Hyppää pääsisältöön

Miten olla mies, jos vasara ei pysy kädessä?

Maryan Abdulkarim ja verkkolukupiirin tiedot
Maryan Abdulkarim ja verkkolukupiirin tiedot verkkolukupiiri

Toimittaja Maryan Abdulkarimin vetämässä verkkolukupiirissä on luettu Reko Lundánin romaani Rinnakkain (2004). On loppuyhteenvedon aika: mitä ajatuksia kirja herätti, ja kannattaako se lukea? Osallistu keskusteluun!

– Kirjaa lukiessa syntyi hitaasti oivallus, että se on tarina Jarmon vuodesta ja hänen kamppailustaan tyontekijänä, puolisona ja keski-ikää lähestyvänä miehenä, Maryan Abdulkarim kirjoittaa.

Reko Lundánin Rinnakkain-romaanin päähenkilön vuosi onkin täysi: Vaimo lähtee työkomennukselle Brysseliin ja Jarmolle jää vastuu lapsiperhearjesta. Taloyhtiön saunasta on löytynyt hometta, ja se pitäisi remontoida, Irakin sota on syttymäisillään ja naapuriin suunnitellaan asunnottomien tukikotia. Sitten on vielä aivan ihana nuori Silja.

Miten olla mies jos miesmalli on vanhentunut?

Eniten Kirjojen Suomen kesän lukupiirin loppukeskustelussa puhuttiin kirjan mieskuvauksesta:

– Yhteiskunta on Jarmon sukupolvelle erilainen kuin hänen isälleen. Jarmon sukupolvi puhuu jo tasa-arvosta, mutta ei vielä puhu siitä, MITEN olla mies, jos vanha malli on vanhentunut, Abdulkarim sanoo.

Lundánin romaanin päähenkilö on syntynyt vuonna 1965. Abdulkarim jatkaa:

– Enemmän on keskitytty siihen, että tytöt voivat olla mitä vaan, ja naiset tavoitella enemmän kuin äitiensä sukupolvet. Siinä on sitten miehillä kiinni otettavaa, ja millaisia heidän uudet roolinsa sitten ovat?

Jarmo miettiikin romaanissa paljon esimerkiksi sitä, pitääkö miehen osata remontoida. Tehdä ruokaa? Kuinka kotityöt jaetaan? Hän vertailee eri sukupolvien miehiä.

Taloyhtiössä valtaa pitävät naiset, etenkin naapurin Mervi, jonka suututtamista Jarmo pelkää.

Ei saa olla urpo, vaikka olisikin burnoutissa.

Abdulkarim odotti kirjaan tarttuessaan, että siinä kuvattaisiin enemmän nimby-ilmiötä ja suvaitsevaisuutta. Päähenkilö Jarmo vastustaa naapureidensa kanssa viereiselle tontille perustettavaa asunnottomien tukikotia.

Itse ajattelin ennen lukupiiriä, että Lundánin tapa yrittää selittää Jarmon suvaitsemattomuutta uupumuksella oli ärsyttävää. Ei saa olla urpo, vaikka olisikin burnoutissa.

– Uupumus jonka kanssa moni kamppailee nyky-yhteiskunnassa, näyttäytyy väistämättömänä, ja sikäli minusta se oli relevantti lisäys. Masennus oli myös ikkuna siihen, että nimbyilyssä ei ollut kyse heistä, jotka tulee viereen, vaan yksittäisestä kokemuksesta, Abdulkarim kirjoittaa.

– Mietin myös, että ehkä tuossa oli sellainen no keskitytään nyt tohon ku toi on jotenkin selkeempi hallita -meininki.

Lundánin romaani on kuitenkin ymmärtävä ja syitä etsivä romaani.

Kirjassa kuvataan työelämän kasvaneita paineita ja toisaalta työttömyyden mukanaan tuomia vaikeuksia. Työelämän kuvaus kulkee koko romaanin läpi.

– Työelämän vaatimukset suhteessa siihen, mitä pidetään hyvänä vanhemmuutena ja parisuhteen osapuolena on edelleen ajankohtainen asia.

Kirjan muutkin teemat tuntuivat pätevän edelleen, sillä maailmanpolitiikka on kärjistynyt ja asuntoloista valitetaan edelleen.

Lundánin romaani on kuitenkin ymmärtävä ja syitä etsivä romaani. Se tuntui lukupiirissä virkistävältä nykymaailmassa, jossa enemmänkin huudetaan ja kärjistetään.

Aivan lukupiirin lopuksi Maryan Abdulkarim haluaa nostaa puheeksi vielä yhden asian, alkoholismin:

– Ja siis täytyy sanoa että kun en itse juo, ja en ole alkoholismista käytännössä juurikaan perillä, niin Hannu avasi silmiä. Hänen neuvonsa siitä, kuinka alkoholin kulutusta tiputetaan oli wow-hetki. Se oli jotenkin niin käytännöllinen ja mietityn kuuloinen!

Oletko lukenut Rinnakkain-romaanin? Osallistu keskusteluun kommenttiosiossa!

