Vuonna 1987 poliittiseen kielenkäyttöön oli vakiintunut aivan uusia venäläisiä käsitteitä: perestroika ja glasnost. Näitä sanoja pyöriteltiin myös lännessä ja samalla koetettiin ymmärtää, mitä niillä oikeasti tarkoitettiin.
Oli selvää, että vuonna 1987 Neuvostoliitossa elettiin muutoskautta, jollaista ei aikaisemmin ollut nähty. Uuden polven neuvostojohtaja Mihail Gorbatšov oli vakiinnuttanut asemansa ja hän puhui kansalaisille epämiellyttäviä totuuksia. Neuvostotalous oli jämähtänyt paikoilleen. Yritykset pitäisi saada kannattaviksi ja poliittista järjestelmää tuulettaa. Järjestelmän vioista sai puhua.
Toimittaja Markus Leikola ja kuvaaja Christian Valdez lähtevät ohjelmassa tutkimaan, millä mielellä muutoksessa kipuileva maa valmistautui tuolloin lokakuun vallankumouksen 70-vuotisjuhlaan.
Ohjelmassa vieraillaan tehtaissa ja tuotantolaitoksissa Leningradissa ja Kazakstanin silloisessa pääkaupungissa Almatyssa. Moskovassa päästään seuraamaan kuinka Vahtangovin teatterin lavalle marssii Leo Trotski. Stalinin verivihollinen Trotski oli Neuvostoliitossa epähenkilö eikä hänen nimeään aiemmin julkisesti juuri mainittu.
Työläisiltä kysytään uusista tehokkuusvaatimuksista ja pohditaan, voisiko Neuvostoliitossa olla työttömyyttä. Tuolloin se oli mahdoton ajatus. Kameran eteen päässeet johtajat ja NKP:n propagandaosaston edustaja eivät häkelly vaikeista kysymyksistä.
Kazakstanin uusi puoluejohtaja Gennadi Kolbin pääsi tuoreeltaan kommentoimaan Almatyssa puhjenneita levottomuuksia ja etnisiä jännitteitä.
Vuonna 1987 Neuvostoliitto oli yksipuoluediktatuuri. Tästä huolimatta ohjelman haastatteluista tulee hämmentävän vilpitön vaikutelma ja jonkinlainen naiivi optimismi. Ongelmia ei kiistetä. Puhe on glasnost-liturgiaa, mutta perusviesti on, että vaikeuksia on olemassa ja niihin koetetaan vastata uusilla keinoilla.
On hämmentävä oivallus, että tänä päivänä vastaukset olisivat aivan toisenlaisia. 30 vuotta myöhemmin Venäjän presidentti voi kaikessa rauhassa kertoa televisiossa, että Krimillä ei ole venäläisiä sotilaita. Venäjä ei osallistu Ukrainan sotaan eikä Syyrian armeija tee myrkkykaasuiskuja.
30 vuotta sitten elettiin liennytyksen aikaa. Länsi ei ollut enää Neuvostoliiton vihollinen. Vuonna 2017 puhutaan uudesta kylmästä sodasta ja totuuden jälkeisestä ajasta. Tämän takia vuonna 1987 tehty Kohti uutta lokakuuta on mainio ajankuva aivan toisenlaisesta maailmasta.
Tänä vuonna lokakuun vallankumouksesta tulee kuluneeksi 100 vuotta ja Ulkolinja perehtyy nyky-Venäjän tilanteeseen myös aivan uudella ohjelmalla. Ulkolinja: Venäjä 100 vuotta myöhemmin valmistuu lokakuussa 2017.
Marko Lönnqvist
