Hyppää pääsisältöön

"Hylkäsin Facebookin, luovuin älypuhelimesta, vaihdoin vanhaan” – kolme tarinaa siitä, miten digiähkyn voi selättää

Henkilökuvassa Pekka Strang, Henna Antikainen ja Heidi Kähkönen
Henna Antikainen, Pekka Strang ja Heidi Kähkönen kohtuullistivat älypuhelimen käyttöään Henkilökuvassa Pekka Strang, Henna Antikainen ja Heidi Kähkönen Kuva: Yle / Anu Heikkinen ja Mika Hokkanen Pekka Strang,älypuhelimet,käytön vähentäminen

Älypuhelin ja sen sovellukset saavat meidät puhelimen ääreen lukuisia kertoja päivässä. Tuntuuko siltä, että määrää voisi hieman rajoittaa? Pekka Strang, Henna Antikainen ja Heidi Kähkönen vähensivät älylaitteidensa käyttöä ja kertovat miksi se kannatti.

Uutuuskirja kertoo, miksi älylaiteriippuvuudesta pitäisi olla huolissaan
Henna Antikainen: Isäni ei olisi halunnut, että luovun älypuhelimestani
Näin hallitset digiaikaasi – parhaat vinkit älypuhelimen käytön järkeistämiseen
Heidi Kähkönen: 10 vuotta Facebookissa riitti

Kuvassa on Pekka Strangin kuva oikealla ja vasemmalla otsikko: Älypuhelimen vaihto vanhaan puhelimeen toi lisää tunteja vuorokauteen
Kuvassa on Pekka Strangin kuva oikealla ja vasemmalla otsikko: Älypuhelimen vaihto vanhaan puhelimeen toi lisää tunteja vuorokauteen älypuhelimet,Pekka Strang,otsikkokuva,

Muun muassa Tom of Finland -elokuvasta tuttu näyttelijä Pekka Strang kyllästyi pari vuotta sitten siihen, miten paljon hän vietti aikaa netissä älypuhelimellaan.

– Tuntui, että se oli aika tyhjänpäiväistä kommunikaatiota. En saanut siitä juuri mitään.

Strang päätti pistää älypuhelimensa lepäämään. Hän otti käyttöönsä poikansa vanhan puhelimen, jossa ei ollut Twitteriä, sähköpostia eikä Instagramia. Viihdykkeenä oli vain matopeli. Kamerakin oli surkea.

Pekka Strang huomasi puhelimen vaihdon vaikutukset heti.

– Kun yksi iso häiriötekijä poistui elämästä, minulla oli yllättäen tosi paljon ylimääräistä aikaa ja olo tuntui tosi rauhalliselta. Tuntui, että aiemmin kun esimerkiksi odotin bussia, niin heti räpläsin kännykkää.

Kun yksi iso häiriötekijä poistui elämästä, minulla oli yllättäen tosi paljon ylimääräistä aikaa.― Pekka Strang

Älypuhelinvapaa elämä tuntui aluksi rauhoittavalta, mutta kokeilu jäi lopulta kuitenkin puolen vuoden mittaiseksi.

Vanhalla puhelimella oli vaikea hoitaa asioita, koska siitä kuului niin huonosti. Myös työasioiden hoitaminen oli hankalaa ilman sähköpostia ja puhelimen muita sovelluksia.

Pekka Strang on varma, että hän pitää taukoa älypuhelimestaan taas jossain vaiheessa. Nyt häntä mietityttää erityisesti se, millaista esimerkkiä hän antaa omille lapsilleen.

– On aika vaikea vaatia lapsilta älypuhelimen käytön kohtuutta, jos itse antaa huonoa esimerkkiä.

Kyse on siitä, miten sosiaalisen median tiedon pystyy suodattamaan.― Pekka Strang

Älypuhelinten kautta saa elämäänsä myös paljon kivaa, Strang muistuttaa.

– En näe esimerkiksi sosiaalista mediaa pelkästään negatiivisena asiana Seuraavat sukupolvet käyttävät sitä varmasti eri tavalla kuin me, jotka hyppäsimme kyytiin kesken elämän. Siellä on myös paljon hyödyllistä tietoa. Kyse on siitä, miten sen pystyy suodattamaan.

Uutuuskirja kertoo, miksi älylaiteriippuvuudesta pitäisi olla huolissaan

Amerikkalainen, psykologiasta väitellyt markkinoinnin apulaisprofessori Adam Alter ei pidä minään ihmeenä sitä, että pelit ja sovellukset koukuttavat meitä niin tehokkaasti. Alter halusi ymmärtää mistä älypuhelinriippuuvuudessa on kyse ja kirjoitti kirjan Irresistable.

