Hyppää pääsisältöön

Qatarin saarron syyt ja seuraukset

”Persianlahden alue on kokenut viime päivinä yhden lähihistoriansa vakavimmista poliittisista kriiseistä sen jälkeen kun Saudi-Arabia, Arabiemiraatit ja Bahrain päättivät katkaista diplomaattiset suhteensa Qatarin kanssa. Tämä harkitsematon päätös, jonka ilmeisenä pyrkimyksenä on alueen kaikkein vauraimman valtion eristäminen, tulee epäilemättä heikentämään Persianlahden maiden välistä yhtenäisyyden tunnetta ja aiheuttamaan vakavia seurauksia alueen vakaudelle.”

silmälasipäinen mies aurinkotuolien edessä
Ismail Numan Telci silmälasipäinen mies aurinkotuolien edessä ismail numan telci

Näin kirjoittaa turkkilaisen Sakaryan yliopiston Lähi-idän tutkimuskeskuksen johtaja Ismail Numan Telci qatarilaisen Al Jazeera -kanavan verkkosivuilla julkaistussa kirjoituksessa. Qatarin poliittinen ja taloudellinen saarto, johon Telci viittaa, sai alkunsa kesäkuun alussa, kun lähinaapurit Saudi-Arabia, Arabiemiraatit ja Bahrain katkaisivat diplomaattisuhteensa Qatarin kanssa ja kutsuivat kotiin suurlähettiläänsä Qatarin pääkaupungista Dohasta. Saudi-Arabia sulki Qatarin vastaisen maarajansa, keskeytti elintarvikkeiden viennin Qatariin, kielsi Qatar Airlinesia käyttämästä Saudi-Arabian ilmatilaa sekä kehotti Qatarin kansalaisia poistumaan Saudi-Arabiasta kahden viikon sisällä. Saudi-Arabia, Arabiemiraatit, Bahrain ja myös Egypti kielsivät Al Jazeeran lähetykset alueellaan ja estivät pääsyn kanavan verkkosivuille. Saudi-Arabian viranomaisten kerrotaan myös ahdistelleen paastokuukauden pyhiinvaellusmatkalle Mekkaan tulleita Qatarin kansalaisia, ja Arabiemiraatit puolestaan kielsivät Qatarin vastaisten pakotteiden arvostelemisen vähintään kolmen vuoden vankeusrangaistuksen uhalla.

Lähtölaukauksena konfliktiin oli Qatarin uutistoimiston verkkosivuille ilmestynyt kirjoitus, jonka mukaan Qatarin emiiri Tamim bin Hamad Al Thani oli puhunut myönteiseen sävyyn suhteiden ylläpitämisestä Persianlahden toisella puolella sijaitsevan Iranin kanssa. Qatarin hallituksen mukaan mitään tällaista puhetta ei koskaan pidetty vaan uutistoimiston sivuja oli hakkeroitu.

Saudi-Arabia liittolaisineen päätti kuitenkin tulkita uutisen todeksi, ja sitä siteerattiin Saudi-Arabian ja Arabiemiraattien virallisissa medioissa. Saudi-Arabian kuningashuone keräsi pikavauhdilla kokoon myötämielisten arabimaiden rintaman ja käynnisti Qatarin vastaiset pakotteet syyttäen Qatarin hallitusta terroristiryhmien tukemisesta.

Ismail Numan Telcin mielestä Saudi-Arabian, Arabiemiraattien ja näiden liittolaisten reaktioita voidaan selittää pitkälti kolmella tekijällä.
Ensinnäkin Saudi-Arabian kuningashuone ja Arabiemiraattien johtajat ovat kokeneet uhkana Qatarin ja Al Thanin emiirisuvun omistaman Al Jazeera -kanavan avoimen tuen arabimaiden kansannousuille. Etenkin Egyptissä keväällä 2011 Kairon Tahrir-aukion suurmielenosoitukset saivat valtavasti pontta Al Jazeeran päiväkausia jatkuneista suorista lähetyksistä. Persianlahden monarkiat ovat puolestaan pyrkineet vaientamaan demokraattisia uudistuksia peräänkuuluttavan kansalaisvaikuttamisen, etenkin islamilaisten poliittisten liikkeiden tunnusten alla, Telci toteaa.

