Hyppää pääsisältöön

Digitreenit: Rohkeasti sosiaaliseen mediaan - vinkkejä viiteen palveluun

Digitreenit: Koosteartikkelin pääkuva, tekstinä SOME.
Digitreenit: Koosteartikkelin pääkuva, tekstinä SOME. Kuva: YLE / Annukka Palmén-Väisänen Yle Oppiminen,Digitreenit,sosiaalinen media

Sosiaalinen media kuuluu kaikenikäisten arkeen. Digitreeneistä saat apua YouTuben, Facebookin, Instagramin, Twitterin ja Snapchatin käyttöön. Kokosimme sosiaaliseen mediaan liittyvät digitreenit yhteen.

Sosiaalinen media tai tuttavallisemmin some on verkkoviestintää monelta monelle. Sisältöä somen yhteisöpalveluihin tuottavat käyttäjät itse.

Somen rajat ovat häilyviä. Moni pitää pikaviestittelyä WhatsAppissa tai Facebookin Messengerissa sosiaalisena mediana. Musiikkipalvelut kuten Spotifykin lasketaan joskus mukaan. Toisaalta uusia palveluja syntyy ja vanhoja kuolee koko ajan.

Suomessa suosituimpia "perinteisiä" some-palveluja ovat YouTube, Facebook, Instagram ja Twitter. Teinit ovat Youtubessa, Instagramissa ja Snapchatissa. Jo alle kolmekymppisille Facebook on suosituin yhteisöpalvelu. Vanhemmissa ikäluokissa Facebook on aivan ylivoimainen (2016 tietoja).

Kaikista 16-74-vuotiaista suomalaisista sosiaalista mediaa käyttää lähes 60 prosenttia.

Olitpa jo somessa tai et: Digitreeneistä saat vinkkejä viiteen suosittuun some-palveluun.

YouTuben sovelluksen kuvake
Youtube on sekä huvin että hyödyn runsaudensarvi. YouTuben sovelluksen kuvake Kuva: YouTube. Digitreenit,YouTube,yle oppiminen

YouTube

YouTube tuo mieleen musiikkivideot, mutta sieltä löytyvät ohjeet melkein mihin tahansa - kanapastan tekemisestä Volvon jakohihnan vaihtamiseen. Jutusta saat neuvoja muun muassa kirjautumiseen, sisällön hakemiseen ja soittolistojen tekoon.

Lue lisää: YouTube on huvin ja hyödyn runsaudensarvi - näin saat siitä enemmän irti.

Facebookin sovelluksen logo.
Facebookin yksityisyysasetukset mietityttävät monia käyttäjiä. Facebookin sovelluksen logo. Kuva: Kuvakaappaus YLE. Yle Oppiminen,Digitreenit,Facebook

Facebook

Facebook-käyttäjän takaraivossa tikittää ajoittain kysymys: Missä jamassa oman tilin yksityisyysasetukset ovat? Jutun vinkeillä tarkistat, kuka näkee omat kuvasi, henkilötietosi ja kaverilistasi.

Lue lisää: Facebookin yksityisyysasetukset kuntoon - Kuka näkee ja mitä?

Instagramin sovelluksen logo,
Kuvien jakamiseen perustuva Instagram on kasvanut huimaa vauhtia. Instagramin sovelluksen logo, Kuva: Kuvakaappaus YLE. Yle Oppiminen,Digitreenit,Instagram

Instagram

Kovaa vauhtia kasvaneessa Instagramissa jaetaan omia kuvia ja videoita. Jutusta voit opetella palvelun alkeet. Tai jos olet jo Instassa, varmista, että osaat erilaiset kameratoiminnot.

Lue lisää: Instagram - keskity kuviin.

Twitterin sovelluksen logo.
Twitterin 140 merkkiä pitkien "viserrysten" avulla voi päästä mielenkiintoisiin keskusteluihin. Twitterin sovelluksen logo. Kuva: Kuvakaappaus YLE. Yle Oppiminen,Digitreenit,Twitter

Twitter

Twitter on mikroblogipalvelu, joka perustuu tiiviiseen ilmaisuun ja aihetunnisteiden käyttöön. Jutun ohjeilla pääset keskustelemaan vaikka huippuasiantuntijan tai -urheilijan kanssa.

Lue lisää: Twitter – osallistu rohkeasti.

Snapchatin sovelluksen logo.
Snapchat on kasvanut hurjaa vauhtia nuorten keskuudessa. Snapchatin sovelluksen logo. Kuva: Kuvakaappaus YLE. Yle Oppiminen,Digitreenit,Snapchat

Snapchat

Yksi nuorten suosikkisovelluksista on Snapchat eli snäppi. Kuvat näkyvät kavereille enintään 24 tunnin ajan. Kun Snapchatin logiikasta saa kiinni, on koukkuun jäämisen riski melkoinen. Opettele jutusta alkeet.