Asiantuntijat kehittelevät koko ajan uusia keinoja saadakseen meidät pysymään sovellusten parissa. Lukemattomilla testeillä tutkitaan, mikä peleissä ja sosiaalisessa mediassa toimii, minkälaisiin taustaväreihin, fontteihin ja äänimaailmoihin ihmiset eivät kyllästy.

Sovellukset ja pelit tehdään koukuttaviksi muun muassa näillä kikoilla:

  • Lopullisen tavoitteen saavuttaminen karkaa aina kauemmas.
  • Käyttäjä saa myönteistä palautetta ennalta arvaamattomasti.
  • Tehtävät yleensä vaikeutuvat pikku hiljaa.
  • Tehtäviin liittyy vahva sosiaalinen side.

Esimerkiksi Instagram koukuttaa meidät tarkistamaan kuvien tykkäyksiä ja pohtimaan, miksi joistakin kuvista ei tykätty. Sovellus myös melkein huomaamatta puskee meitä laittamaan uusia kuvia aina edellisten jälkeen ja katsomaan kuinka paljon tykkäyksiä ne saivat. Koemme myös velvollisuudeksemme tukea kavereitamme ja heidän kuviaan tykkäyksillä.

"En voisi elää ilman älypuhelintani"

Irresistable-kirjassaan Adam Alter vittaa tutkimukseen, jonka mukaan lähes puolet tutkittavista sanoi, etteivät voisi elää ilman älypuhelintaan. Jotkut jopa sanoivat, että kärsisivät fyysisestä loukkaantumisesta mieluummin kuin vahingoittaisivat puhelintaan.

Jos on vaikea olla ilman älypuhelintaan ja laitteiden käyttö haittaa muita elämän osa-alueita, Alterin mukaan on selvää, että on kyse riippuvuudesta.

Jotkut sanoivat tutkimuksessa, että kärsisivät fyysisestä loukkaantumisesta mieluummin kuin vahingoittaisivat puhelintaan.

Erilaisia riippuvuuksia ja addiktioita on ollut aina. Alterin mukaan nykyinen puhelinriippuvuus eroaa monista muista riippuuvuuksista siinä, että se koskettaa niin suurta ihmisjoukkoa.

Puhelimesta on myös äärimmäisen vaikea pysyä erossa. Alkoholista vierottuja ei yleensä kanna pulloa taskussaan töihin mennessään, mutta älylaite on mukanamme kaikkialla. Se on aina valmiina tyydyttämään turhautumisen, hyväksynnän ja yhteisöllisyyden tarpeemme.

Alterin mukaan jo se, että Applen perustaja Steve Jobs ja monet muut älylyaitteiden kehittäjät rajoittavat merkittävästi lastensa laitteiden käyttöä kertoo osaltaan siitä, että he alan asiantuntijoina tietävät hyvin niiden vaarat ja koukuttavuuden.

Miksi addiktoitumisesta pitäisi olla huolissaan?

Alterin mukaan älylaitteen äärellä vietetty aika on pois jostain muusta, esimerkiksi suorasta kontaktista ihmisten kanssa. Ihmisten ei tarvitse enää rasittaa muistiaan, koska kaikki tieto on koko ajan saatavailla. Myöskään ideoiden kehittelylle ei ole samanlaista tarvetta.

Alter on myös huolissaan ihmisten empatiakyvystä. Hän viittaa tutkimukseen, jonka mukaan paljon älylaitteita käyttävät ihmiset eivät enää katso asioita niin herkästi toisten näkökulmasta, eivätkä ole kiinnostuneita toistensa asioista. Alterin mukaan empatiakyky kehittyy vuorovaikutuksessa toisten kanssa, silloin kun ihminen näkee tekojensa vaikutuksen toisiin ihmisiin.

Alter on huolissaan ihmisten empatiakyvystä.

Mitä pitäisi tehdä?

Alter myöntää, ettei kelloa voi kääntää taaksepäin: elämme teknologistuvassa maailmassa. Hän kuitenkin korostaa, että asialle voi tehdä jotain.

Jos on riippuvainen älylaitteestaan ja sen sovelluksista, se pitää tiedostaa ja ja pyrkiä viettämään teknologiavapaita aikoja ihmisten kanssa. Hän itse ei käytä puhelintaan ruokapöydässä tai nukkumaan mennessään. Hän yrittää myös välttää viikonloppukäyttöä.

On myös mahdollista luoda sovelluksia, jotka eivät ole ole niin addiktoivia. Työsähköposti voidaan säätää niin, että sitä ei voi käyttää tiettyinä aikoina, ja peleihin voi rakentaa luontaisia lopetuspaikkoja.

