvat valtasuhteet, vaihtuvat valeuutisten kohteet

Toisaalta Valheenpaljastaja on myös usein muistuttanut, ettei kukaan ole immuuni sellaiselle väärälle tiedolle, joka vahvistaa hänen omaa maailmankuvaansa. Kevään 2017 aikana onkin näkynyt yhä enemmän merkkejä myös vasemmistolaisesti ajatteleville ja liberaaleja arvoja kannattaville suunnatuista valeuutisista.

Ei ole vaikeaa löytää esimerkkejä niin huijaus- tai ansaintatarkoituksessa sepitetyistä valeuutisista kuin puolueellisten uutissivustojen pitkälle menevistä spekulaatioista vailla todellisuuspohjaa. Myös satiiri uppoaa herkästi totena. Ilmapiiri erityisesti Yhdysvaltain demokraattien sisällä on otollinen monenlaiselle misinformaatiolle.

Kukaan ei ole immuuni väärälle tiedolle.

Kuten aina, selkeimmät esimerkit ovat peräisin Yhdysvalloista. Maan lähihistoriasta löytyy helposti näyttöä siitä, että valtasuhteiden vaihtelut vaikuttavat myös misinformaation leviämiseen ja omaksumiseen.

Presidentti George W. Bushin vuosina moni demokraatti alkoi uskoa salaliittoteoriaan, jonka mukaan syyskuun 11. päivän terrori-iskut vuonna 2001 olivat Valkoisen talon juonimia. Erilaiset 9/11-salaliittoteoriat ovat edelleen voimissaan internetin syövereissä. (Teorioilla on tosin myös lukuisia oikeistolaisia kannattajia.)

Konservatiivipiireissä leviteltiin Obaman vuosina laajalti salaliittoteoriaa, jonka mukaan presidentti ei olisi syntynyt Yhdysvalloissa. Donald Trump oli yksi näkyvimmistä birthereistä, eli kyseisen väitteen kannattajista. Hän ei välittänyt siitä, että teoria on moneen kertaan kumottu ja osoitettu valheeksi.

Nyt Trumpin aikana taas moniin demokraatteihin uppoaa liki mikä tahansa nykyistä presidenttiä mollaava väite, joka vahvistaa heidän näkemystään Trumpista.

Näin demokraatteja huijataan

Liberaaleille suunnatut valeuutiset ovat usein toiveajattelua vahvistavia.

Valeuutisia ja nettihuhuja kumoavan Snopes-sivuston Brooke Binkowskin mukaan liberaaleille suunnatut valeuutiset ovat usein toiveajattelua vahvistavia.

Demokraatit saattavat esimerkiksi toivoa, että Trump asetettaisiin virkasyytteeseen, joten sellaisesta kertova valeuutinen uppoaa heihin helposti. Binkowski kertoi huhtikuussa BBC:lle, että Snopes on kumonnut viime aikoina useampia republikaaneja vastustavia juttuja kuin republikaanimyönteisiä.

Vahvistusharha on voimakas vihollinen

Sosiaalisessa mediassa useimmat luottavat omiin kavereihinsa. Kun luotettu ystävä jakaa linkin, sisältöä ei välttämättä ala kummemmin kyseenalaistaa.

Trumpin valinta on aiheuttanut etenkin amerikkalaisissa liberaaleissa suurta ahdistusta. Kun uudesta hallinnosta kantautuvat todelliset uutiset ovat tarpeeksi yllättäviä ja jopa uskomattomia, moni on valmis uskomaan mitä tahansa. Lisäksi Trumpin hallinto on tullut tunnetuksi "vaihtoehtoisista faktoista", kuten massamurhasta, jota ei koskaan tapahtunut.

Todellisuus on monen demokraatin mielessä alkanut muistuttaa siinä määrin satiiria, että faktan ja fiktion erottaminen on käynyt entistä vaikeammaksi.

Suurin syypää valeuutisten ja kaikenlaisen verkossa liikkuvan misinformaation leviämiseen on kuitenkin psykologinen ilmiö, jota kutsutaan vahvistusharhaksi. Se tarkoittaa sitä, että ihminen on taipuvainen uskomaan sellaista tietoa, joka vahvistaa hänen maailmankuvaansa. Hän myös valikoi tiedonlähteitä ja hylkii sellaista informaatiota, joka haastaa hänen uskomuksiaan.