Lue lisää: Snapchat - näin pääset alkuun.



Digitreeneissä voit opetella arjessa hyödyllisiä digitaitoja – verkon hakuvinkeistä tietokoneen näppäinkomentoihin. Pääset mukaan Yle Oppimisen Facebook-sivulla tai Twitterissä aihetunnisteella #digitreenit.

Muokkaukset:
22.6.17: Tekninen korjaus. Lopun yleislauseen sanamuoto.

Digitreenit - Testaa osaamisesi ja hanki uusia digitaitoja

Media- ja digitaidot

  • Tosiasiat voi aina tarkistaa - faktantarkistajat karsivat pötypuhetta

    Uhkaako viihteellistyminen faktapohjaista uutisointia?

    Valeuutiset, valemedia, vaihtoehtoiset faktat, totuudenjälkeinen aika - uusia termejä, joiden esiin nouseminen kertoo siitä, kuinka totuuden ja valheen raja näyttäisi hämärtyneen. Toimittaja Tuomas Muraja kertoo Faktat tiskiin -kirjassa, miten mm. Faktabaari-palvelu tarkistaa julkisen keskustelun väitteitä.

  • Digitreenit: Hiiren kakkospainikkeen taikatemput

    Hiiren kakkosnapilla saa tehtyä ihmeellisiä asioita.

    Hiiren kakkosnapilla voi tehdä monenlaisia temppuja, kuten kääntää tekstiä, etsiä sanoja ja tietenkin kopioida, leikata ja liittää. Tästä muutama vinkki hiiren ja kosketuslevyn käyttöön.

  • Digitreenit: Näin karsit roskapostia

    Opeta sähköpostiasi suodattamaan roskapostit paremmin

    Roskapostia ovat ne sähköpostilaatikkoon tippuvat viestit, joita et halua, etkä ole tilannut. Roskaposti kannattaa aina merkitä roskaksi - silloin myös sähköpostisi suodattimet paranevat. Postilaatikon kouliminen on helppoa.

  • Digitreenit: Osaatko ostaa verkosta turvallisesti? Testaa tietosi

    Tee testi: Osaatko maksaa verkko-ostokset turvallisesti?

    Ostamme netistä melkein kaikkea: matkoja, pääsylippuja, urheiluvarusteita, majoitusta, nettiliittymiä, kirjoja... Testaa 12 tiukalla kysymyksellä, oletko fiksu nettishoppaaja. Tässä visassa on kyse ostamisesta yrityksiltä. Vastausvaihtoehdoista on oikein yksi tai useampi. Voit kuitenkin valita vain yhden oikean vastauksen per kysymys.

  • Digitreenit: Instagram - keskity kuviin

    Instagram-sovelluksen käyttöönotto ja ohjeet

    Instagram kasvaa hurjaa vauhtia. Sen käyttö kasvoi 10 prosenttia vuonna 2016. Näillä ohjeilla pääset alkuun ja saat muutaman vinkin käyttöönottoon.

  • Koodi on kaikkialla – lyhyt johdatus ohjelmoinnin maailmaan

    Ohjelmoinnin ABC yhdessä paketissa.

    Elokuvissa näemme usein hulluja koodareita, jotka silmät kiiluen hakkaavat tietokoneelle yötä myöten käsittämättömiä komentorivejä toisensa perään. Oikeasti koodaaminen eli tietokoneohjelmointi ei ole lainkaan noin mystistä. Se on oikeastaan vain yksityiskohtaisten ohjeiden antamista tietokoneelle. Tässä artikkelissa kerromme koodauksen historiasta ja selvitämme mihin ohjelmointi oikein perustuu.

  • Vallanpitäjät ovat suuria, naiset uhreja ja pakolaiset resuisia – uutiskuvat luovat omaa todellisuuttaan

    Valokuvaa ei oteta, vaan se tehdään.

    Uutiskuviin liitetään voimakas aitouden, luotettavuuden ja totuudenmukaisuuden sädekehä: kuva on totta. Mutta vaikka itse kuva olisikin totuudenmukainen, sen valintaan, rajaukseen, julkaisemiseen ja asiayhteyteen liittyy lukemattomia asioita, joilla voi muuttaa kuvan välittämää sanomaa. Uutiskuvat rakentavat maailmankuvaa lukijoille ja katsojille.

  • New York Timesin suomalainen kuvatoimittaja: Nollasisältöiset kuvat syövät medioiden uskottavuutta

    New York Timesissa mitään ei lisätä tai poisteta kuvista.

