Suomen kondomineuvos Leif Grotell on yksi ehkäisyvälinealan konkareista. Hänen aikaansaannoksiaan ovat Suomen tunnetuimmat kondomibrändit Black Jack, Suki-Suki, Kukka ja mehiläinen, Magic ja Nam Nam. Kondomeihin liittyneen häveliäisyyden vuoksi Grotellin oma äiti ei ensimmäiseen 10 vuoteen kehdannut kertoa, mitä tuotteita poika myy työkseen.
1970-luvun häveliäisyydestä kertoo hyvin Grotellin työmatkalla todistama tapahtuma Kouvolan isossa vähittäiskaupassa: Grotell huomasi miehen seisomassa ostoskärryn kanssa hyllyvälissä, jossa kondomeja myytiin. Ison ostoskärryn pohjalla nökötti yksinäinen reikäleipä.
Kun kukaan ei ollut näkemässä, mies sujautti kondomipaketin leivän alle piiloon. Kerättyään vaimonsa kanssa loput ostokset, mies lastasi kassalla kaikki muut tavaransa hihnalle leipää ja sen alla olevaa kondomipakettia lukuun ottamatta.
Kun kukaan ei ollut näkemässä, mies sujautti kondomipaketin leivän alle piiloon.
- Sitten kassaneiti kysyi, että no onko muuta. Kaveri näytti, että katso nyt sinne kärryyn. Mies nosti äkkiä sen reikäleivän ja siellä alla oli sitten se kortsupaketti, Grotell muistelee.
Kondomit lienevät olleen yksi varastetuimpia tavaroita ostotilanteeseen liittyvän häpeilyn vuoksi. Grotell arvioi omiin havaintoihinsa perustuen, että 1990-luvun puolivälin jälkeen asenteissa tapahtui selvää rohkaistumista, ja kondomipaketti löysi tiensä kassan liukuhihnalle yhä avoimemmin.
- Kaikki tietävät, että seksiä harrastetaan. Kaikki tietävät, että ehkäisyä käytetään. En oikein ymmärrä. Ei se sen kummempi juttu ole, Grotell pohtii kondomien aiheuttamaa häpeilyä.
Aiemmin radioiden ja televisioiden myyntimiehenä toimineen Grotellin tehtäviin Väestöliitossa kuuluivat kondomien maahantuonti ja myynti. Kondomit haluttiin tuoda esiin näkyvälle paikalle sijoitettavilla myyntitelineillä. Jakeluverkostoa pyrittiin laajentamaan huoltoasemille, kioskeihin ja elintarvikekauppoihin sekä kondomiautomaatteja haluttiin asentaa ravintoloiden vessoihin.
Vuonna 1941 perustetun Väestöliiton tehtävänä oli monin eri tavoin kannustaa ja auttaa sodassa riutunutta kansakuntaa lasten hankkimisessa ja elinolojen parantamisessa. Taustalla oli huoli alhaisesta syntyvyydestä. Kansalaisten määrä haluttiin kasvu-uralle ja siinä onnistuttiin. Sotien jälkeisinä vuosina syntyvyys lähenteli 100.000 lasta vuodessa. Määrä on sittemmin pikkuhiljaa laskenut ja vakiintunut reiluun 50.000 lapseen vuodessa.
Ehkäisyyn kuitenkin suhtauduttiin aluksi nihkeästi, sillä vielä 1950- ja 60-luvulla Väestöliitto oli kiihkeästi vastustanut automaatteja tilapäisten sukupuolisuhteiden kannustajana.
- Sellainen ajatus varmaan oli aikoinaan, että automaatit kehottaisivat sukupuoliseen kanssakäymiseen, jos helpotetaan kondomien saatavuutta. Näinhän se ei tietenkään ole, eikä ollut silloinkaan, Grotell totetaa.
Vuosikymmenen vaihduttua 1970-luvulle, asenteet olivat kuitenkin lieventyneet ja ehkäisystä oli tullut hyväksytympää. Väestöliiton mottona oli "Lapsia tottakai, mutta silloin kun itse haluamme", joka piti sisällään kehotuksen käyttää ehkäisyvälineitä osana perheensuunnittelua, säilyttäen kuitenkin alkuperäisen ajatuksen lapsien hankkimisesta.
