Hyppää pääsisältöön

Kirjoittamisen lukon voi murtaa, sanoo runoilija Harri Nordell

Runoilija Harri Nordell
Kirjailija, runoilija Harri Nordell. Runoilija Harri Nordell Kuva: © Veikko Somerpuro/WSOY harri nordell

Kieli hajoaa ja pirstaloituu Harri Nordellin runoteoksessa Hajo. Sanat menevät sijoiltaan, päätyvät uusiin yhteyksiin, rakentuvat uudelleen. Kultakuumeen haastattelussa Nordell kertoo kirjoittamisen lukoista, niistä irti pääsemisestä ja siitä, kuinka hän alkoi olla kielen rajoilla.

Kriitikot ovat pitäneet Harri Nordellia yhtenä Suomen omaperäisimmistä runoilijoista. Siksi ei ole mitenkään ihmeellistä, että nyt 61-vuotiaana hän kertoo kokeneensa kirjoittamispaineita. Kun on jo tuonut maailmaan niin paljon priimaa, on vaikeaa pitää taso yllä tai laittaa paremmaksi.

– Olen yrittänyt pitää rimaa aika korkealla, mikä voi johtaa niin sanottuun tuomas anhava -reaktioon, siihen että jossain vaiheessa lopettaa sen takia, ettei enää pysty parempaan, Nordell sanoo.

Onneksi Nordell ei ole lopettanut. Hänen viimeisin teoksensa Hajo on saanut jälleen hyvän vastaanoton, ja teos on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouskilpailun saajaksi. Eikä syyttä. Hajo on palannut Nordellin alkutuotannon minimalismiin, mutta siinä on oma twistinsä.

Kirjoittaminen on muuttunut vaikeammaksi.― Harri Nordell

Hajossa kieli hajoaa. Sanojen osat vaihtavat paikkojaan, ja jotkin lauseet vaikuttavat ainakin ensisilmäykseltä käsittämättömiltä. Sanat myös muodostavat uusia yhdyssanoja ja etsiytyvät uusiin yhteyksiin. Hajoaminen on siis samalla uuden rakentumista, ei pelkkää häviämistä.

Nordellin uudissanojen ja tavallisempien sanojen joukossa on myös sellaisia sanoja kuin satakielilattia ja situla. Monelle ne ovat vieraita, mutta ne ovat olemassaolevia käsitteitä. Esimerkiksi situla on arkeologian nimitys tietynlaiselle astialle, ja satakielilattioita on todella ollut keisarillisissa hoveissa. Satakielilattia soi, kun sillä kulkee. Tunnetuin satakielilattia lienee Nijōn linnassa Japanin Kiotossa.

Ehkä kielen sirpaloituminen ja levähtäminen kiinnostaa laajemminkin runoilijoita ja nykyihmistä. Kieli näet katoaa myös Tiina Lehikoisen runoteoksessa Multa, joka on niin ikään Tanssiva karhu -ehdokas. Siinä kielen ohella katoaa muisti, Hajossa puolestaan puhutaan änkytyksen tulikehrästä. Paikka paikoin Hajon säkeet ovatkin kuin änkyttäviä.

Runoilija Harri Nordell lavalla Tanssiva karhu -palkintojenjakotilaisuudessa
Runoilija Harri Nordell on ollut Tanssivan karhun runoraadin puheenjohtaja vuonna 2014. Kuvassa Nordell on luovuttamassa palkintoa Kajaanin Runoviikolla. Runoilija Harri Nordell lavalla Tanssiva karhu -palkintojenjakotilaisuudessa Kuva: Yle/Aleksis Salusjärvi runous

Kielen hajoamisen vaikutelman aikaan saaminen on varmasti edellyttänyt Nordellilta kielen ilmiömäistä hallintaa. Hän kertookin tehneensä runojensa eteen mielettömästi työtä. Samalla hän on kokenut kielen rajojen tulleen vastaan, ja se on synnyttänyt hänessä runoilijana alakuloa.

– Ei ole kyse siitä, etten pystyisi kirjoittamaan ollenkaan, mutta kirjoittaminen on muuttunut vaikeammaksi. Olen jo tehnyt aika paljon, Nordell sanoo.

Runouden syvin tehtävä on Nordellin mukaan viedä kieltä eteen päin ja luoda uusia ilmaisuja. Runous on hänelle kielen kasvukärki. Touhu edellyttää tarkkanäköisyyttä ja yksinäisyyttä.

Haiku antoi pelastuksen kehikon.― Harri Nordell

Hajossa kieli ei hajoa miten sattuu, vaan mukana on aimo annos systemaattisuutta. Teoksessa on useita haikuja eli runoja, joiden säejako on tavumäärältään säädelty niin että ensimmäisessä säkeessä on viisi, toisessa seitsemän ja kolmannessa jälleen viisi tavua.

– Vaikka Hajossa on uudissanoja ja vaikka siinä menee lauseoppi rikki, niin olen yrittänyt olla aika klassisen rauhallinen, Nordell sanoo.

Haikumuoto auttoi Nordellia kirjoittamaan, kun hän ei olisi muutoin saanut kirjoitettua. Nordell oli päässyt kirjoittamaan Koneen säätiön kartanon rauhaan, mutta hän oli ladannut kartanoon kirjoituspaineita, jotka estivät kirjoittamasta.

– Tällaisesta kirjoittamisen lukosta on yksi pelastuskonsti. Runolle voi laittaa pakotteen tai rajoitteen. Tässä tapauksessa käytin haikun muotoa. Se antoi pelastuksen kehikon, joka sitten myöhemmin avasi laajemmille teksteille teitä, Nordell kertoo.