Jos kirja on vielä lukematta, löydät sen e -kirjana tästä artikkelista.

  • Pentti Saarikoski, Paul Auster ja tahto nähdä tulevaan

    Paul Auster, Pentti Saarikoski ja maailman tila

    Amerikkalaiskirjailija Paul Auster vieraili Suomessa syyskuun alussa. Samana viikonloppuna muistettiin runoilija Pentti Saarikoskea, joka olisi täyttänyt 80 vuotta. Sekä Austerin että Saarikosken tekstit osuvat poliittisiin murroskohtiin, joissa voi nähdä paljon samankaltaisuutta.

  • Ronja taistelee jaetun ihmisyyden puolesta, huomioi Lukupiirin soittaja

    Lukupiirissä keskusteltiin Lindgrenin kirjasta

    Nainen voi periä ryövärijoukon johtajuuden. Ihminenkin on osa luontoa. Tällaisiakin ajatuksia välittää Astrid Lindgrenin klassikkokirja Ronja, ryövärintytär. Tässä helmiä Yle Radio 1:n Lukupiirin keskustelusta. Entä mitä itse ajattelet Ronjasta?

  • Radion Lukupiirissä lauantaina: Ennen kaikkea toivon, etten kadota Ronjaa itsestäni!

    Osallistu Ronja-lukupiiriin lauantaina 9.9. klo 19.03

    Tule mukaan radion Lukupiiriin lauantaina 9.9. klo 19.03 osoitteessa yle.fi/kirjojensuomi sekä Yle Radio 1:ssä. Aiheena on Astrid Lindgrenin Ronja, ryövärintytär, joka saa toimittaja Kaisa Pulakan itkemään. Studiossa keskustelemassa myös kirjailijat Salla Simukka ja Juha Hurme. Puhelinnumero studioon on 09 144 800.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Kirjojen Suomi

Seuraa somessa

  • Radion Lukupiirissä lauantaina: Ennen kaikkea toivon, etten kadota Ronjaa itsestäni!

    Osallistu Ronja-lukupiiriin lauantaina 9.9. klo 19.03

    Tule mukaan radion Lukupiiriin lauantaina 9.9. klo 19.03 osoitteessa yle.fi/kirjojensuomi sekä Yle Radio 1:ssä. Aiheena on Astrid Lindgrenin Ronja, ryövärintytär, joka saa toimittaja Kaisa Pulakan itkemään. Studiossa keskustelemassa myös kirjailijat Salla Simukka ja Juha Hurme. Puhelinnumero studioon on 09 144 800.

  • Ronja taistelee jaetun ihmisyyden puolesta, huomioi Lukupiirin soittaja

    Lukupiirissä keskusteltiin Lindgrenin kirjasta

    Nainen voi periä ryövärijoukon johtajuuden. Ihminenkin on osa luontoa. Tällaisiakin ajatuksia välittää Astrid Lindgrenin klassikkokirja Ronja, ryövärintytär. Tässä helmiä Yle Radio 1:n Lukupiirin keskustelusta. Entä mitä itse ajattelet Ronjasta?

  • Viekää vaikka munat, mutta kulutusta en lopeta! Kolmen dystopian totuus kapitalismista

    Poimi Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast täältä

    Margaret Atwoodin romaaniin perustuva hittisarja The Handmaid’s Tale -sarja on dystopia naisten orjuuttamisesta, mutta se kertoo ennen kaikkea ilmastonmuutoksesta. Ehkä dystopiakirjallisuuden suosio johtuu siitä, että muutokset tuntuvat mahdottomilta toteuttaa demokraattisesti. Selviämmekö planetaarisista haasteista ilman toisten orjuuttamista ja väkivaltaa? Lue essee tai kuuntele podcast täältä!

  • Putoanko minä? Olen lukenut 1920-luvun tyttökirjoja ahdistukseen

    Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!

    Keskiluokkaa ahdistaa, sillä nykyään edes koulutus ei takaa hyvää työpaikkaa ja palkkaa. Luen 1920-luvun tyttökirjoja, joissa on jotain tuttua. Niistä näkyy, että yhteiskunnallisilla luokka-asemilla leikittely on mahdollista ainoastaan rikkaille. Downshiftaaminen oli tuttu ilmiö jo viime vuosisadan alussa. Lue kirjaessee tai kuuntele podcast täältä!

  • Kirjoitan päälauseita. Timo Soini kirjoittaa päälauseita. Uskottavat miehet kirjoittavat niin.

    Pietari K. kävi täällä -podcast ja essee lukeville

    Pietari K. kävi täällä -podcast ja esseesarja lukeville ihmisille. Jos Suomen historiasta haluaa sanoa jotain painavaa, kirkasta ja samalla moniselitteistä, on käytettävä koivuklapeja: kovia ja lämpöarvoltaan suuria lauseita. Se lisää kirjoittajan uskottavuutta, mutta on riittävän moniselitteistä. Samalla kommentoija saa sytykettä omalle itserakkaudelleen.