Kukaan meistä ei ole vahvistusharhalle immuuni, mutta sitä voi ainakin yrittää vastustaa.

Näin voit välttää vahvistusharhan

Kysy itseltäsi

  • Tunnetko voimakkaita tunteita lukiessasi juttua?
  • Haluatko jakaa sen eteenpäin miettimättä ja tarkistamatta, onko lähde luotettava?
  • Onko herännyt someraivo, jolle ei kenties ole totuuspohjaa?
  • Haluanko uskoa tämän, koska se sopii arvoihini ja maailmankuvaani?

Toimi näin

  • Jos et tunne uutisen lähdettä, tutki sivustoa ja sen taustoja.
  • Onko joku luotettava lähde uutisoinut samasta asiasta?
  • Voit tehdä jutun otsikolla Facebookissa haun ja katsoa, mitkä tahot ovat jakaneet juttua. Vaikuttaako siltä, että moni on lukenut vain otsikon ja reagoinut voimakkaasti tunteella?
  • Jos kyseessä on valokuva, tee Googlen käänteinen kuvahaku.
  • Älä jaa juttua eteenpäin, jos väitteelle ei löydy mitään todisteita joko jutun linkeistä tai muista uskottavista lähteistä.

Valheenpaljastaja käsittelee faktaa ja fiktiota uutisissa ja sosiaalisessa mediassa joka toinen viikko. Lähetä juttuvinkki: valheenpaljastaja@gmail.com.

Valheenpaljastaja

  • Vikasietotila: Muunna tabletti tietokoneeksi helpoin vinkein

    Tabletti toimii myös kannettavana tietokoneena

    Taulutietokone eli tabletti suunniteltiin käytettäväksi tietokoneen rinnalla. Fiksusti varusteltuna tabletti voi kuitenkin kasvaa oikeaksi kannettavaksi tietokoneeksi. Tabletin arkiset hyödyt ovat selviä. Kädessä pideltävä, välittömästi käynnistyvä ruutu sopii hienosti kevyeen netin selailuun, sähköpostien ja kirjojen lukemiseen sekä tietysti pelaamiseen ja videoiden katseluun.

  • Vikasietotila: Tietokoneen tehokäyttäjäksi pienillä nikseillä

    Tietokoneen tehokäyttö ei ole vaikeaa

    Meistä kaikista voi tulla nopeasti tietokoneen tehokäyttäjiä noudattamalla kolmea yksinkertaista periaatetta: Opettele pikanäppäimet, käytä tekstintäydennystä ja automatisoi toistuvat, hankalat tehtävät. Pian olemme kaikki tehokäyttäjiä!

Media- ja digitaidot

  • Koodi on kaikkialla – lyhyt johdatus ohjelmoinnin maailmaan

    Ohjelmoinnin ABC yhdessä paketissa.

    Elokuvissa näemme usein hulluja koodareita, jotka silmät kiiluen hakkaavat tietokoneelle yötä myöten käsittämättömiä komentorivejä toisensa perään. Oikeasti koodaaminen eli tietokoneohjelmointi ei ole lainkaan noin mystistä. Se on oikeastaan vain yksityiskohtaisten ohjeiden antamista tietokoneelle. Tässä artikkelissa kerromme koodauksen historiasta ja selvitämme mihin ohjelmointi oikein perustuu.

  • Tiedämme mitä haet Googlessa – testaa tunnistatko kuukauden hakujen perusteella

    Missä kuussa googlataan Cooperin testiä ja kaalikääryleitä?

    Missä kuussa suosittuja hakuja ovat Cooperin testi, kaalikääryleet, enterorokko ja riistakamera? Kaikki verkkoon julkaisevat haluavat, että heidän juttunsa löydetään. Parhaiten jutut löytyvät Googlen kautta. Oikea ajankohta ja avaintermien tuntemus, niin kutsuttu hakukoneoptimointi, nostaa sivustoa hakutuloksissa.

  • Vallanpitäjät ovat suuria, naiset uhreja ja pakolaiset resuisia – uutiskuvat luovat omaa todellisuuttaan

    Valokuvaa ei oteta, vaan se tehdään.