”Toinen syy Saudi-Arabian ja Arabiemiraattien vihamielisyyteen liittyy Qatarin pitkään jatkuneeseen tukeen Egyptin Muslimiveljeskunnalle. Tämä tuki kasvoi entisestään sen jälkeen kun muslimiveljeskunnan ehdokas Mohammed Mursi valittiin Egyptin presidentiksi maan ensimmäisissä demokraattisissa presidentinvaaleissa vuonna 2012. Mursin voitto presidentinvaaleissa oli huolenaihe Saudi-Arabissa ja Arabiemiraateissa, sillä nämä pelkäsivät, että Muslimiveljeskunnan valtaantulo Egyptissä vaikuttaisi myös muiden Lähi-idän maiden tilanteeseen. Niinpä sekä Saudi-Arabia että Arabiemiraatit tekivät kaikkensa, jotta Mursin hallinto romahtaisi, muun muassa tukemalla sotilasvallankaappausta, joka ajoi Mursin vallasta heinäkuussa 2013.”

Egyptin sotilasvallankaappauksen jälkeen presidentti Mursi ja useat muut muslimiveljien johtajat on tuomittu vankilaan terrorismisyytösten nojalla. Qatar on kuitenkin jatkanut tukeaan maltillisille islamisteille eri puolilla Lähi-itää sekä myös aseellisille islamistiryhmille Syyriassa ja Libyassa. Ajatuksena on näyttänyt olevan, että Qatar saisi tulevaisuudessa enemmän vaikutusvaltaa arabimaissa, kun islamistiset liikkeet tulisivat niissä valtaan. Presidentti Erdoganin hallitus Turkissa on ollut samoilla linjoilla.
Saudi-Arabia, Arabiemiraatit, Bahrain ja Egypti katkaisivat jo kerran aikaisemmin välinsä Qatarin kanssa. Vuonna 2014 maat kutsuivat suurlähettiläänsä kotiin Dohasta vastalauseena sille, että Qatar oli antanut turvapaikan näistä maista kotoisin oleville islamisteille ja lähetysaikaa Al Jazeeran kanavilla. Saudi-Arabia ja kumppanit pitävät myös maltillisia islamisteja terroristeina. Suhteet palasivat tuolloin ennalleen, kun Qatar suostui naapureidensa esittämiin ehtoihin. Sopimuksen mukaan Qatarin rahoittamien mediayhtiöiden tuli jatkossa pidättäytyä arvostelemasta muiden Persianlahden maiden sisäisiä asioita. Qatar lupasi myös karkottaa maasta toistakymmentä naapurimaista kotoisin olevaa muslimiveljeskunnan jäsentä.

Politiikantutkija Ismail Numan Telcin mukaan tämänkertainen kriisi näyttäisi johtuvan ennen muuta ulkopoliittisista erimielisyyksistä – ja etenkin Qatarin lähentyneistä suhteista Iraniin.

”Kolmas syy kriisin taustalla on Qatarin pyrkimys noudattaa itsenäistä ulkopolitiikkaa, joka usein poikkeaa Saudi-Arabian intresseistä. Kun myös eräät muut alueen maat, erityisesti Kuwait ja Oman, ovat asteittain ryhtyneet toteuttamaan yhä riippumattomampaa ulkopolitiikkaa, tämä on saanut Saudi-Arabian huolestumaan johtoasemansa menettämisestä Persianlahden maiden yhteistyöjärjestössä. Reaktiona tähän Saudi-Arabian kuningas Salman on pyrkinyt yhä aggressiivisempaan ulkopolitiikkaan, toisin kuin hänen edeltäjänsä, kuningas Abdullah, joka oli omaksunut varovaisemman asenteen Qataria kohtaan.”

Persianlahden yhteistyöjärjestön maista Kuwait onkin nyt ottanut sovittelijan roolin ja koettaa löytää ratkaisuja Saudi-Arabian, Arabiemiraattien ja Qatarin välisiin erimielisyyksiin.
Omanilla on puolestaan ollut viime vuosina merkittävä rooli sillanrakentajana Iranin kanssa. Omanin sulttaani Qaboos isännöi muun muassa Yhdysvaltojen ja Iranin aluksi salaisia diplomaattitapaamisia Iranin ydinohjelmasta. Oman hyödyntää yhdessä Iranin kanssa Persianlahdella sijaitsevaa öljykenttää, ja rakenteilla on myös kaasuputki Iranista Omaniin. Keväällä Oman ja Iran järjestivät yhteiset laivastoharjoitukset.
Myös Arabiemiraattien sisällä Abu Dhabin ja Dubain kesken on erimielisyyksiä suhtautumisessa Iraniin. Dubaissa asuu kymmeniä tuhansia iranilaisia, eikä Qatarin vastaisten pakotteiden kannatus liene yhtä suurta kuin naapuriemiirikunnassa Abu Dhabissa.

Ismail Numan Telci arvelee, että Saudi-Arabia pyrkii Qatarin vastaisilla pakotteilla myös varoittamaan Kuwaitia ja Omania liian läheisestä yhteistyöstä Iranin kanssa. Saudi-Arabian johtaman rintaman valitsemat Telcin mielestä ”epäkypsät ja harrastelijamaiset keinot” tulevat kuitenkin mitä suurimmalla todennäköisyydellä hyödyttämään pikemminkin Irania.

”Diplomaattisuhteiden katkaiseminen, lentojen keskeyttäminen, ilmatilan ja maarajojen sulkeminen sekä Qatarin kansalaisten karkottaminen Saudi-Arabiasta ovat hyvin vakavia päätöksiä, joita ei usein tehdä edes kaikkein vihamielisimpien valtioiden välillä. Ryhtymällä näin vakaviin toimiin Saudi-Arabia on menettänyt uskottavuutensa ei pelkästään Qatarin asukkaiden silmissä, vaan myös muiden arabimaiden asukkaiden keskuudessa kaikkialla Lähi-idässä. Rankaisemalla naapuriaan tällaisin keinoin Saudi-Arabia pakottaa liittolaisensa pohtimaan lähentymistä muihin alueellisiin ja kansainvälisiin toimijoihin, jopa Iraniin. Näin ollen, yrittäessään hillitä Iranin vaikutusvallan kasvua, saudijohtajien epärealistinen lähestymistapa saattaa johtaa päinvastaiseen tulokseen.”

Ismail Numan Telci huomauttaa myös siitä, ettei Saudi-Arabian ja Arabiemiraattien tueksi koottu liittoutuneiden maiden blokki anna itsestään kovinkaan vakuuttavaa kuvaa. Esimerkiksi Bahrain on itsenäinen vain sisäpolitiikan osalta, mutta ulkopolitiikasta määrää Saudi-Arabian kuningas. Bahrainiin lähetetyt Saudi-Arabian joukot tukahduttivat demokraattisia uudistuksia vaatineen kansannousun Bahrainin pääkaupungissa Manamassa keväällä 2011.
Intian valtamerellä sijaitseva saarivaltio Malediivit on puolestaan kärsinyt poliittisesta epävakaudesta vuonna 2012 tehdystä sotilasvallankaappauksesta asti. Telci uskoo, että Malediivien kannatus Qatarin saarrolle on saatu rahalla ostamalla. Malediivien hallitusta vastaan on protestoitu kotimaassa paratiisisaarten myymisestä Saudi-Arabian kuninkaalle.

Väkiluvultaan suurin Saudi-Arabian kannattajista tässä kriisissä on Egypti, joka Telcin mukaan kamppailee parhaillaan olemassaolonsa puolesta sekä taloudellisesti että poliittisesti.