    Suomalainen Mikko Takkunen tekee maailmanlaajuisesti merkittävää uutiskuvien valintaa päivittäin työssään New York Timesin, kuvatoimittajana. Korkelaatuisesta journalismistaan tunnetussa lehdessä vaalitaan laatua, myös kuvien osalta. Muun muassa kuvankäsittelyä koskevat ohjeistukset ovat lehdessä selkeät. Mitään elementtejä ei saa poistaa eikä lisätä.

  • Finnit piiloon eikä ketään saa loukata - 6 kysymystä Instagram-suosikeille

    500 miljoona käyttäjää Instagramissa. Tapasimme 2 heistä.

    Tiedätko kuka on Teamarika? Tai Joonapuhakka? Ehkä et, mutta kymmenettuhannet tubettajat ja Instagram-seuraajat tuntevat heidät. Teamarika ja Joona kertovat millainen rooli Instagramilla on heidän elämässään ja millaista linjaa he kuvien jakamisessa noudattavat. 18-vuotiaan Joona Puhakan (@joonapuhakka) Instagram-tilillä on tällä hetkellä yli 44 000 seuraajaa.

  • Voiko Wikipediaan luottaa? Tarkista ainakin nämä viisi asiaa

    Vinkkejä Wikipedian käyttöön

    Laiskat heitot nettitietosanakirja Wikipedian paikkansapitämättömyydestä eivät välttämättä pidäkään paikkaansa. Tutkimusten mukaan valtaosa Wikipedian artikkeleista on (lähes) täyttä faktaa. Mutta koska artikkeleja voi muokata kuka tahansa, välillä tieto voi olla väärää.

  • Mistä tunnistaa some-mainoksen? Satu Apukka kertoo

    Some-mainonnallakin on eettinen koodisto.

    Suositut sometähdet kiinnostavat myös mainostajia. Sosiaalisen median kanavilla tavoitetaan nuoria kuluttajia, jotka eivät juuri lue lehtiä tai katso televisiota. Merkkituoteyritykset mainostavatkin mielellään tuotteitaan nuorten tekijöiden kanavilla. United Screens on yritys, joka kerää verkostoonsa tunnettuja some-kasvoja ja saattaa nämä yhteen mainostajien kanssa.

  • Valheenpaljastaja: Tervetuloa faktojen jälkeiseen aikaan

    Sosiaalinen media voimistaa populistien viestiä

    Poliitikot uskaltavat nykyään valehdella päin äänestäjien naamaa, sillä kiinni jääminen ei johda kannatuksen romahtamiseen. Sosiaalinen media on populistien käsissä voimakas megafoni. Elokuun toisella viikolla republikaanipuolueen presidenttiehdokas Donald Trump sanoi, että presidentti Barack Obama on perustanut Isis-terroristijärjestön.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Mediataitoja alakouluun

    Elävän kuvan alkeet ja kuvakerrontaa.

    Mediakompassin kuvakoulu on suunnattu kaikille elävän kuvan alkeista, kuvakerronnasta ja kuvaamisesta kiinnostuneille yli neljäsluokkalaisille. Pääosassa on tekemisen kautta oppiminen.

  • Mediataidot

    Taitoja eri medioiden haltuunottoon.

    Mediataidot tarkoittavat kykyä lukea ja tulkita viestejä, kykyä erottaa olennainen epäolennaisesta. Näitä taitoja oppii mm. itse tekemällä ja esittämällä.

  • Mediataitoja yläkouluun ja lukioon

    Mediataitoja yläkoululaisille.

    Päämääränä on kehittää 7-9-luokkalaisten oppilaiden mediatajua, innostaa viestien arviointiin ja rohkaista omaan vaikuttamiseen median keinoin.

  • 5 fiksua koodauspeliä kouluikäisille

    Lasten ohjelmointisovelluksilla ei ole yläikärajaa.

    Ensi syksystä lähtien peruskoululaiset tutustuvat koulussa ohjelmoimiseen, kun siitä tulee osa peruskoulujen opetussuunnitelmaa. Koodaustaitoja voi opetella pelillisillä ohjelmilla, jotka madaltavat oppimiskynnystä. Tabletti on aloittelevalle koodarille luonteva väline.

  • Digitreenit: Viisi vinkkiä tehokkaampiin Google-hakuihin

    Vie hakutaitosi verkossa uudelle tasolle

    Google on ottanut selkeän ykkösaseman universaalina hakukoneena, mutta sekin on lopulta vain työkalu. Työkalua voi käyttää monella tapaa, ja mitä paremmin välineen tuntee sitä parempia hakutuloksia saa. Tässä viisi vinkkiä parempiin Google-hakuihin.