    Uutiskuviin liitetään voimakas aitouden, luotettavuuden ja totuudenmukaisuuden sädekehä: kuva on totta. Mutta vaikka itse kuva olisikin totuudenmukainen, sen valintaan, rajaukseen, julkaisemiseen ja asiayhteyteen liittyy lukemattomia asioita, joilla voi muuttaa kuvan välittämää sanomaa. Uutiskuvat rakentavat maailmankuvaa lukijoille ja katsojille.

  • New York Timesin suomalainen kuvatoimittaja: Nollasisältöiset kuvat syövät medioiden uskottavuutta

    New York Timesissa mitään ei lisätä tai poisteta kuvista.

    Suomalainen Mikko Takkunen tekee maailmanlaajuisesti merkittävää uutiskuvien valintaa päivittäin työssään New York Timesin, kuvatoimittajana. Korkelaatuisesta journalismistaan tunnetussa lehdessä vaalitaan laatua, myös kuvien osalta. Muun muassa kuvankäsittelyä koskevat ohjeistukset ovat lehdessä selkeät. Mitään elementtejä ei saa poistaa eikä lisätä.

  • 5 fiksua koodauspeliä kouluikäisille

    Lasten ohjelmointisovelluksilla ei ole yläikärajaa.

    Ensi syksystä lähtien peruskoululaiset tutustuvat koulussa ohjelmoimiseen, kun siitä tulee osa peruskoulujen opetussuunnitelmaa. Koodaustaitoja voi opetella pelillisillä ohjelmilla, jotka madaltavat oppimiskynnystä. Tabletti on aloittelevalle koodarille luonteva väline.

  • Voiko Wikipediaan luottaa? Tarkista ainakin nämä viisi asiaa

    Vinkkejä Wikipedian käyttöön

    Laiskat heitot nettitietosanakirja Wikipedian paikkansapitämättömyydestä eivät välttämättä pidäkään paikkaansa. Tutkimusten mukaan valtaosa Wikipedian artikkeleista on (lähes) täyttä faktaa. Mutta koska artikkeleja voi muokata kuka tahansa, välillä tieto voi olla väärää.

  • Mistä tunnistaa some-mainoksen? Satu Apukka kertoo

    Some-mainonnallakin on eettinen koodisto.

    Suositut sometähdet kiinnostavat myös mainostajia. Sosiaalisen median kanavilla tavoitetaan nuoria kuluttajia, jotka eivät juuri lue lehtiä tai katso televisiota. Merkkituoteyritykset mainostavatkin mielellään tuotteitaan nuorten tekijöiden kanavilla. United Screens on yritys, joka kerää verkostoonsa tunnettuja some-kasvoja ja saattaa nämä yhteen mainostajien kanssa.

  • Valheenpaljastaja: Tervetuloa faktojen jälkeiseen aikaan

    Sosiaalinen media voimistaa populistien viestiä

    Poliitikot uskaltavat nykyään valehdella päin äänestäjien naamaa, sillä kiinni jääminen ei johda kannatuksen romahtamiseen. Sosiaalinen media on populistien käsissä voimakas megafoni. Elokuun toisella viikolla republikaanipuolueen presidenttiehdokas Donald Trump sanoi, että presidentti Barack Obama on perustanut Isis-terroristijärjestön.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Mediataitoja alakouluun

    Elävän kuvan alkeet ja kuvakerrontaa.

    Mediakompassin kuvakoulu on suunnattu kaikille elävän kuvan alkeista, kuvakerronnasta ja kuvaamisesta kiinnostuneille yli neljäsluokkalaisille. Pääosassa on tekemisen kautta oppiminen.

  • Mediataidot

    Taitoja eri medioiden haltuunottoon.

    Mediataidot tarkoittavat kykyä lukea ja tulkita viestejä, kykyä erottaa olennainen epäolennaisesta. Näitä taitoja oppii mm. itse tekemällä ja esittämällä.

  • Mediataitoja yläkouluun ja lukioon

    Mediataitoja yläkoululaisille.

    Päämääränä on kehittää 7-9-luokkalaisten oppilaiden mediatajua, innostaa viestien arviointiin ja rohkaista omaan vaikuttamiseen median keinoin.