Kondomi eli varmuusesine on miehen käyttöön tarkoitettu mekaaninen ehkäisyväline. Se on ohuesta kumista valmistettu tuppimainen suojus, jonka mies vetää siittimensä päälle ennen yhdyntää ja johon siemenneste purkautuu joutumatta naisen emättimeen.
Sutta ja sekundaa
1960-luku oli e-pillereiden kulta-aikaa. 1970- ja 80-luvuilla sukupuolitautien kuten tippurin, kupan, klamydian ja aidsin leviäminen pakotti kansalaiset käyttämään yhä enemmän kondomeja.
Varmuuskumien laatu kuitenkin heitteli paljon: kondomit olivat reikäisiä ja hajosivat helposti. Kuluttaja pystyi varmistumaan kestävyydestä vain kokeilemalla tuotteita tositoimissa. Ruotsissa valvonta ja testaus oli paljon pidemmällä, sillä kansallinen sukupuolivalistusliitto RFSU oli kehittänyt testausmenetelmän käyttöönsä jo vuonna 1946.
Suomessa laatuongelmaan herättiin vasta vuonna 1970, kun Rele-lehden teettämän testin tulokset julkaistiin. Tukholmalaisessa laboratoriossa oli suoritettu viidelletoista Suomessa myytävälle kondomille kolmivaiheinen testi.
Ensimmäisessä vaiheessa metallisen testipeniksen päälle pujotettiin kondomi, jonka päälle kone veti sähköistetyn kumimaton. Jos kondomissa oli reikä, se pystyttiin havaitsemaan sähkön johtuessa reiän kautta. Toisessa testivaiheessa kondomi täytettiin vedellä ja etsittiin mahdollisia vuotokohtia. Kolmannessa vaiheessa kondomi puhallettiin täyteen ilmaa ja mitattiin venyvyys ja paineensietokyky. Poikkeaminen määritellyistä raja-arvoista johti hylkäykseen.
- Tämä oli 1970-luvun alun systeemi ja tässä RFSU oli uniikki. Kellään muulla ei ollut tällaista testimenetelmää, ainakaan Pohjoismaissa, Grotell muistelee.
Osa kondomeista saattoi olla jo valmiiksi reikäisiä, paineensietokyky oli surkea tai niiden käyttöaikarajaa ei oltu mainittu.
Ensimmäisen testin tulokset olivat karua luettavaa, sillä vain kolme merkkiä viidestätoista läpäisi testin. Osa kondomeista saattoi olla jo valmiiksi reikäisiä, paineensietokyky oli surkea tai niiden käyttöaikarajaa ei oltu mainittu.
Juuri tämän ensimmäisen testin myötä RFSU hakeutui yhteistyöhön sisarjärjestönsä Väestöliiton kanssa ja maahantuontisopimus solmittiin. Ja pian tämän jälkeen Leif Grotell siis astui Väestöliiton palvelukseen.
Kangaspussista kumiin
Sukukalleuksia peittävät suojat eivät olleet mikään uusi keksintö. Vanhojen, viimeisen jääkauden aikaisten luolamaalausten ja muinaisen Egyptin hautalöytöjen perusteella on päätelty tuon ajan ihmisten suojanneen peniksen päätä erilaisilla pussukoilla. Materiaaliksi sopivat niin eläinten suolet, kalanrakot, kankaat ja erilaiset silkkipaperit. Nämä kondomin esi-isät saattoivat olla pelkkiä suojia tai koristeita, mutta myös mahdollisesti ehkäisyvälineitä.
Kolumbuksen myötä vanhalle mantereelle tuli 1400-luvun lopulla kahvin, kaakaon ja perunan lisäksi myös yksi epämieluinen tuliainen: kuppa. Merimiesten ja muiden löytöretkellä olleiden mukana Euroopan satamakaupungeista tauti levisi tehokkaasti muun väestön joukkoon. 1600-luvulla kondomi muistutti jo paljon nykyistä modernia mallia. Pellavakankainen paikalleen kiristettävä suojapussi oli vielä käytössä, muttei välttämättä tuntunut kovin mukavalta tai suojannut hyvin taudeilta tai raskaaksi tulemiselta.
Eläinten suolista valmistettujen varmuusvälineiden antama suoja oli paljon tehokkaampi. Niiden päätehtävänä oli suojata herraskaisia rietastelijoita esiaviollisissa ja avioliiton ulkopuolisissa suhteissa taudeilta, kuten vaaralliselta kupalta, mutta myös ei-toivotuilta raskauksilta. Hinta teki tuotteesta kuitenkin vain varakkaiden yksinoikeuden.
Päätehtävänä oli suojata herraskaisia rietastelijoita esiaviollisissa ja avioliiton ulkopuolisissa suhteissa taudeilta, kuten kupalta, mutta myös ei-toivotuilta raskauksilta.
Kumi mullisti kondomien valmistuksen. Kankaiset suojat sinnittelivät vielä, sillä 1800-luvun kumiset ehkäisyvälineet olivat useita millejä paksuja ja haisivat pahalle. Tuon ajan kumiset ja kankaiset kondomit eivät olleet kertakäyttötavaraa, joten hellän hetken jälkeen ne pestiin ja laitettiin kuivumaan.
Kuitenkin jo 1910-luvun lopulla, valmistusmenetelmien kehittyessä, kondomeja alettiin valmistaa kastamalla muotti lateksikumiin. Kondomeista tuli saumattomia, ohuita, kestäviä ja niiden säilyvyys parani huomattavasti. Hinta laski ja myynti lähti hurjaan nousuun. Samaa tekniikkaa käytetään yhä tänäkin päivänä kondomien valmistuksessa.
Kumit tavoittavat Suomen
Suomalaisille tieto ja tarjonta kondomien osalta tuli varmasti, vaikkakin hitaasti 1800-luvun loppupuolella, jolloin prostituoidut ja maailmanmatkaajat olivat varmuusvälineen käytössä eturintamassa. Vuonna 1911 E. L. Varman kirjoittamassa Suojeluvälineitä-kirjassa kerrottiin ”miestoverille tarkoitetuista mekaanisista suojelimista”. Näitä kondomeja oli kolmea eri laatua: pää-, kumi- ja kalvosuojuksia.
E .L. Varma oli oikealta nimeltään A. F. Tanner. Hän oli aikansa itseoppinut seksuaalilähettiläs, joka valisti työväestöä seksuaalioppia sisältävillä luennoillaan ja kirjoittamillaan opuksilla. Hän myös myi suojeluvälineitä postitse.
Tanner kehitti myös omat terminsä sukupuolielimille: naisen emäntintä hän kutsui lempiöksi ja miehen siitintä helliöksi. Moinen vapaamielisyys oli kuitenkin monelle taholle liikaa: oikeus määräsi Tannerin sukupuoliteokset takavarikoitaviksi ja Työmies-lehti lopetti yhteistyön.
”Suojuksen suun tulee olla sopivan kokoinen. Suojus asetetaan paikoilleen siten, että se kastellaan puhtaassa lämpimässä vedessä, paljastetaan helliön pää, levitetään sormilla suojuksen suuta ja vedetään se sitten hellimen pään peitteeksi niin, että sen ahdas suurengas joutuu helliön pään taa. Näin paikalleen saatua on parasta vielä kostuttaa lämpöisellä vedellä ennen lempimistä. Yhdynnän päätyttyä suojus otetaan pois, puhdistetaan hyvin ja annetaan kuivua esim. puhtaan vaatetupposen päälle vedettynä. Samaa pääsuojusta voi siten käyttää kymmeniä kertoja”.
- Suojeluvälineitä, E.L. Varma, 1911
“Kotimaista kumia” saattoi pukea päälleen vuoden 1937 jälkeen, jolloin Suomen Gummitehdas Oy aloitti kondomien valmistuksen. Sota keskeytti tuotannon, mutta sen jälkeen Tammer Tehtaat Oy valmisti Aino- ja Regina-suojelimia vuoteen 1952 saakka.
Uudet materiaalit, polyuretaani ja polyisopreeni, tulivat mukaan 1990- ja 2000-luvuilla kilpailemaan lateksin kanssa. Ne ovat ohuempia ja sopivat kumiallergisille, mutta kestävyysominaisuuksiltaan eivät vielä vedä vertoja lateksille.
Värillä on väliä
Leif Grotell halusi kehittää tuotteita ja ideoida niiden markkinointia. Kondomeihin liittyvä häveliäisyys ja terveystuotteen leima haluttiin panna sivuun ja sen sijaan nostaa esille huumoria ja keveyttä.
- Joillakin ihmisillä oli sellainen kuva, että tummaihoinen on jotenkin halutumpi kuin valkoihoinen, Grotell muistelee.
Vuonna 1972 kaksi kilpailevaa maahantuojaa toi markkinoille lähes samaan aikaan täysin mustan kondomin. Grotellin mukaan idea mustaan kumiin lähti poliisin pampusta, josta ajatusta kehiteltiin pidemmälle.
Grotellin mukaan idea mustaan kumiin lähti poliisin pampusta.
Väriä lukuunottamatta Black Jack oli täysin sama tuote, kuin vuotta aiemmin lanseerattu vihreä Kukka ja mehiläinen, mutta mielikuvan voima oli suuri.
- Muistan muutaman sellaisen puhelun kuluttajilta, jotka halusivat kertoa, että heillä oli ollut vallan loistava ilta. Ja se oli nimenomaan Black Jackin ansiota, Grotell hymähtää.
Black Jackin aikakaudelleen humoristinen ja rohkea mainonta puri kuluttajiin sekä aiheutti jotakin poikkeuksellista: “Meillä ei ollut mahdollisuutta laittaa kuin kolme ilmoitusta. Yksi ilmoitus Helsingin Sanomiin, yksi Turun Sanomiin ja yksi Aamulehteen. Mutta sitten soitti 30 lehteä, jotka halusivat ilmaiseksi julkaista tämän saman ilmoituksen. Loistava homma.”
Värikäs mainonta herätti mielenkiintoa myös itse kondomien jälleenmyyjää kohtaan. Vierailu SOK:n pääkonttorilla on jäänyt Grotellin mieleen erityisen hyvin.
- Henkilö, jonka piti ottaa minut vastaan, oli kertonut, että nyt tulee kortsukauppias käymään. Avokonttorissa oli hirveä kasa päitä katsomassa. Ne halusivat tietää, että olenko jotenkin erikoinen, kun myyn kortsuja, Grotell virnistää.
Vuonna 1983 Väestöliitto siirsi kondomien maahantuonnin ja myynnin tytäryhtiöön, jonka nimeksi vakiintui myöhemmin RFSU Suomi. Yksi hauskimmista muistoista Grotellilla liittyy juuri tuohon vuoteen.
- Koko suku istui keittiössä laittamassa kondomeja pakkauksiinsa. Sitä on aina jälkikäteen muisteltu yhdessä, Grotell nauraa.
Tuotteet tulivat siis ruotsalaisen RFSU:n kautta, mutta niistä piti tehdä houkuttelevia suomalaisten kuluttajien silmissä. Ruotsissa myytävän aasialaishenkisen Cho-San -kondomin ei uskottu sopivan suomalaiseen suuhun. Mainostoimiston kanssa ideoita pyöriteltyään ja Japanin suurlähetystöön tehdyn tarkistussoiton jälkeen tuote sai nimen Suki-Suki. Rakastamista tarkoittava “suki” sopi nimeksi täydellisesti.
Grotell arvioi hänen kauttansa kulkeneen kaikkien näiden vuosien aikana kymmeniä tai jopa satoja miljoonia kondomeja.
Kesäkumi koukuttaa
Nykyisin jokakesäiseksi perinteeksi ja Suomen näyttävimmäksi kondomien markkinointikampajaksi on noussut YleX-kanavan Kesäkumi. Sen juuret juontavat aikaan, jolloin kanava tunnettiin vielä Radiomafian nimellä.
Kampanjan panivat alulle toimittajat Jusu Lounela ja Eve Mantu, jotka saivat houkuteltua mukaan hieman hullultakin kuulostavaan ideaan SPR:n ja RFSU:n. Myös itse kondomineuvos Leif Grotell ehti olla mukana kampanjoimassa 17 vuoden ajan.
Ensimmäinen Kesäkumi-kampanja alkoi kesällä 1995, jolloin tarttuvalla “Panee parastaan” -sloganilla varustettuja kumeja jaettiin. Seuraavana vuonna tehtiin ensimmäinen Kesäkumibiisi “Kumia ja nahkaa”.
Kesäkumi jakaa edelleen nuorille festareilla ja erilaisissa tapahtumissa ilmaisia kondomeja, joiden menekkiä vauhdittaa joka kesä suomalaisen eturivin artistin Kesäkumibiisi. Turvallisen seksin puolesta ovat laulaneet vuosien mittaan mm. Robin, PMMP, Antti Tuisku ja Haloo Helsinki!. Kampanjan myötä jaetaan myös tietoa seksitaudeista ja mikä tärkeintä, tuodaan kondomin käyttö tutuksi ja helpoksi.
- Kondomin arkipäiväistäminen oli kampanjan yksi tavoite, Lounela muisteli YleX:n haastattelussa vuonna 2015, jolloin vietettiin Kesäkumin 20-vuotisjuhlaa.
Yle Elävä arkisto: Virsistä, lohikäärmeistä ja nahasta – niistäkin on kesäkumibiisit tehty
Suomi paalupaikalla
Black Jack, Suki-Suki, Näkki, Nam Nam, Sultan, Magic ja monet muut kondomimerkit ovat varmasti jääneet monelle kuluttajalle mieleen huomiota herättävän mainonnan vuoksi. Suurin osa näistä tuotteista on kuitenkin hävinnyt ajan kuluessa markkinoilta. Muutama sitkeä kestosuosikki pitää edelleen pintansa: vuonna 1967 lanseerattu Sultan Conture ja vuonna 1973 Suomessa päivänvalon nähnyt Näkki löytävät yhä uskollisia käyttäjiä.
Nuorempien sukupolvien asenteet kondomia kohtaan ovat myönteisiä ja niiden käyttöä tai ostamista ei kainostella - ainakaan yhtä paljon kuin ennen. Myös naiset voivat olla nykyään aktiivisia toimijoita ja ostaa kondominsa itse.
Grotellin mukaan Suomi onkin muihin Pohjoismaihin verrattuna edelläkävijä niin kauppojen kondomivalikoiman suhteen, kuin myös väkilukuun suhteutetun kondomien kulutuksen osalta.
- Se sitten johtaa tietenkin siihen, että abortti- ja sukupuolitautiluvut on pienemmät Suomessa. Että kaikkea hyvää ja plussaa vaan, Grotell toteaa.
Suomi onkin muihin Pohjoismaihin verrattuna edelläkävijä väkilukuun suhteutetun kondomien kulutuksen osalta.
Entä miten Grotellin äiti lopulta suhtautui poikansa työhön? Aloittaessaan myyntityön vuonna 1971 Väestöliitolla hän oli vasta 25-vuotias nuori mies.
- Sukulaiset kysyivät äidiltä, että mitä se Leif oikein puuhaa, niin ensimmäiseen 10 vuoteen hän muka ei tiennyt. Äiti sanoi, että se myy jotain. Mutta sitten hänellekin oli syttynyt ajatus, että se on varmaan jotain ihan hyvääkin. Sitten hän rupesi sanomaan, että poika myy kondomeja, Grotell virnistää.
Artikkeli liittyy Seksi-Suomen historia -sarjaan.
Lähteet:
Kondomikirja, Tiia Aarnipuu ja Petja Aarnipuu
Sinappikylvystä ehkäisypilleriin - Suomalaisen perhesuunnittelun historia, Marketta Ritamies, Väestöliitto