Otsikkokuvassa Henna Antikaisen kuva ja teksti: Isäni ei olisi halunnut että luovun älypuhelimestani
Otsikkokuvassa Henna Antikaisen kuva ja teksti: Isäni ei olisi halunnut että luovun älypuhelimestani älypuhelimet,älypuhelinriippuvuus,henna antikainen

Entinen hammaslaboratorioyrittäjä Henna Antikainen oli jo pidempään miettinyt, että haluaisi luopua älypuhelimestaan. Hän halusi yksinkertaistaa elämäänsä eikä olla aina tavoitettavissa. Oman yrityksen asioiden hoito piti hänet kuitenkin tiukasti kiinni älypuhelinmaailmassa.

– Tänä keväänä jouduin niskaleikkaukseen ja myin firmani. Oli hyvä aika luopua älypuhelimesta ja iPadista. Käytän Facebookia pöytätietokoneella silloin, kun se minulle sopii. Oma hyvinvointi pitää asettaa nyt muiden asioiden edelle.

Vaikka niskakipuihin vaikuttivat monet muutkin asiat kuin älypuhelin, niin puhelimen käyttäminen usein epäergonomisessa asennossa ei Antikaisen mukaan ainakaan helpottanut niskakipuja.

– Nyt keskityn kuntouttamaan niskaani ja on ihanaa, kun ei tarvitse stressata sitä, onko puhelimesta akku loppu tai että viesteihin pitäisi heti vastata, kun äänimerkki tulee.

Henna Antikainen sai kriittistä palautetta ratkaisustaan yllättävältä taholta. Hänen isänsä oli juuri innostunut WhatsApp-sovelluksesta ja olisi halunnut pitää yhteyttä tyttäreensä sitä kautta.

– Vanhempani eivät ole Facebookissa, ja he haluavat jakaa mökki- ja sienisaaliskuvia WhatsApp -sovelluksen kautta. Vanhempien kuvien ohella minulta jää näkemättä siskon tytärten kuvia heidän kasvamisestaan, ja se välillä harmittaa.

Naisella on kädessään Nokia, simpukkamallinen älypuhelin
Henna Antikaisen mukaan vanhassa simpukkapuhelimessa on todella kestävä akku. Naisella on kädessään Nokia, simpukkamallinen älypuhelin Kuva: Yle / Anu Heikkinen Nokian matkapuhelimet,Simpukkapuhelin,älypuhelinmalli

Antikainen kaipaa eniten vanhan älypuhelimensa hyvää kameraa. Välillä hän lainaa miehensä puhelinta, koska omalla simpukkapuhelimella ei kovin laadukkaita kuvia pysty ottamaan.

– Yritän ajatella, että onhan sitä ennenkin pärjätty ilman puhelimen kameraa. Nyt haluan suunnata voimavarani siihen, että oikeasti menen luontoon ja koen asiat omien silmieni ja aistieni kautta, enkä ruudun välityksellä.

Henna Antikainen on ollut ratkaisuunsa tyytyväinen. Elämä tuntuu nyt paljon rauhallisemmalta. Kavereille tulee myös soiteltua enemmän, kun ei voi viestitellä sovelluksien kautta.

– En ole kokenut, että olisin jäänyt pois kaveriporukoista, vaikka en ole heti sosiaalisen median kautta tavoitettavissa. Voihan minulle edelleen soittaa ja viestittää.

Haluan suunnata voimavarani siihen, että oikeasti menen luontoon ja koen asiat omien silmieni ja aistieni kautta, enkä ruudun välityksellä.― Henna Antikainen

Näin hallitset digiaikaasi - vinkit älypuhelimen käytön järkeistämiseen

Maailmalla puhutaan ja kirjoitetaan paljon Digital detox -ilmiöstä. Sillä tarkoitetaan aikaa, jolloin henkilö ei käytä elektronisia laitteita, kuten älypuhelinta tai tietokonetta.

  • Rauhoita puhelimesi - säädä merkkiäänet hiljaiseksi, poista ponnahdusikkunat.
  • Pidä ruutu-, ja sovellusvapaita aikoja. Älä käytä puhelinta ruokapöydässä ja yritä välttää käyttöä ennen nukkumaan menoa ja esim. viikonloppuisin.
  • Tee jotain muuta. Mene ulos, tee käsitöitä, tapaa ihmisiä.
  • Harjoita tietoista läsnäoloa puhelimen kanssa. Kun olet tarttumassa puhelimeen, tiedosta miksi sen teet. Tarvitseeko sinun katsoa sähköpostisi juuri nyt?
  • Valitse mitä sovelluksia seuraat. Poista ylimääräiset. Voisitko käyttää Facebookia esimerkiksi tietokoneen kautta?
  • Tee puhelimestasi vähemmän houkutteleva. Säädä esimerkiksi näyttö mustavalkoiseksi.
  • Tee puhelimesi hankalasti saavutettavaksi Älä nuku puhelin vieressäsi, tai piilota se välillä laukun pohjalle.

