Hyppää pääsisältöön

Aristoteleen kantapään kesä

Pasi Heikura pilkkua viilaamassa
Pilkunviilaaja Pasi Heikura Pasi Heikura pilkkua viilaamassa Kuva: Yle/Merja Hannikainen aristoteleen kantapää

Aristoteleen kantapäässä puhutaan tänä kesänä ihmisten ja enkelien kielillä.

Aristoteleen kantapää on toteuttanut tänä vuonna kuulijoiden toiveita. Pasi Toivanen toivoi ohjelmaa kielillä puhumisesta. Tuomo Grundström puolestaan halusi kuulla uusintana Esperanton kielestä kertovan ohjelman lokakuulta 2006.

KIELILLÄPUHUMISEN LYHYT OPPIMÄÄRÄ 21.6. (24.6)

Hurmos
Hurmos jari virman

Helluntailaisille ihmisten kieli ei aina riitä, kun ollaan yhteydessä Jumalaan. Silloin täytyy ottaa käyttöön enkelien kieli. Se onkin kielentutkijalle erikoinen tutkimuksen kohde. Turun yliopiston uskontotieteen dosentti Tuija Hovi kertoo mistä kielilläpuhumisessa on kyse.

ESPERANTON NEROUS 28.6. (1.7.)

Dr Esperanto eli puolanjuutalainen silmälääkäri L.L. Zamenhofin kehitti kielen kaikille kansoille. Esperantisti ja eläkeläislehtori Pentti Järvinen kertoo mikä johdatti hänet kielen pariin, ja mitä hyötyä esperanton osaamisesta on.

EINO LEINO JA SISÄLLISSODASSA MENETETTY TOIVO 5.7. (8.7.)

Kirjailija, runoilija Eino Leino
Kirjailija, runoilija Eino Leino Kuva: Salon Strindberg / Otava Eino Leino,kirjailijat

Eino Leinon päivän aattona uusitaan 1.3.2017 lähetetty ohjelma, jossa käsitellään Eino Leinon pettymystä sisällissodan raakuuksiin, ja sen vaikutusta hänen loppuelämäänsä. Kuoleman jälkeen Leinolle osoitettu arvostus ja asema eivät poista viimeisten vuosien häpeällistä kurjuutta. Pasi Heikuran vieraana on Kainuun Eino Leino seuran puheenjohtaja, kirjailija Esko Piippo.

KVEENI - ONKO KIELIVÄHEMMISTÖLLÄ TOIVOA? 12.7. (15.7.)

Historian tutkija ja teologi Petri Hiltunen toivoi viime syksynä Aristoteleen kantapää -ohjelmaa kveeneistä. Tietokirjailijalta ja kveenikulttuurin tutkija Lassi Saressalo on toiveikas kveenien kielen pelastumisesta.

TOIVO JA TAIVAAN ASIAT 19.7. (22.7.)

Yle Radio 1:n Toivon heinäkuu innoitti Pasi Heikuran kutsumaan studioon Helsingin yliopiston uskontotieteen yliopistonlehtori Teemu Tairan keskustelemaan toivon merkityksestä eri uskonnoissa ja elämänkatsomuksissa. Tairan mukaan toivo on kristinuskossa keskeinen elementti, mutta myös saatananpalvoja ja ateisti tarvitsevat toivoa antamaan suuntaa elämään.

Michiel Coxien maalausta mukaileva gobeliini n. vuodelta 1550
Michiel Coxien Paratiisin autuus n. 1550 Michiel Coxien maalausta mukaileva gobeliini n. vuodelta 1550 Kuva: Wikimedia Commons / Vert Michiel Coxie,Gobeliini,paratiisin autuus

ONKO KESKUSTELULLA TOIVOA NYKYAIKANA? 26.7. (29.7.)

Aristoteleen kantapään Toivon heinäkuun päättää uusintana esitettävä erikoislähetys, jossa Tietokirjailija ja filosofi Ville Lähde keskustelee Pasi Heikuran kanssa yhteiskunnallisen keskustelun tilasta. Ville Lähde on kirjoittanut teoksen Paljon liikkuvia osia, jossa hän pohtii sitä, kuinka julkinen keskustelu lukkiutuu helposti jyrkiksi vastakkainasetteluiksi, kärjistyksiksi ja yksinkertaistuksiksi. Ohjelma on vuosikatsaus tammikuulta 2016. Aristoteleen kantapää juhli silloin 10-vuotissyntymäpäiviään.

Tietokirjailija Ville Lähde
filosofi ja tietokirjailija Ville Lähde Tietokirjailija Ville Lähde ville lähde

MIKÄ NIMEKSI VARSALLE?

2.8.(4.8.)

Miksi ravihevosilla on niin omituisia nimiä? Ravihevosten nimistä on Pasi Heikuran kanssa keskustelemassa suomen kielen tohtori Marja Kalske. Ohjelma on uusinta elokuulta 2007.

Toimittajina kesän ohjelmissa ovat Pasi Heikuran lisäksi Tina Cavén, Tuula Viitaniemi ja Anu Heikkinen.

  • Avaruusromua: Unelmia, epävarmuutta vai paratiisi?

    Millaista musiikkia synnyttää Marian tarjoama paratiisi?

    Hän luuli tavallisia majataloja lumotuiksi linnoiksi. Hän luuli lampaita kääpiöiksi ja tuulimyllyjä jättiläisiksi. Jostakin syystä sadan vuoden takainen, Maria Åkerblomin johtaman uskonlahkon tarina tuo mieleen Don Quijoten, ja päinvastoin. Mitä nuo tarinat kertovat? Mitä ne tarjoavat? Unelmia, turvaa ja pelastusta? Pyhyyttä, pelkoa ja ekstaasia? Millaista musiikkia synnyttää Marian tarjoama paratiisi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Katkeroidu elämälle ja riitele perinnöstä Vartion mestariteoksen hengessä – osallistu Lukupiiriin!

    Osallistu keskusteluun tai soita studioon la 28.3. klo 19!

    Hänen olivat linnut on kertomus pappilan palon seurauksista, sukuriidoista, perhehelvetistä ja pikkukylän sosiaalisesta todellisuudesta. Marja-Liisa Vartion romaania on pidetty yhtenä suomalaisen modernin kirjallisuuden merkkiteoksena. Kirjan kahden onnettoman, rakkautta vaille jääneen naisen tarinan, voi hyvin lukea feministisenä kannanottona.

  • Koronasta bamlataan eri tavalla Stadissa kuin landella

    Slangista ja koronasta on erilaisia fiiliksiä.

    Jengillä on snadisti erilaiset vibat slangin oikeaoppisuudesta, kuten tällä hetkellä myös koronaepidemiasta. Aristoteleen kantapään toimittaja funtsi, että koska tilanne maailmassa ei ole just nyt yhtään kliffa, täytyy koronasta skrivaa myös omalla slangilla.

  • Avaruusromua: Siis teitä kiinnostaa tämä musiikki?

    Erikoista, että Lontoossa oltiin kiinnostuneita.

    En ole koskaan kuullut hänestä, eikä minulla sitä paitsi ole aikaa kuunnella mitään BBC:tä! Näin vastasi Edgar Froese, kun eräs saksalainen musiikkijournalisti soitti hänelle keväällä 1973 ja kysyi tunsiko hän Lontoossa asuvaa John Peel -nimistä tiskijukkaa. Soittaja kertoi John Peelin soittaneen Tangerine Dreamin musiikkia ohjelmissaan BBC:llä jo useasti. Pian yhtye sai telexin brittiläiseltä Virgin -levy-yhtiöltä. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri