Hyppää pääsisältöön

Yle luovutti Kansalliskirjastolle 10 000 radiokuunnelman käsikirjoitusta

Ismo Silvo ja Kai Ekholm pitelevät yhdessä ylhäällä yhtä kuunnelmakäsikirjoitusta
Ismo Silvo, Kai Ekholm ja yksi Kansalliskirjastolle luovutetuista paperimuotoisista käsikirjoituksista Ismo Silvo ja Kai Ekholm pitelevät yhdessä ylhäällä yhtä kuunnelmakäsikirjoitusta Kuva: Yle Kansalliskirjasto,Kai Ekholm,Ismo Silvo,kuunnelmat,käsikirjoitukset

Kuunnelmien sähköisiä käsikirjoituksia voi lukea ja ladata omaan käyttöön kaikissa vapaakappalekirjastoissa ympäri Suomen. Yle digitoi kokoelman, jotta arvokas aineisto saadaan paremmin käyttöön.

Yle luovutti radiokuunnelmiensa käsikirjoituskokoelman sekä paperisina että digitoituina versioina Kansalliskirjastolle 15.6.2017. Kokoelma on laaja, yli 100 hyllymetriä, ja käsittää noin 10 000 käsikirjoitusta 1930-luvulta 2010-luvulle, sekä suomen että ruotsin kielellä.

Kokoelmassa on mm. Mika Waltarilta, Eeva-Liisa Mannerilta ja Paavo Haavikolta tilattuja kuunnelmia.

”Olemme iloisia tästä upeasta kulttuuriteosta, jonka Yleisradio tänään tekee Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Tarjoamme tutkijoille mitä parhaimmat olosuhteet tämän merkittävän kirjallisen kokoelman käyttöön”, totesi Kansalliskirjaston ylikirjastonhoitaja Kai Ekholm lahjoitustilaisuudessa.

Kai Ekholm arvelee kokoelman kiinnostavan erityisesti kirjallisuuden, musiikin ja median tutkijoita ja elämäkertojen kirjoittajia.

Osa suomalaisen kirjallisuuden historiaa

“Tämä on iso pala suomalaista kirjallisuushistoriaa. Hienoa että se saadaan nyt esille, niin että kuka tahansa pääsee siihen tutustumaan”, sanoo Ylen julkaisujohtaja Ismo Silvo.

“Kuunnelmat heijastelevat maamme intellektuaalista historiaa. Kokoelma näyttää myös sen, miten paljon kulttuurihistoriaa Yle on olemassaolonsa aikana tehnyt.”

Kuunnelmien sähköisestä kokoelmasta löytyy ainoastaan käsikirjoituksen viimeisin versio. Paperisessa kokoelmassa sen sijaan on säilytetty kaikki, myös muuta kirjallista aineistoa kuten laulujen sanoja tai tietoa näyttelijävalinnoista ja muistiinpanoja. Ne kertovat, miten teos on muuttunut – jopa vielä viime hetkellä ennen esitystä.

Kankkulan kaivo on vielä jonossa

Yle on digitoimalla kokoelman halunnut avata sen kaikille suomalaisille. Lisäksi Ylellä on itsellään arkistotilaa aiempaa vähemmän.

Ylen Arkiston kokoelmien esimies Janne Ranta kertoo, että Yle etsi kumppania suomalaisista muistiorganisaatioista ja Kansalliskirjasto kiinnostui yhteistyöstä heti.

Digitointia ja yhteistyötä on tarkoitus jatkaa. “Jonossa odottavat jo viihde- ja ajanvieteosaston ohjelmien käsikirjoitukset, kuten yleisön rakastama Kankkulan kaivo.”

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Kun avaruuden sivilisaatio soittaa, älä vastaa

    Kiinan suosituin scifikirjailija Cixin Liu Worldcon75:ssa

    Kiinalainen tieteiskirjallisuus tekee samaan aikaan näyttävää esiinmarssia kuin Kiinan suurvalta-asema vahvistuu. Insinööri-kirjailija Cixin Liu voitti vuonna 2015 Hugon, yhden maailman suurista scifi-kirjallisuuspalkinnoista teoksellaan Three-Body Problem. Cixin Liun kekseliäs ja megalomaaninen scifi-eepos varoittaa avaruuden sivilisaatioista.

  • Pitkä sähkökatko saisi yhteiskunnan polvilleen 48 tunnissa - tiedätkö miten varautua?

    48 tunnissa sähkökatkos lamaannuttaisi arkielämän.

    Suomi toimii nykyään täysin sähkön varassa. Lyhyetkin sähkökatkot hankaloittavat elämää, mutta jo 48 tunnissa hankaluudet muuttuvat vakaviksi ongelmiksi: veden tulo lakkaa, ruoat pilaantuvat, pakkasella kotien lämpötila laskee. Nykyisten suositusten mukaan ihmisten kannattaisi varautua ns. kotivaralla selviytymään 72 tunnin ajan.

  • Tiesitkö tämän mustikasta?

    Säännöllinen mustikan syöminen voi lieventää tulehdustilaa.

    Mustikka on metsien kultakimpale. Jo muutama desi mustikoita päivässä auttaa kattamaan hyvän osan esimerkiksi päivän kuitumäärästä ja E-vitamiinitarpeesta. Säännöllinen mustikoiden syöminen voi myös lieventää esimerkiksi diabetekseen ja sepelvaltimotautiin liittyvää matala-asteista tulehdustilaa.

  • Mikko “Peltsi” Peltola haastaa itsensä äärirajoille extreme-lajeissa

    Luvassa on vauhtia, hikeä, tuskaa ja euforisia hetkiä.

    Uudessa sarjassa Mikko “Peltsi” Peltola haastaa itsensä äärirajoille jokamiehen extreme-lajeissa. Ensimmäiset, syksyllä 2017 suoritettavat lajit ovat 150 kilometrin merimelonta ja 130 kilometrin polkujuoksu. Luvassa on vauhtia, hikeä, tuskaa ja – toivottavasti – itsensä ylittämisen euforisia hetkiä.