Kuvassa on Heidi Kähkösen kuva ja teksti: 10 vuotta Facebookissa riitti
Kuvassa on Heidi Kähkösen kuva ja teksti: 10 vuotta Facebookissa riitti älypuhelimet,älypuhelinriippuvuus,otsikkokuva

Ensimmäisen kerran toimittaja ja start up -yrittäjä Heidi Kähkönen alkoi miettiä sosiaalisen median käytön vähentämistä, kun hän luki joitakin vuosia sitten Nicholas Carrin Pinnalliset - mitä internet tekee meidän aivoillemme -kirjan. Häntä alkoi huolestuttaa erityisesti kirjan viesti aivojen kuormituksesta sekä internetin vaikutuksesta keskittymiskykyymme.

– Some-kanavien ja pikaviestinten kautta tuli koko ajan kaikenlaisia viestejä. Sinänsä ihan hauskoja juttuja, mutta suurimmaksi osaksi aika turhia.

Mitä internet tekee meidän aivoillemme?― Heidi Kähkönen

Myös Facebookin valeuutiset sekä epävarmuus siitä, mihin sovelluksen keräämät tiedot päätyvät, vahvistivat ajatusta luopumisesta. Lopullinen päätös syntyi, kun Heidi Kähkönen lopetti Slushin mediavastaavana eikä tarvinnut enää Facebookia työasioiden hoitamiseen.

– Lopettamisen jälkeen aivot antoivat minulle käskyjä tsekata Facebook ennen kuin ehdin edes tajuta etten ole enää siellä. Aluksi korvasin Facebookia Twitterillä, mutta sen käyttö normalisoitui aika pian.

Ainoa asia, mitä Heidi Kähkönen on jäänyt Facebookista kaipaamaan, on tapahtumakutsut. Hän oli kuitenkin valmis ottamaan sen riskin, että osa tapahtumista menee ohi.

– Lähimmät ihmiset tietävät etten ole enää Facebookissa ja he lähettävät kutsut muuta kautta. Käytän myös Meet up -sovellusta ammatillisten tapahtumien seuraamiseen.

Monet ovat tulleet kertomaan, että haluaisivat itsekin tehdä samalla tavalla, mutta eivät pysty - syystä tahi toisesta.― Heidi Kähkönen

Ihmiset ovat suhtautuneet kannustavasti Kähkösen päätökseen. Hän on aistinut ihmisten puheista jonkinlaista someähkyä ja monet ovat tulleet kertomaan, että haluaisivat itsekin tehdä samoin, mutta eivät syystä tahi toisesta pysty.

– Sosiaalinen media on niin vahvasti osa ihmisten elämää, että tulee tunne, ettei siitä pääse irti, vaikka haluaisi. Monet eivät tajua, miten helppoa sieltä on lopulta lähteä.

Heidi Kähkönen käyttää kavereidensa kanssa viestittelyyn WhatsAppia sekä työasioissa Slack-sovellusta, joka toimii vähän samalla tavalla kuin irc eli internet relay chat reilut kymmenen vuotta sitten.

– Haluaisin vieläkin yksinkertaistaa viestintäympäristöäni. Minulla on fantasia, että joku päivä hylkään kokonaan älypuhelimen ja otan vastaan vain puheluita ja viestejä. Ehkä se olisi tällainen Konmari-tyyppinen siirto digitaalisessa maailmassa.

Elämäntaidot

Facebook, Twitter

  • Mihin sinä uskot? Testaa itsesi!

    Mihin uskot?

    Mihin uskot? Mikä sinulle on elämässä tärkeätä? Mitä arvostat? Testaa itsesi! Testi perustuu professori Tatjana Schnellin pitkäaikaiseen tutkimustyöhön Innsbruckin yliopistossa.

  • Luonnon omasta apteekista: Rahkasammal imee verta ja hoitaa haavoja

    Rahkasammaleen käyttö kansanlääkinnässä.

    Rahkasammal on monimuotoinen luonnontuote ja hyötykasvi. Kansanlääkinnässä kuivattua rahkasammalta on käytetty muun muassa haavojen hoitoon ja verenvuodon pysäyttämiseen. Sammalmätäs kelpaa myös juomaveden lähteeksi ja vessapaperiksi!

  • Voiko psykologisiin nettitesteihin luottaa?

    Täyttävätkö nettitestit psykologisten testien kriteerit?

    Netistä löytyy monenlaisia testejä, joilla pyritään arvioimaan ihmisen psyykkisiä ominaisuuksia, kuten persoonallisuutta, soveltuvuutta ammatteihin tai erilaisia psyykkisiä häiriöitä. Osa niistä on viihdyttäviä hupitestejä eikä niiden tekemisestä ole suoranaista haittaa. Osa taas on sinänsä uskottavan oloisia, mutta täyttäväkö ne psykologisten testien kriteerejä?