  • Laura Gustafsson: Ihmiseläin teki massiivisen virhearvioinnin

    Ihminen selviäisi, vaikka eläimet saisivat oikeuden elää.

    Jos eläimille annettaisiin yksinkertaisin perusoikeus, oikeus elämään, talous ja ehkä koko yhteiskunta ajautuisivat hetkelliseen kaaokseen. Järjestelmät kuitenkin muuttuvat, ja ihminen on sopeutuva laji, kirjailija Laura Gustafsson kirjoittaa kolumnissaan.

  • Katja Kettu: Lällällää, helvettiäpä ei ole

    Kirsi-mummon kuolema sai Katja Ketun ajattelemaan jumalaa.

    Minulta kuoli hiljattain mummo. Kirsti Inkeri Heikkinen. Sinänsä Kirsti Inkerin kuolemaan ei liittynyt mitään tavatonta, mutta kuolema pistää miettimään mahdollisuutta kuolemanjälkeisestä olotilasta. Elo ilman jumaluutta on kolkkoa ja ankaraa, kun tulee kysymys kuolemasta ja olemisen rajallisuudesta, Katja Kettu kirjoittaa kolumnissaan.

  • Johannes Ekholm: Ratkaisu ahdistukseen on kollektiivinen tai sitä ei ole

    Opittu kuva työn sankarista on vahingollinen ja vaarallinen.

    Emme tarvitse enempää työtä ja pitempiä ansioluetteloita, vaan enemmän ajan haaskausta, tehottomuutta, huolettomuutta ja huolimattomuutta! Enemmän kiusallisia hiljaisuuksia, katkoksia flowhun, jumitusta ja yhteistyöstä kieltäytymistä, kirjoittaa Johannes Ekholm kolumnissaan.

  • Lukemista vailla? Anna Kirjakoneen auttaa!

    Pääset lukemaan sinulle sopivan teoksen suoraan täältä.

    Ylen Kirjakone auttaa löytämään luettavaa melkein sadan kotimaisen kirjan joukosta. Kirja on luettavana suoraan sivuilta.

  • Ahneus ja pahuus hiipivät kirjoihin – näihin teoksiin kiteytyy 1980-luku

    Seppo Puttosen suositukset luettavissa e-kirjoina

    John Lennonin murha löi karmaisevalla tavalla leiman alkaneelle vuosikymmenelle. Mies, joka oli 1960-luvulta alkaen laulanut ja puhunut rakkauden puolesta ja sotaa vastaan, surmattiin kadulle New Yorkissa. Usko maailman ja ihmisten hyvyyteen oli murentunut. Ahneus ja pahuus olivat hiipineet ihmisten sisään. Tutustu 1980-lukuun ja lue nämä kymmenen teosta e-kirjana suoraan Kirjojen Suomen verkkosivuilta.

  • Poimi e-hömppäkirja luettavaksesi täältä

    Jaa kesän parhaat kirjat hashtagilla #hömppäkirjalista

    Ei syytä paniikkiin, vaikka olisit nalkissa mökillä ilman luettavaa. Voit lukea Kirjojen Suomen e-kirjoja! Nämä kirjat viihdyttävät ja saavat suupielet kohoamaan, vaikka viikonloppu ei hellisikään helteillä. Kirjojen Suomella on käynnissä pro hömppä -liike.

  • Pentti Saarikoski, Paul Auster ja tahto nähdä tulevaan

    Paul Auster, Pentti Saarikoski ja maailman tila

    Amerikkalaiskirjailija Paul Auster vieraili Suomessa syyskuun alussa. Samana viikonloppuna muistettiin runoilija Pentti Saarikoskea, joka olisi täyttänyt 80 vuotta. Sekä Austerin että Saarikosken tekstit osuvat poliittisiin murroskohtiin, joissa voi nähdä paljon samankaltaisuutta.

  • Kuinka sitä ollaan hyvä mies, Juha Itkonen?

    Opiskelijan ja kirjailija kirjeenvaihto miesten kesken

    Kirjoitin intiimin kirjeen, jonka pääsisältö on seksi, ja lähetin sen kirjailija Juha Itkoselle. Sitten odotin. Pelkäsin kasvojen menetystä monta pitkää päivää. Sitten Juha vastasi. Onneksi hän osoittautui hyväksi mieheksi.

  • Mikä on Kirjojen Suomi?

    Mitä itsenäisyyden ajan kirjat kertovat maastamme?

    Kirjojen Suomi on Ylen monikanavainen kirjallisuuskokonaisuus, joka tutkii mitä itsenäisyyden ajan kirjat kertovat maastamme ennen ja nyt, ja miten asiat ovat muuttuneet aikojen saatossa. Kirjojen Suomi on osa Suomi 100-hanketta, ja kestää koko juhlavuoden 2017.

  • Kirjojen Suomen kumppanit

    Yle ja parikymmentä muuta tahoa ovat lukemisen asialla.

    Kirjojen Suomi on Ylen suursatsaus kotimaiseen kirjallisuuteen vuonna 2017, ja sen toteutumiseen on tarvittu laajaa yhteistyötä. Kiitos kaikille kumppaneille!