Hyppää pääsisältöön

Juoksu vapauttaa mielen – “Juoksulenkki voi olla meditatiivinen kokemus”

– Ihminen on kokonaisuus, siksi juoksulenkillä kannattaa liikuttaa kehon lisäksi myös mieltä. Juoksun mahdollisuudet ovat valtavat ja se on fyysisten terveysvaikutusten lisäksi erinomainen väline ajatusten jäsentämiseen ja koostamiseen. Näin sanoo entinen kilpajuoksija ja psykoterapeutti Kirsi Valasti.

2000-luvulla Suomen kärkijuoksijoihin lukeutuneen Kirsi Valastin nykyinen suhde juoksemiseen on täynnä sävyjä. Hänen kehittämänsä käsite Runfulness@ ei ole tylsien juoksulenkkien piristysruiske, eikä viisi kesäistä vinkkiä nopeaan juoksukuntoon, vaan kehon ja mielen yhteistyötä – itsensä kuunteluun ohjaavaa ja hetkessä olemisen taidon opetteluun kannustavaa.

– Tarkoitus ei ole lisätä kontrollia vaan tietoisuutta omasta itsestä ja omista ominaisuuksista – vahvuuksista ja heikkouksista. Suorituskeskeisyyden tilalle tunteenhallinnan keinoja, Valasti avaa kehittämänsä harjoitusmuodon filosofiaa.


Kirsi Valasti



Kirsi Valasti
Kuva: Yle, Mira Pelo
Kirsi Valasti

Siitä vaan lenkkitossut jalkaan, kotiovelta hölkälle ja mielen sopukoita tutkimaan. Niinkö helppoa? Mitä, jos juoksu ei ole ollenkaan oma juttu, kunto ei vielä juoksulenkille riitä, nivelet eivät kestä tai on tottunut juoksemaan lenkkejä vain verenmaku suussa? Siitäkö huolimatta lenkille?

Valastin vastaus on kyllä. Hän kannustaa kohtaamaan ja rikkomaan mielessämme itsellemme asettamia esteitä: “En minä osaa, enkä pysty.” “Minulla ei ole juoksijan kroppa.” “En minä jaksa kuitenkaan.” Runfulness@ on nimensä mukaisesti tietoista läsnäoloa juosten, mutta sitäkin enemmän oivallus siitä, miten jokainen voi omalla mielellään vaikuttaa itseensä – oloonsa, ajatuksiinsa, tunteisiinsa ja tuntemuksiinsa.

Realiteetit on kuitenkin syytä muistaa, eikä fyysisiä ominaisuuksia vastaan kannata väkisin taistella. Silloin voi aivan hyvin mennä kävelemään ja kokeilla hakea tietoista läsnäoloa sitä kautta. Juoksussa flow-kokemuksen saavuttaminen voi kuitenkin olla helpompaa. Ajantaju katoaa ja hetkestä nauttiminen onnistuu.

"Jokainen voi omalla mielellään vaikuttaa itseensä"

– Juoksussa on kävelyä voimakkaampi syvätuntokokemus, jopa maadoittumisen kokemus. Juoksun iskutus ja voimakkaampi hengitys vaikuttavat siten, että joutuu keskittymään vähän enemmän. Samalla ihminen tulee enemmän itseensä ja siihen hetkeen. Juoksun rytmisyydellä voi saada hyvin meditatiivisen kokemuksen.

– Rauhoittuminen, pysähtyminen, läsnäolo ja lepo ovat keholle ja mielelle erittäin tärkeitä asioita. Yleensä tällaista rauhoittumista suositellaan tekemään pysähtyneessä tilassa, rauhoittumiseen erikseen tarkoitetussa paikassa, eikä se sovi kaikille. Juoksussa on mahdollisuus vapauttaa mieli toiminnan kautta suuntaamalla ajatuksensa ympäristöön ja itseensä, Kirsi Valasti pohtii.

Kirsi Valasti on terapiatyössään nähnyt monta aikakautemme suorituskeskeisyydessä ja riittämättömyyden tunteen kanssa kamppailevaa ihmistä. Juoksemisessa ja urheilussa vaikuttaa edelleen pakonomainen tarve tehdä ja olla. Pakko juosta kovaa, pakko riuhtoa itsensä äärirajoille tiedostaen samalla, ettei tämä tee minulle hyvää.

– Mikään mittari tai laite ei voita omaa tietoisuutta kehosta ja oman kehon kuuntelua ja hyväksyntää. Jos koko ajan tuijottaa jotain mittaria, ei silloin ole täysin kontaktissa omaan kehoonsa. Mittari toimii joissain tilanteissa ja sille on paikkansa, mutta kenelle tahansa, olipa kyseessä huippu-urheilija tai kuntoilija, on hyvin tärkeää urheilla välillä enemmän itseään kuunnellen ja ympäristöä aisteillaan havainnoiden.

“Tämä voi olla myös citykanin juttu”

– Hyvän olon saaminen ei vaadi metsää tai maalaismaisemia. Voit olla vaikka citykani ja tehdä tätä kaupunkimaisemassa. Kannattaa hakea kaupungista sellainen paikka, missä ei ole kovin paljon liikennevaloja tai tien ylityksiä, silloin homma onnistuu, eikä pääse käymään vahinkoja.

Juoksulenkillä kaikki aistit kulkevat mukana, joten niitä kannattaa hyödyntää. Katsele ympäristöä, nimeä näkemiäsi asioita ja hymyile mukana. Haistele ja jopa tunnustele.

– Vaikka kuinka kliseisen amerikkalaiselta kuulostaakin, hymyilemisen vaikutus mieleen on täysin totta. Sillä on sama vaikutus kuin vaikkapa silmien rentouttamisella. Tätä suosittelen ehdottomasti kokeilemaan myös juoksulenkillä. Kun rentoutat silmät, myös kasvot rentoutuvat. Ja kun kasvot eivät ole kireät, harvoin on muukaan kroppa.

“Visualisoi, nimeä ja rentouta”

– Yksi hyvä tapa juoksulenkillä on antaa katseen viedä sinut jonnekin. Mieti, miksi katse pysähtyi johonkin tiettyyn kohtaan. Mistä se muistuttaa? Tuleeko mieleen joku tapahtuma, ihminen tai asia? Anna mielen vaeltaa hetkeen ja mieti, mikä vaikutus sillä on minuun ja elämääni ollut. Se on sellaista mielen ja tunteiden vuoropuhelua, jota meidän kaikkien olisi hyvä välillä käydä – huomata, mitä kaikkea elämässämme on ollut, mihin omat valintamme ovat meitä kuljettaneet ja miten olemme tähän hetkeen päätyneet

Keskity juostessasi näihin:

  1. Käy kehosi osat läpi juoksun aikana. Miltä kehosi tänään tuntuu, millaisia viestejä se kertoo?
  2. Tarkastele maisemaa, mitä näet, kuulet ja haistat. Ole rauhassa hetkessä ja itsessäsi.
  3. Oikea juoksutekniikka on tärkeä osa jokaista lenkkiä. Kuulostele juoksun rytmiä. Miten kädet ja jalat toimivat juoksun aikana? Ovatko niiden liikkeet hyvät? Käytätkö riittävästi päkiöitä? Rentouta kasvot ja olkapäät.
  4. Juoksun aikana hengitys syvenee. Mieti, miten hengityksesi kulkee ja miltä se tuntuu. Älä pelkää hengästymistä.

Akuutti – elämänmakuisia tarinoita ja ajankohtaista asiaa terveydestä. Liity joukkoomme Facebookissa!