Hyppää pääsisältöön

Kirjoittamisen lukon voi murtaa, sanoo runoilija Harri Nordell

Runoilija Harri Nordell
Kirjailija, runoilija Harri Nordell. Runoilija Harri Nordell Kuva: © Veikko Somerpuro/WSOY harri nordell

Kieli hajoaa ja pirstaloituu Harri Nordellin runoteoksessa Hajo. Sanat menevät sijoiltaan, päätyvät uusiin yhteyksiin, rakentuvat uudelleen. Kultakuumeen haastattelussa Nordell kertoo kirjoittamisen lukoista, niistä irti pääsemisestä ja siitä, kuinka hän alkoi olla kielen rajoilla.

Kriitikot ovat pitäneet Harri Nordellia yhtenä Suomen omaperäisimmistä runoilijoista. Siksi ei ole mitenkään ihmeellistä, että nyt 61-vuotiaana hän kertoo kokeneensa kirjoittamispaineita. Kun on jo tuonut maailmaan niin paljon priimaa, on vaikeaa pitää taso yllä tai laittaa paremmaksi.

– Olen yrittänyt pitää rimaa aika korkealla, mikä voi johtaa niin sanottuun tuomas anhava -reaktioon, siihen että jossain vaiheessa lopettaa sen takia, ettei enää pysty parempaan, Nordell sanoo.

Onneksi Nordell ei ole lopettanut. Hänen viimeisin teoksensa Hajo on saanut jälleen hyvän vastaanoton, ja teos on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouskilpailun saajaksi. Eikä syyttä. Hajo on palannut Nordellin alkutuotannon minimalismiin, mutta siinä on oma twistinsä.

Kirjoittaminen on muuttunut vaikeammaksi.― Harri Nordell

Hajossa kieli hajoaa. Sanojen osat vaihtavat paikkojaan, ja jotkin lauseet vaikuttavat ainakin ensisilmäykseltä käsittämättömiltä. Sanat myös muodostavat uusia yhdyssanoja ja etsiytyvät uusiin yhteyksiin. Hajoaminen on siis samalla uuden rakentumista, ei pelkkää häviämistä.

Nordellin uudissanojen ja tavallisempien sanojen joukossa on myös sellaisia sanoja kuin satakielilattia ja situla. Monelle ne ovat vieraita, mutta ne ovat olemassaolevia käsitteitä. Esimerkiksi situla on arkeologian nimitys tietynlaiselle astialle, ja satakielilattioita on todella ollut keisarillisissa hoveissa. Satakielilattia soi, kun sillä kulkee. Tunnetuin satakielilattia lienee Nijōn linnassa Japanin Kiotossa.

Ehkä kielen sirpaloituminen ja levähtäminen kiinnostaa laajemminkin runoilijoita ja nykyihmistä. Kieli näet katoaa myös Tiina Lehikoisen runoteoksessa Multa, joka on niin ikään Tanssiva karhu -ehdokas. Siinä kielen ohella katoaa muisti, Hajossa puolestaan puhutaan änkytyksen tulikehrästä. Paikka paikoin Hajon säkeet ovatkin kuin änkyttäviä.

Runoilija Harri Nordell lavalla Tanssiva karhu -palkintojenjakotilaisuudessa
Runoilija Harri Nordell on ollut Tanssivan karhun runoraadin puheenjohtaja vuonna 2014. Kuvassa Nordell on luovuttamassa palkintoa Kajaanin Runoviikolla. Runoilija Harri Nordell lavalla Tanssiva karhu -palkintojenjakotilaisuudessa Kuva: Yle/Aleksis Salusjärvi runous

Kielen hajoamisen vaikutelman aikaan saaminen on varmasti edellyttänyt Nordellilta kielen ilmiömäistä hallintaa. Hän kertookin tehneensä runojensa eteen mielettömästi työtä. Samalla hän on kokenut kielen rajojen tulleen vastaan, ja se on synnyttänyt hänessä runoilijana alakuloa.

– Ei ole kyse siitä, etten pystyisi kirjoittamaan ollenkaan, mutta kirjoittaminen on muuttunut vaikeammaksi. Olen jo tehnyt aika paljon, Nordell sanoo.

Runouden syvin tehtävä on Nordellin mukaan viedä kieltä eteen päin ja luoda uusia ilmaisuja. Runous on hänelle kielen kasvukärki. Touhu edellyttää tarkkanäköisyyttä ja yksinäisyyttä.

Haiku antoi pelastuksen kehikon.― Harri Nordell

Hajossa kieli ei hajoa miten sattuu, vaan mukana on aimo annos systemaattisuutta. Teoksessa on useita haikuja eli runoja, joiden säejako on tavumäärältään säädelty niin että ensimmäisessä säkeessä on viisi, toisessa seitsemän ja kolmannessa jälleen viisi tavua.

– Vaikka Hajossa on uudissanoja ja vaikka siinä menee lauseoppi rikki, niin olen yrittänyt olla aika klassisen rauhallinen, Nordell sanoo.

Haikumuoto auttoi Nordellia kirjoittamaan, kun hän ei olisi muutoin saanut kirjoitettua. Nordell oli päässyt kirjoittamaan Koneen säätiön kartanon rauhaan, mutta hän oli ladannut kartanoon kirjoituspaineita, jotka estivät kirjoittamasta.

– Tällaisesta kirjoittamisen lukosta on yksi pelastuskonsti. Runolle voi laittaa pakotteen tai rajoitteen. Tässä tapauksessa käytin haikun muotoa. Se antoi pelastuksen kehikon, joka sitten myöhemmin avasi laajemmille teksteille teitä, Nordell kertoo.

Harri Nordell

S. 1956

Teokset

Syvällä päivät, 1980
Veden kuvat, 1990
Huuto ja syntyvä puu, 1994
Tomunhäikäisyvalo, 2000
Valkoinen kirja, 2006
Hajo, 2016

Valikoima Sanaliekki äärettömyydessä, 2011

Palkinnot ja ehdokkuudet

Tanssiva karhu -ehdokkuus 2017
Tanssiva karhu -palkinto 2001
Kritiikin punnus 1991

Tanssiva karhu on Ylen vuodesta 1994 lähtien runoteokselle jakama palkinto. Palkintosumma on 4 000 euroa.

Tanssivan karhun raati perustelee Hajon ehdokkuuden näin:

Nordellin kokoelma on intiimi tutkimusmatka kuolevaisuuteen ja olevaisuuteen. Lukija saa luvan olla ymmärtämättä kaikkea, vapautuu ja antaa runon tapahtua itselleen. Vaikka sanan merkitystä ei tiedä, sen tuntee. Runojen minimalistinen kauneus jysähtää ja avaa tien kiinnostaville assosiaatioille.

Kaikkien teosvalintojen perustelut täällä: Tässä ovat Ylen Tanssiva karhu -palkinnon ehdokkaat

Tänä vuonna Tanssivaa karhua tavoittelevat Erkka Filanderin Torso, Catharina Gripenbergin Handbok att bära till en dräkt, Sirpa Kyyrösen Ilmajuuret, Tiina Lehikoisen Multa, V. S. Luoma-ahon Mantra ja Harri Nordellin Hajo.


Kuuntele

  • Avaruusromua: Tehtävä Itä-Berliinissä!

    He soittivat DDR:ssä jo 1980.

    David Bowie, Eurythmics ja Genesis esiintyivät läntisessä Berliinissä kesällä 1987. Samana syksynä Bob Dylan esiintyi Itä-Berliinin puolella. Vuonna 1988 itäpuolella esiintyi Bruce Springsteen. Seuraavana vuonna muuri murtui. Sen jälkeen pohdittiin, kuinka suurta ja tärkeää osaa popmuusikot olivat näytelleet Berliinin muurin murtumisessa. Myös itäisen Saksan punk-rockareiden ja muiden vaihtoehtokapinallisten tärkeä rooli on nostettu esiin. Nämä kaikki 1980-luvun lopulla tapahtuneet asiat olivat tärkeitä, mutta kuka muistaa, että ensimmäinen Itä-Berliinissä esiintynyt läntinen pitkätukkaorkesteri kävi siellä jo vuonna 1980? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tanssiva karhu

instagram #tanssivakarhu

Runoutta Twitterissä

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Avaruusromua: Tehtävä Itä-Berliinissä!

    He soittivat DDR:ssä jo 1980.

    David Bowie, Eurythmics ja Genesis esiintyivät läntisessä Berliinissä kesällä 1987. Samana syksynä Bob Dylan esiintyi Itä-Berliinin puolella. Vuonna 1988 itäpuolella esiintyi Bruce Springsteen. Seuraavana vuonna muuri murtui. Sen jälkeen pohdittiin, kuinka suurta ja tärkeää osaa popmuusikot olivat näytelleet Berliinin muurin murtumisessa. Myös itäisen Saksan punk-rockareiden ja muiden vaihtoehtokapinallisten tärkeä rooli on nostettu esiin. Nämä kaikki 1980-luvun lopulla tapahtuneet asiat olivat tärkeitä, mutta kuka muistaa, että ensimmäinen Itä-Berliinissä esiintynyt läntinen pitkätukkaorkesteri kävi siellä jo vuonna 1980? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Taidepedagogi Marjatta Levanto: Taide on totta

    Lapset yllättivät Ateneumin ensimmäisen museolehtorin.

    Suomalaisen museopedagogiikan uranuurtaja Marjatta Levanto suhtautuu intohimoisesti niin taiteen kokemiseen kuin taiteesta kirjoittamiseenkin. Hän loi perustan Ateneumin museopedagogiikalle eli yleisötyölle ja on tullut tunnetuksi erityisesti lapsille suunnattujen taidehistoriakirjojen kirjoittajana. 

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala tekee jätteestä luksusta – hänen iltapukunsa pääsi Emma Karin yllä Linnan juhliin ja lopulta museoon

    Merestä kerätyistä muovipulloista syntyi asu Linnan juhliin.

    Maailman merissä saattaa olla 30 vuoden päästä enemmän muovia kuin kalaa. Silti muovia käytetään jatkuvasti enemmän. Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala haluaa tehdä jätemuovista muodikasta, jotta edes kierrätys toimisi paremmin. Kansanedustaja Emma Karille suunniteltu iltapuku hankittiin Kansallismuseon kokoelmiin.