Harri Nordell

S. 1956

Teokset

Syvällä päivät, 1980
Veden kuvat, 1990
Huuto ja syntyvä puu, 1994
Tomunhäikäisyvalo, 2000
Valkoinen kirja, 2006
Hajo, 2016

Valikoima Sanaliekki äärettömyydessä, 2011

Palkinnot ja ehdokkuudet

Tanssiva karhu -ehdokkuus 2017
Tanssiva karhu -palkinto 2001
Kritiikin punnus 1991

Tanssiva karhu on Ylen vuodesta 1994 lähtien runoteokselle jakama palkinto. Palkintosumma on 4 000 euroa.

Tanssivan karhun raati perustelee Hajon ehdokkuuden näin:

Nordellin kokoelma on intiimi tutkimusmatka kuolevaisuuteen ja olevaisuuteen. Lukija saa luvan olla ymmärtämättä kaikkea, vapautuu ja antaa runon tapahtua itselleen. Vaikka sanan merkitystä ei tiedä, sen tuntee. Runojen minimalistinen kauneus jysähtää ja avaa tien kiinnostaville assosiaatioille.

Kaikkien teosvalintojen perustelut täällä: Tässä ovat Ylen Tanssiva karhu -palkinnon ehdokkaat

Tänä vuonna Tanssivaa karhua tavoittelevat Erkka Filanderin Torso, Catharina Gripenbergin Handbok att bära till en dräkt, Sirpa Kyyrösen Ilmajuuret, Tiina Lehikoisen Multa, V. S. Luoma-ahon Mantra ja Harri Nordellin Hajo.


Kuuntele

Kommentit
  • Avaruusromua: Mistä ideat tulevat?

    Miten ideoita synnytetään?

    Uusia ideoita syntyy, kun jo olemassa olevat asiat kohtaavat toisensa uudenlaisina yhdistelminä. Se, millaisia nuo uudet yhdistelmät ovat, riippuu meidän kyvystämme hahmottaa asioiden suhteita toisiinsa. Ideoita voi yrittää luoda tietoisesti, mutta parhaita tuloksia syntyy, kun antaa alitajunnan työskennellä. Tällaisia ajatuksia esitti amerikkalainen James Webb Young jo 1940-luvulla. Hänen käsityksensä luovuudesta ja ideoista ovat edelleen kiinnostavia. Onko mikään muuttunut? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Olisiko nyt oikea aika?

    Analogisen syntesoijan voi ostaa parilla sadalla eurolla.

    4000 dollaria. Plus rahtikulut Yhdysvalloista Suomeen. Se oli edullisin vaihtoehto. Vuoden 2019 valuutassa se on noin 19 000 euroa. Sen verran olisi maksanut edullisin modulaarinen analoginen syntesoija vuonna 1974, amerikkalaisen Moog-yhtiön vähittäismyyntihinnaston mukaan. En taatusti ollut ainoa, joka unelmoi saavansa jostakin yhtäkkiä kasan dollareita. Ajat muuttuvat. Nyt analogisen syntesoijan voi ostaa parilla sadalla eurolla. Nyt olisi mahdollista toteuttaa nuoruuden unelmat. Olisiko nyt oikea aika ostaa oma syntikka? Tai useampi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Onko salasanasi Saatana tai Perkele?

    Hyvät salasanat suojaavat yksityisyytesi.

    Vaihda välittömästi, se ei ole riittävän omaperäinen. Suomessa kirosanat pääsevät aina yleisimpien salasanojen listan kärkeen. Sinne missä komeilevat myös 123456, qwerty ja 0000. Hyvä salasana on sellainen, joka ei tule ensimmäiseksi mieleen, eikä ole pääteltävissä esimerkiksi perhesuhteista. Siinä pitää olla erikoismerkkejä, isoja kirjaimia ja numeroita.

  • Tanssiva karhu haastaa lukemaan runoutta!

    Osallistu #tanssivakarhu25 lukuhaasteeseen!

    Ylen runopalkinto Tanssiva karhu täyttää 25 vuotta. Haastamme sinut tutustumaan nykyrunouteen. Lue Tanssiva karhu-palkittu teos ja kirjoita lukukokemuksesi alla olevaan lomakkeeseen tai jaa se tunnisteella #tanssivakarhu25. Voit myös toivoa kokoelmasta löytyvää runoa esitettäväksi heinäkuun alussa Tämän runon haluaisin kuulla –ohjelmassa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tanssiva karhu

instagram #tanssivakarhu

Runoutta Twitterissä

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

  • Tanssiva karhu etsii vuoden 2019 runoteosta!

    Lähetä runoteoksesi raadin luettavaksi.

    Tanssiva karhu on Ylen oma runouspalkinto. Se jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1994. Ensimmäinen palkittu teos oli Sirkka Turkan Sielun veli. Runous todella ansaitsee huomiota. Siksi Yle hoitaa kulttuuritehtäväänsä ja nostaa joka vuosi esiin joukon erityisen korkeatasoisia kotimaisia runoteoksia.

  • Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja ylisti runovuoden satoa

    Jukka Viikilän puhe Kajaanin Runoviikolla

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Jukka Viikilän puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2018. Mikä ylellisyys saada eteisen lattialle vuoden runous, kokoelma kerrallaan. Juuri minulle ojennettu pyrkimys kielellistää jotakin maailmasta, tai ehdotus kauneudeksi juuri tänään.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri