Hyppää pääsisältöön

Aristoteleen kantapään kesä

Pasi Heikura pilkkua viilaamassa
Pilkunviilaaja Pasi Heikura Pasi Heikura pilkkua viilaamassa Kuva: Yle/Merja Hannikainen aristoteleen kantapää

Aristoteleen kantapäässä puhutaan tänä kesänä ihmisten ja enkelien kielillä.

Aristoteleen kantapää on toteuttanut tänä vuonna kuulijoiden toiveita. Pasi Toivanen toivoi ohjelmaa kielillä puhumisesta. Tuomo Grundström puolestaan halusi kuulla uusintana Esperanton kielestä kertovan ohjelman lokakuulta 2006.

KIELILLÄPUHUMISEN LYHYT OPPIMÄÄRÄ 21.6. (24.6)

Hurmos
Hurmos jari virman

Helluntailaisille ihmisten kieli ei aina riitä, kun ollaan yhteydessä Jumalaan. Silloin täytyy ottaa käyttöön enkelien kieli. Se onkin kielentutkijalle erikoinen tutkimuksen kohde. Turun yliopiston uskontotieteen dosentti Tuija Hovi kertoo mistä kielilläpuhumisessa on kyse.

ESPERANTON NEROUS 28.6. (1.7.)

Dr Esperanto eli puolanjuutalainen silmälääkäri L.L. Zamenhofin kehitti kielen kaikille kansoille. Esperantisti ja eläkeläislehtori Pentti Järvinen kertoo mikä johdatti hänet kielen pariin, ja mitä hyötyä esperanton osaamisesta on.

EINO LEINO JA SISÄLLISSODASSA MENETETTY TOIVO 5.7. (8.7.)

Kirjailija, runoilija Eino Leino
Kirjailija, runoilija Eino Leino Kuva: Salon Strindberg / Otava Eino Leino,kirjailijat

Eino Leinon päivän aattona uusitaan 1.3.2017 lähetetty ohjelma, jossa käsitellään Eino Leinon pettymystä sisällissodan raakuuksiin, ja sen vaikutusta hänen loppuelämäänsä. Kuoleman jälkeen Leinolle osoitettu arvostus ja asema eivät poista viimeisten vuosien häpeällistä kurjuutta. Pasi Heikuran vieraana on Kainuun Eino Leino seuran puheenjohtaja, kirjailija Esko Piippo.

KVEENI - ONKO KIELIVÄHEMMISTÖLLÄ TOIVOA? 12.7. (15.7.)

Historian tutkija ja teologi Petri Hiltunen toivoi viime syksynä Aristoteleen kantapää -ohjelmaa kveeneistä. Tietokirjailijalta ja kveenikulttuurin tutkija Lassi Saressalo on toiveikas kveenien kielen pelastumisesta.

TOIVO JA TAIVAAN ASIAT 19.7. (22.7.)

Yle Radio 1:n Toivon heinäkuu innoitti Pasi Heikuran kutsumaan studioon Helsingin yliopiston uskontotieteen yliopistonlehtori Teemu Tairan keskustelemaan toivon merkityksestä eri uskonnoissa ja elämänkatsomuksissa. Tairan mukaan toivo on kristinuskossa keskeinen elementti, mutta myös saatananpalvoja ja ateisti tarvitsevat toivoa antamaan suuntaa elämään.

Michiel Coxien maalausta mukaileva gobeliini n. vuodelta 1550
Michiel Coxien Paratiisin autuus n. 1550 Michiel Coxien maalausta mukaileva gobeliini n. vuodelta 1550 Kuva: Wikimedia Commons / Vert Michiel Coxie,Gobeliini,paratiisin autuus

ONKO KESKUSTELULLA TOIVOA NYKYAIKANA? 26.7. (29.7.)

Aristoteleen kantapään Toivon heinäkuun päättää uusintana esitettävä erikoislähetys, jossa Tietokirjailija ja filosofi Ville Lähde keskustelee Pasi Heikuran kanssa yhteiskunnallisen keskustelun tilasta. Ville Lähde on kirjoittanut teoksen Paljon liikkuvia osia, jossa hän pohtii sitä, kuinka julkinen keskustelu lukkiutuu helposti jyrkiksi vastakkainasetteluiksi, kärjistyksiksi ja yksinkertaistuksiksi. Ohjelma on vuosikatsaus tammikuulta 2016. Aristoteleen kantapää juhli silloin 10-vuotissyntymäpäiviään.

Tietokirjailija Ville Lähde
filosofi ja tietokirjailija Ville Lähde Tietokirjailija Ville Lähde ville lähde

MIKÄ NIMEKSI VARSALLE?

2.8.(4.8.)

Miksi ravihevosilla on niin omituisia nimiä? Ravihevosten nimistä on Pasi Heikuran kanssa keskustelemassa suomen kielen tohtori Marja Kalske. Ohjelma on uusinta elokuulta 2007.

Toimittajina kesän ohjelmissa ovat Pasi Heikuran lisäksi Tina Cavén, Tuula Viitaniemi ja Anu Heikkinen.

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala tekee jätteestä luksusta – hänen iltapukunsa pääsi Emma Karin yllä Linnan juhliin ja lopulta museoon

    Merestä kerätyistä muovipulloista syntyi asu Linnan juhliin.

    Maailman merissä saattaa olla 30 vuoden päästä enemmän muovia kuin kalaa. Silti muovia käytetään jatkuvasti enemmän. Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala haluaa tehdä jätemuovista muodikasta, jotta edes kierrätys toimisi paremmin. Kansanedustaja Emma Karille suunniteltu iltapuku hankittiin Kansallismuseon kokoelmiin.

  • Sanat haltuun rap-riimein

    Sanat haltuun -hanke auttaa nuoria löytämään äänensä.

    Rap-musiikki voi olla väylä parempaan luku- ja ilmaisutaitoon. Musiikkia kuunnellessa voi päähän tarttua myös muutama yhteiskunnallinen ajatus. Vielä enemmän kuhinaa päähän syntyy, jos alkaa itse luoda riimejä. Kirjallisuus- ja taidekriitikko, toimittaja sekä opettaja Aleksis Salusjärvi pohti, miksi lukeminen koetaan jotenkin epämiehekkääksi harrastukseksi.

  • Avaruusromua: Psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO

    Mitä jos rakennettaisiin maailman suurin syntesoija?

    Malcolm Cecil ja Robert Margouleff kohtasivat 50 vuotta sitten New Yorkissa, tuolloin uudessa Media Sound -studiossa. Heillä oli idea. Mitä jos hankittaisiin useita syntesoijia ja soitettaisiin niitä yhtaikaa? Ja jos kytkettäisi in ne toisiinsa, toimimaan yhdessä, siinä meillä olisi elektroninen orkesteri. Idea hahmoteltiin kiinalaisen ravintolan pöytäliinaan ja se päätettiin toteuttaa. Alkoi syntyä psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Finnjet oli kaikkien aikojen matkustajalaiva, joka pilkottiin kylmästi palasiksi – entisen konepäällikön rakkaus ei katoa

    Finnjet oli merimatkailun ylellinen tulevaisuus.

    Finnjet oli maailman suurin ja nopein matkustaja-autolautta. Samalla se oli uuden ajan airut, joka uitti Suomen maailmankartalle. Kaikkien aikojen matkustaja-alus paloiteltiin 10 vuotta sitten Intiassa. Konepäällikkö Juhani Puontille se oli kova isku. Onneksi muistot eivät katoa. Niitä tulvii mieleen, kun katsoo vanhan virkapuvun murentuvia kenkiä.

  • Muotitaiteilija Matti Seppänen: Muoti on vihdoinkin tunnustettu kulttuurimuoto

    Elämäntyönä muodin aseman parantaminen

    Muotitaiteilija Matti Seppäsen elämäntyönä on ollut muoti. Evakkoperheen kuopuksesta kasvoi esteetikko. Taival tamperelaisesta somistajasta suomalaisen vaateteollisuuden kultakauden huippusuunnittelijaksi on vertaansa vailla. Viisikymmentävuotiseen taiteilijauraan kuuluu niin käyttömuodin suunnittelua, tulevien muotitaiteilijoiden opetusta kuin mielikuvituksellisten teatteripukujen luomista.

  • Miten kapula joutui kieleen?

    Kapulakielestä yleiskieleksi yhteistyöllä.

    Muuntojoustava palveluyhteenliittymä – mitä siitä pitäisi ajatella? Koskeeko se minua? Virkamiehiltä saa vaatia selkeää kielenkäyttöä.  Hallintolain yhdeksäs pykälä velvoittaa viranomaiset käyttämään asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Selkeä kieli on tärkeä osa julkisen toiminnan avoimuutta ja läpinäkyvyyttä.