”Saudi-Arabia ja Arabiemiraatit ovat tukeneet voimakkaasti Egyptin hallitusta vuoden 2013 sotilasvallankaappauksesta asti. Mutta hyvät suhteet huononivat, kun presidentti al-Sisi viime vuonna osoitti kiinnostusta suhteiden luomiseen Iranin kanssa. Donald Trumpin valinta Yhdysvaltojen presidentiksi kuitenkin muutti tilannetta. Trump oli aloitteellinen uuden arabimaiden rintaman synnyttämisessä Irania vastaan, ja Trumpin vierailu Saudi-Arabiassa vastikään lujitti tätä liittoa. Mutta ottaen huomioon ailahtelut Egyptin ja Saudi-Arabian suhteissa, kuinka sitoutunut Egypti todella on Saudi-Arabian suunnitelmiin Qatarin eristämiseksi? Ja vaikka Egypti pysyisikin Saudi-Arabian puolella, kuinka voimakasta ja tehokasta Egyptin tuki voi olla? Egyptin talous on romahtamaisillaan, maa ei kykene vastaamaan terroriuhkiin Siinain niemimaalla, eikä se ole pystynyt takaamaan yhteiskunnallista rauhaa ja poliittista vakautta.”

Oma erillinen epävarmuustekijä liittyy vielä Saudi-Arabian etelänaapurin Jemenin sisällissotaan, jossa Saudi-Arabia ja Arabiemiraatit ovat molemmat mukana taistelevina osapuolina maan pohjoisosia hallitsevia huthikapinallisia vastaan. Mutta siinä missä Saudi-Arabia tukee Jemenin vallasta ajettua hallitusta, Arabiemiraatit ovat puolestaan aseistaneet maan eteläosan itsenäisyyttä ajavaa aseellista liikettä.

Ismail Numan Telci muistuttaa myös, ettei Qatar suinkaan ole jäänyt yksin kärsimään Saudi-Arabian ja Arabiemiraattien pakotteista. Qatarilla on yksi keskeinen liittolainen ylitse muiden, nimittäin Turkki, jolla on Qatarissa oma sotilastukikohtansa. Turkki oli jo lähettämässä lisäjoukkoja Qatariin vain pari päivää saudiliittouman käynnistämän saarron alkamisen jälkeen.

Aseellisen konfliktin vaaraa Qatarissa vähentää maassa sijaitseva Yhdysvaltojen sotilastukikohta. Al Ubeidin lentotukikohta toimii Yhdysvaltojen Lähi-idän sotatoimien päämajana, ja siellä on jatkuvasti yli 10 000 amerikkalaissotilasta.
Turkkilainen politiikantutkija Ismail Numan Telci muistuttaa myös Yhdysvaltojen kongressin viime vuonna hyväksymästä laista, joka antaa amerikkalaisille tuomioistuimille mahdollisuuden käynnistää oikeusprosesseja Saudi-Arabian hallituksen väitetystä roolista Yhdysvaltojen syyskuun 11. päivän iskujen rahoittamisessa. Telcin mielestä Saudi-Arabian olisikin parasta pyrkiä ylläpitämään hyviä suhteita kaikkien naapureidensa kanssa ja varautua myös siihen, että välit Yhdysvaltojen kanssa saattavat tulevaisuudessa viilentyä.

”Persianlahden tulevaisuus on synkkä naapureiden välisten erimielisyyksien muuttuessa vihollisuuksiksi. Saudi-Arabian ja Arabiemiraattien pyrkimys poliittisesti hyljeksiä Qataria tulee todennäköisesti pikemminkin heikentämään Saudi-Arabian vaikutusvaltaa, sen sijaan että se pakottaisi Qatarin polvilleen. Yhteenottojen sijasta Persianlahden maiden tulisikin pyrkiä yhtenäisyyteen ja yhteistyöhön kamppailussa ääriliikkeitä, taloudellisia haasteita ja muita yhteisiä uhkia vastaan.”

Peik Johansson

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Yhteiskunta