Hyppää pääsisältöön

Oletko ottanut aurinkoa vuodesta toiseen väärin? — testaa ohjeet vuodelta 1936

Voimistelua Pihlajasaaren hiekkarannalla vuonna 1931.
Voimistelua Pihlajasaaren hiekkarannalla vuonna 1931. Voimistelua Pihlajasaaren hiekkarannalla vuonna 1931. Kuva: Valokuvaamo R.Roos / Helsingin kaupunginmuseo CC-BY-4.0 historia,voimistelu,uimapuvut,meri,hiekkarannat,naiset,uimaranta

Aurinkoon ei pidä rynnätä suinpäin. Tyynnytä hermosto ja vahvista sydämen toimintaa liikuskelemalla rauhallisesti, näin neuvovat 1900-luvun alun asiantuntijat. Testaa miten rusketus tarttuu vuoden 1936 auringonotto- eli valotusohjeiden avulla.

Ihmisruumis tuottaa taukoamatta pilaantuneita verikaasuja ja haitallisia nesteitä, jotka on ulospäin eritettävä. Jotta eritystoiminta olisi laadullista, on ihonkin siihen omalta osaltaan osallistuttava. Valo- ja ilmakylvyt edesauttavat tätä eritystoimintaa. Valokylpyjen ottamisessa vallitsevat kuitenkin omat sääntönsä.

Auringonottajia Lauttasaaren rannassa (Kasinon ranta) vuonna 1923.
Auringonottajia Lauttasaaren rannassa (Kasinon ranta) vuonna 1923. Auringonottajia Lauttasaaren rannassa (Kasinon ranta) vuonna 1923. Kuva: Ivan Timirijasew/ Helsingin kaupunginmuseo CC-BY-4.0 historia,uimarannat,hiekkarannat,auringonottajat

Valotusta pitää harjoittaa tarkan valotussuunnitelman mukaan

Vartalon valottaminen auringonkylpyjen avulla on syytä suorittaa tarkan aikataulun ja asentosuunnittelun mukaisesti. Samaa puolta ei saa valottaa missään tapauksessa yhteen menoon pitempää aikaa kuin 30 min. Sen jälkeen toinen puoli ruumista käännetään aurinkoon päin. Pää on varjostettava liialta polttavalta auringon valolta.

Näin valotatte ruumistanne oikein:

Vartalon valotustaulukko oppaasta "Taito elää kauan terveenä ja onnellisena" (1936)

PäiväAikaKohdennus
1.2 x 10’alaruumis navasta jalkoihin
2.2 x 15’yläruumis
3.2 x 20’alaruumis
4.2 x 25’yläruumis
5.2 x 30’alaruumis
6.2 x 35’yläruumis
7.2 x 20’koko ruumis
8.2 x 30’koko ruumis
9.2 x 40’koko ruumis
10.2 x 50’koko ruumis
11.2 x 60’koko ruumis
12.2 x 70’koko ruumis
13.2 x 80’koko ruumis
14.2 x 100’koko ruumis
15.2 x 120’koko ruumis

Näin taltutatte kesakot ja teiren pisamat:

Monien neitosten mieliä synkentävät keväisin esiin pusertuvat kesakot ja teiren pisamat. Vaikkakin kesakoiden ja pisamain muodostuminen on vain osoitus siitä, miten auringon säteistä tunkeutuu ruumiiseemme virkistävää, sisäistä aineenvaihtoamme elähyttävää voimaa, niin nuoret neitoset eivät mielellään laske kasvojaan kesakoitumaan.

Uimapukuiset naiset Pihlajasaaren rantakahvilassa (1940-luku)
Uimapukuiset naiset Pihlajasaaren rantakahvilassa (1940-luku) Uimapukuiset naiset Pihlajasaaren rantakahvilassa (1940-luku) Kuva: Fredrik Georg Runeberg/ Museovirasto/kansatieteen kuvakokoelma historia,uimarannat,uimapuvut,naiset,ylehistoria

Siksi suosittelemmekin leveälieristä hattua, päivänvarjoa ynnä etenkin vesillä liikuttaessa harsoa. Näiden suojainten tulee olla väriltään punaisia, keltaisia tai ruskeita. Valkoiset ja varsinkin silkkiset suojaimet ovat ihohäiriöiden estotarkoituksissa jokseenkin tehottomia.

Venus-kesakkovoide
Venus-kesakkovoiteen mainos (1915) Venus-kesakkovoide Kuva: Polkuoyörätehdas, kellotehdas ja kauppahuone Eino Louhivuoren hinnasto 1915 kauneudenhoito,ruutukaappaus

Mikäli kesakot tahi maksatäplät ovat jo muodostuneet, pitää iho saada vahvasti kesimään, ja samalla tuo lisääntynyt väriaine poistumaan. Tähän tarkoitukseen voidaan käyttää alkalista saippuaspriitä tai vetysuperoksidia.
Parasta ja pitkäaikaisinta tehoa ihohäriökysymyksissä asiaintuntijat vakuuttavat kuitenkin olevan elohopealiuoksella.

Uhratkaa hetkisenne auringon ja veden haltijan palvelukseen

Älkäämme kuitenkaan antako mitättömien kauneushaittojen himmentää iloamme ja onneamme, jota luojan aurinko tähän kukkeimpaan kesähetkeen tarjoaa.

Rantaelämää Terijoen merikylpylässä (1920-30)
Rantaelämää Terijoen merikylpylässä (1920-30-luku) Rantaelämää Terijoen merikylpylässä (1920-30) Kuva: Museovirasto Historian kuvakokoelma historia,uimarannat,Auringonotto,ylehistoria

Oikein otetun auringonkylvyn seurauksena saatte nauttia moninaisen ihohermojen kiihotuksen ja aineenvaihdon lisääntymisen lisäksi niistä sielullisista vaikutuksista, joita luonto meille tarjoaa. Maksaa siis vaivan uhrata hetkinen auringon ja veden haltijan palvelukseen. Korvauksena on terveyden säilyttäminen, lisääntynyt elämänilo ja työnhalu.

Rusketuksen lyhyt historia

  • Ennen 1800-lukua vaalea hipiä on Euroopassa yläluokkaisuuden merkki ja kauneusihanne
  • Teollistumisen myötä alempi sosiaaliluokka siirtyy sisätiloihin. Vapaa ulkoilmaelämä ja rusketuksen hankkiminen mahdollista vain eliitille. Rusketuksesta tulee menestyksen merkki.
  • 1800-luvun lopulla tajutaan myös auringon valon terveysvaikutukset ja sen tuottaman D-vitamiinin merkitys luuston kehittymiselle. Köyhimpiäkin ihmisiä neuvotaan järjestämään lapsille mahdollisuuksia olla kesäisin ulkona.
  • 1960-luvun lopulta lähtien väritelevisiossa esiintyvät maailmantähdet ja yleistyvä etelän lomailu syventävät rusketusihannetta, solariumit yleistyivät Suomessakin 1980-luvun puolivälissä.
  • 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä havaitaan ihosyövän ja liialliseen auringonoton välinen yhteys

Lähde: The Guardian, History of Tanning

  • Hakoisten kartanon perintö – juurevasti moderni maatalousyrittäjyys

    Hakoisten kartanon perintö on vastuullinen.

    Hakoisten kartanon historia Janakkalassa juontuu jo 1200-luvulta. Linnavuorella sijaitsi ilmeisimmin Birger-jaarlin toisen ristiretken aikainen puulinna, jota novgorodilaiset piirittivät. Nykyinen kartanon päärakennus on 1700-luvun lopusta. Rosenbergien suku on omistanut Hakoisten kartanon vuodesta 1935. Nuori isäntä Max Rosenberg saattoi kartanon toiminnan eettiseen luomuun vuonna 2015. Hereford-lihakarjaa pidetään hyvin ja vastuullisesti. Kartano on aina ollut yritteliäs maatalouskartano, joka on myös vaikuttanut paikallisesti alueen kehitykseen. Suomen kartanot ovat toimineet paikallisina vaikuttajina, mutta myös kansainvälisten vaikutteiden tuojina maahamme. Tapaamme Hakoisissa sekä vanhemman isännän Björn Rosenbergin että nuoren isännän Max Rosenbergin ja edustavan otoksen Hereford-karjan rouvapuolisista edustajista.

  • Ranskan pieni Compiègne teki suurta historiaa

    Ranskan pieni Compiègne on suurhistorian näyttämö.

    Ranskalainen pikkukaupunki Compiègne sijaitsee noin 70 kilometriä Pariisista koilliseen, lähellä Belgian rajaa. Kaupunkia ympäröi valtava metsä, jota Ranskan kuninkaat jo vuosisatoja sitten alkoivat hyödyntää metsästysmaina ja hovin virkistyskäyttöön. Kaupunki on aina ollut puolustuksellisesti strateginen. Siellä taisteli ja vangittiin Jeanne d'Arc v.1430. Compiègnen mahtipontiset linnat, keskiaikainen Pierrefonds ja Napoleón III:n ja keisarinna Eugénien omaan empire-tyyliinsä ehostama Palais impérial, sekä 1500-luvun alun koristeellinen kaupungintalo tekevät kaupungista helmen. Compiègnen metsä on ollut maailmanhistorian näyttämönä kahdesti: salaisessa paikassa solmittiin v.1918 aselepo ympärysvaltojen ja hävinneen Saksan välillä ja täysin vastakkaisessa tilanteessa v.1940 natsi-Saksan ja nöyryytetyn Ranskan välillä. Metsäinen aselepoaukio, la Clairière de l'Armistice museoineen, on 1. aseleposopimuksen juhlavuoden myötä (2018) noussut huomattavaksi matkailukohteeksi.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua